Haluan lääkäriksi, mieluiten kirurgiksi. miten aloitan?

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 21:08"]

Pitkä fysiikka, matikka, kemia. Biologiasta ei niin väliä, siitä ei kysytä pääsykokeissa.

[/quote]

pääsykokeessa todellakin on biologiaa ja paljon. 

Ota skalppi käteen ja kävele suoraan leikkaussaliin. Väitä olevasi Holopainen.

terv. valelääkärikirurgi

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 21:08"]Pitkä fysiikka, matikka, kemia. Biologiasta ei niin väliä, siitä ei kysytä pääsykokeissa.
[/quote]

Kyllä kysytään biologiaa?
Ja ei tarvi pitkää matikkaa. Kyllä nuo lukion fysiikan ja kemian ymmärtää lyhyelläkin matikalla.
Yliopiston sivuilla lukee että pääsykoe koostuu lukion kemian, fysiikan ja biologian oppimäärästä.

Kirurgi ei kaikkien lääkärien mielestä ole kollega.

Erikoistumiskriteerit ovat muuttumassa. Paikoin kirurgeista jo kovasti ylitarjontaa. Töitä ei riitä kaikille. Leikkaamaan ei yo-sairaaloissa kovin paljon pääse. Tällä hetkellä erikoistuminen kestää n. 6 vuotta. Runko, eli n.2-3 vuotta tehdään keskussairaalassa ja loppupätkä yo-sairaalassa. Keskussairaalassa voi olla pitempäänkin ja vastaavasti yo-pätkä lyhyempi.Erikoistuminen tapahtuu lääkiksen jälkeen. Sisältää paljon raskasta etupäivystystä. Monesti työtunnit viikossa nousevat lähelle sataa.

Matikalla ei ole mitään väliä, pääsykokeissa täytyy osata vain fysiikka, kemia ja biologia. Toki pitkästä matikasta on hyötyä fysiikassa, mutta minulla arvosanat pitkästä matikasta vaihtelivat 5-8 välillä (suurimmaksi osaksi kutosta ja seiskaa) ja opiskelen nyt lääkiksessä. Fysiikasta kaikista kursseista sain 9 tai 10 ja kirjoitin L:n.

Varudu että menee pitkä aika ennen kuin valmistut kirurgiksi. Eka lääkikseen opiskelemaan yleislääkäriksi ja siitä sitten tähtäät lukemaan lisää

Lukiossa panosta pitkään matikkaan, fysiikkaan ja kemiaan, kai se bilsakin on ihan jees, mutta enemmän noi matemaattisten aineiden osaaminen painaa. Sitten luet kirjoitusten jälkeen kuin pieni eläin pääsykokeisiin, jos rahatilanne antaa myöden niin menet myös valmennuskurssille. Jos olet pärjännyt lukiossa matemaattisissa aineissa, niin kakkosvaihtoehdoksi kannattaa hakea teknilliseen yliopistoon. Jos pääset ekalla sisään, onnea. Jos et, niin luet kuin pieni eläin sen seuraavankin vuoden ja pänttäät teknillisessä yliopistotasoista fyssaa, kemiaa ja matikkaa. Kouluun pääsemisen jälkeen opiskelet 6 vuotta lääketieten lisensiaatiksi, ekat vuodet on kohtuullisen helppoa kauraa. Vikoina vuosina päivystät kuin eläin opintojen ohella, jotta saisit kokemusta ja hieman helpotusta opintotuella kituuttamiseen. Sen jälkeen suoritat pakollisen 9kk terveyskeskuspalvelua ja jonotat kirurgian erikoistumispaikkaa ja revit tukkaa päästäsi, kun vieläkään et ole saanut sitä paikkaa ja tk-aika sen kuin vain pitenee. Kun vihdoin pääset kirurgialle, niin voisit samantien vaikka muuttaa osoitteesi sairaalalle, niin paljon siellä joudut etupäivystyksessä aamuyön pitkiä tunteja viettämään. 6 vuotta lisää erikoistumista paskalla palkalla koulutukseen nähden (3100e/kk) ja yksi pieni tentti, johon luet noin 10 000-15 000 sivua ja pam, olet vihdoin kirurgi, luomakunnnan kruunu. Todennäköisesti jatkat ainakin takapäivystystä lopun ikääsi ja kiroilet aamuyön tunteina sairaalalle ajaessasi sitä uutta urpoa erikoistuvaa, joka ei vieläkään pärjää leikkurissa yksin. Ja kaiken tämän jälkeen kuuntelet ihmisten ulinaa siitä, kuinka lääkärit ovat ylipalkattuja ahneita paskoja, jotka eivät tee juurikaan mitään suurien seteliensä eteen. 

