Sisarukset syntyvät aiempaa tiheämmin

Ei yllättävää. Tukijärjestelmät ohjaavat tekemään lapset joko tiheästi peräkkäin tai sitten oikein reiluin ikäeroin. Jos ikäero on tuosta välistä, helposti tulee ongelmia, kun esim äitiys päivärahat jäävät pieniksi. Tämän kun yhdistää pitkiin opintoihin ja pätkätöihin, ei monilla ole muuta mahdollisiitta kuin tehdä ne lapset peräjälkeen, jos aikoo ehtiä useamman hankkimaan. Lisäksi kun kaikki muutkin hankkivat lapset pienin ikäeroin, sitä aletaan pitämään itsestään selvänä ja esim. Neljän vuoden ikäeroa suurena.

Olisiko tässä yksi syy äitien jaksamisongelmille? On aivan eri tavalla rankkaa olla parin kolmen vaippaikäisen kanssa yksin kotona, kuin jos vauvan isommat sisarukser ovat vaikka 7 ja 4 v.

Myös hyvin lyhyiden syntymävälien osuus kasvoi. Tutkijat muistuttavat, että hyvin lyhyt aika syntymien välillä lisää komplikaatioiden riskiä raskausaikana ja synnytyksessä.

=> Mikä on hyvin lyhyt aika?

Kyllä, monet tekee mielestäni liian tiheällä aikaväillä lapsia, sitten väsytään ja erotaan.

Olen huomannut saman. Uudistukset varmasti ohjaavat tätäkin trendiä siihen suuntaan, että lapset tehdään tuleviasuudessa vieläkin lyhyemmällä ikäerolla. Varsinkaan esikoisen äitinä sitä voi hyvinkin ajatella, että tehdään toinen lapsi tähän perään, koska ei voi kuvitella millaista se sitten oikeasti on kahden pienen vaippaikäisen äitinä.

Koska monet äidit ovat tänä päivänä aika yksin siinä äitiydessään, ja yhteiskunnan tukiverkot ihan olemattomat, olisi hyvä että sen ikäeron voi suunnitella vastaamaan niitä perheen voimavaroja. Mikään ei ole surullsiempaa kuin että perhe väsyy liikaa niin iloisen (mutta työlään) asian vuoksi kuin liian lyhyen ikäeron vuoksi.

minä olen varsinainen iilimato, tein ekat 2 min ikäerolla riskeistä välittämättä itsekkäästi tukiaiset silmissä kiiluen

Kuuntelin radiosta kun tutkimuksen tekijä kertoi toivovansa asiasta laaejempaa keskustelua myös sen vuoksi että lyhyen (tässä tutkimukssa se oli kai alle 2 vuotta) ikäeron on todettu lisäävän lasten ja vanhempien terveysongelmia ja nostavan stressitasoa. Syynä se että kun on pieni ikäero lapset tappelevat ja riitelevät enemmän kuin isommalla ikäerolla samoin kokevat jäävänsä paitsi vanhempien huomiosta ja nuo asiat ovat sressaavia kaikille perheessä. Tutkija toivoisi että vanhemmat miettisivät enemmän voimavarojaan suunnitellessaan toista lasta. Olen aiemmin kuullut että suositeltavin ikäero olisi n. 4 vuotta jolloin isompi sisarus olisi isoveljen- tai siskon roolissa mielellään ja ymmärtäisi olevansa jo "isompi".

Itseä tämä pohdituttaa tällä hetkellä sillä olen jo aika "vanha" ja lapsi on 1 v 8 kk. Toisen lapsen aika tulisi olla todella pian jos meinaa sisaruksen saada... en vain haluaisi nyt aloittaa rumbaa kun olen juuri päättänyt alkaa keskittyä myös omaan hyvinvointiini kuntoilun ja opiskelun merkeissä. Esikoisen vauva-aika oli vaikea ja kaikki suunnitelmat menivät uusiksi.

Pieniin ikäeroihin saattaa olla syynä myös se, että lastenteko aloitetaan huomattavasti aiempia vuosikymmeniä iäkkäämpinä ja hedelmällisen ajan mahdollisuus lyhentyy entisestään kun ensisynnyttäjät alkavat olla kolmenkympin ylittäneitä, ellei paljon vanhempiakin. Tämä tuntuisi niitä tukiaisia loogisemmalta syyltä.