Mieti vielä. Mikäli sinusta oikeasti tuntuu siltä, että vain ja ainoastaan lääkäri ja kirurgia on sinulle sopiva ala, niin ohjeet löytyvät yltä. Mutta ei se tosielämä sairaalalla muistuta pätkääkään Teho-osastoa tai Grayn anatomiaa tai muuta heroistista ihmissuhdesoopaa. Vastuu on kova, työlle täytyy haluta omistautua keskimääräistä enemmän ja työn arvostus on näinä valistustentehtailijoiden kulta-aikana valitettavan matalalla. Kyllä sitä itselleen ammatin ja toimeentulon saa helpommallakin...

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 21:28"]Lukiossa panosta pitkään matikkaan, fysiikkaan ja kemiaan, kai se bilsakin on ihan jees, mutta enemmän noi matemaattisten aineiden osaaminen painaa. Sitten luet kirjoitusten jälkeen kuin pieni eläin pääsykokeisiin, jos rahatilanne antaa myöden niin menet myös valmennuskurssille. Jos olet pärjännyt lukiossa matemaattisissa aineissa, niin kakkosvaihtoehdoksi kannattaa hakea teknilliseen yliopistoon. Jos pääset ekalla sisään, onnea. Jos et, niin luet kuin pieni eläin sen seuraavankin vuoden ja pänttäät teknillisessä yliopistotasoista fyssaa, kemiaa ja matikkaa. Kouluun pääsemisen jälkeen opiskelet 6 vuotta lääketieten lisensiaatiksi, ekat vuodet on kohtuullisen helppoa kauraa. Vikoina vuosina päivystät kuin eläin opintojen ohella, jotta saisit kokemusta ja hieman helpotusta opintotuella kituuttamiseen. Sen jälkeen suoritat pakollisen 9kk terveyskeskuspalvelua ja jonotat kirurgian erikoistumispaikkaa ja revit tukkaa päästäsi, kun vieläkään et ole saanut sitä paikkaa ja tk-aika sen kuin vain pitenee. Kun vihdoin pääset kirurgialle, niin voisit samantien vaikka muuttaa osoitteesi sairaalalle, niin paljon siellä joudut etupäivystyksessä aamuyön pitkiä tunteja viettämään. 6 vuotta lisää erikoistumista paskalla palkalla koulutukseen nähden (3100e/kk) ja yksi pieni tentti, johon luet noin 10 000-15 000 sivua ja pam, olet vihdoin kirurgi, luomakunnnan kruunu. Todennäköisesti jatkat ainakin takapäivystystä lopun ikääsi ja kiroilet aamuyön tunteina sairaalalle ajaessasi sitä uutta urpoa erikoistuvaa, joka ei vieläkään pärjää leikkurissa yksin. Ja kaiken tämän jälkeen kuuntelet ihmisten ulinaa siitä, kuinka lääkärit ovat ylipalkattuja ahneita paskoja, jotka eivät tee juurikaan mitään suurien seteliensä eteen. 

Mieti vielä. Mikäli sinusta oikeasti tuntuu siltä, että vain ja ainoastaan lääkäri ja kirurgia on sinulle sopiva ala, niin ohjeet löytyvät yltä. Mutta ei se tosielämä sairaalalla muistuta pätkääkään Teho-osastoa tai Grayn anatomiaa tai muuta heroistista ihmissuhdesoopaa. Vastuu on kova, työlle täytyy haluta omistautua keskimääräistä enemmän ja työn arvostus on näinä valistustentehtailijoiden kulta-aikana valitettavan matalalla. Kyllä sitä itselleen ammatin ja toimeentulon saa helpommallakin...
[/quote]
Niin että jos hakisit vaikka AMK -sairaanhoitajaksi? Hoitajankin pääsee syke-tunnelmiin ja palkka on kova, kuten av:ta lukeneena jo tiesitkin.

Huh, nostan hattua kirurgeille :-)

Jos pitkälle pötkit, älä ainakaan traumatologiaan/ortopediaan erikoistu. Et pääse ikinä nukkumaan ja heräämään rauhallisesti omasta sängystäsi. Plussaa kirurgien keskuudessa, jumalten ringissä, on vahva tuki kollegoilta vaikka kaikki tietävät että hoitovirhe on vain ja ainoastaan leikkaavan vika. Aiemmin sanottu juttu työn välittömästä jäljestä pitää paikkansa. Peruuttamatonta jälkeä saa jo sillä että erehdyt millin verran.

Kaikennäköistä sulle on kerrottu, pidä hyvä suodatus päällä ;-)

Ensiksi kannattaa kyllä suunnata sinne lääkikseen ja siellä ja sen jälkeen on sitten vuosia aikaa miettiä mitä ihan oikeasti haluaa ruveta isona tekemään. Myönnän kyllä, että itsekin halusin nimenomaan kirurgiksi jo alun perin ja sellaiseksi päädyin, mutta opiskeluvaiheessa olin kyllä muutaman kerran sitä mieltä, että suuntaudun johonkin ihan muuhun... 

Sitä kirurgiksi soveltumista voi miettiä ihan pienistä asioista:

- Oletko käsistäsi näppärä? Jos käsityöt, kuvaamataito, askartelu ym. pikku näprääminen sujuvat sinulta hyvin ja tykkäät niistä, niin teknisesti sinussa voi olla ainesta.

- Pelkäätkö verta ja eritteitä? Toivottavasti räkä, oksennus, virtsa ja uloste eivät liikaa järkytä mieltäsi. Jos vielä rakastat finnien puristelua ja känsien kaivamista, niin psyykkisestikin sinussa voi olla ainesta.

- Osaatko laskea, hahmotatko numeroita ja kolmiulotteisuuksia? Eksytkö helposti, vai muistatko reitin? Osaatko suunnistaa kartan kanssa? Tekninen laskutaito tai kaavojen ulkoa osaaminen eivät ole tärkeitä. Sen sijaan on tärkeää, että osaat laskea nopeasti päässäsi ja hahmotat jos "jossain on jotain mätää". Leikkaaminen on hyvin pitkälle kolmiulotteista toimintaa - lähes sama kuin sinun pitäisi vieraassa kaupungissa kulkea uuteen paikkaan. On tärkeää, että hahmotat, mitä seuraa jos käännät yhtä nappia yhteen suuntaan ja toista vipua toiseen. Monessakaan tositilanteessa ei anneta toista mahdollisuutta eikä voi kokeilla moneen kertaan. Jos nämä ovat kunnossa, niin sinussa todellakin saattaa olla ainesta.

- Sitten on vielä nopea päätöksenteko ja looginen ajattelu. Kirurgin on pystyttävä tekemään nopeita päätöksiä sellaisissakin tilanteissa, kun kaikki vaikutukset eivät ole tiedossa. Vääristä päätöksistä ei saa ahdistua liikaa, vaan niistä huolimatta pitää pystyä jatkamaan. Jos olet jahkaavaa sorttia, niin unohda kirurgia.

Jos vielä em. jälkeen olet sitä mieltä, että sovellut kirurgiksi, niin palautus maan pinnalle realiteettien suhteen:

- Peruspalkka, eli se palkka, mitä saat 40 työtunnista viikossa virka-aikaan, on surkea.

- Lisäansioita tulee päivystämisestä ja myöhemin yksityisvastaanoton pitämisestä, mutta ne pitää siis tehdä edellä mainitun perustyöajan LISÄKSI. Se tarkoittaa työntekoa iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. JOKU kirurgi päivystää joka ikinen joulu, juhannus, vappu ja pääsiäinen - et voi valita päältä sinulle parhaiten sopivia ajankohtia, vaan joudut varautumaan siihen, että ainakin pari juhlapyhää vuodessa vietät työpaikalla.

- Em. tarkoittaa, että sinun pitää päivystää silloinkin, kun perhe ja kaverit juhlivat tai lomailevat. Sinulta jää perhejuhlia väliin. Nuorena päivystäminen on kivaa, kun siitä saa rahaa. Päivystäminen ei kuitenkaan lopu siinä vaiheessa, kun se alkaakin tuntua ikävältä ja rasittavalta, vaan se jatkuu siitä huolimatta. Ennemmin tai myöhemmin vihaat päivystämistä. Lisäksi iän myötä valvominen, pitkät työrupeamat ja työnteko öisin tuntuvat vuosi vuodelta pahemmilta.

- Ja ihan mitätön asia ei ole sekään, että maailma on täynnä valittavia kusipäitä - heitä on vuosi vuodelta enemmän. Vaikka kuinka teet kaiken ja parhaasi, niin saat vastattavaksesi selvityspyyntöjä useita vuodessa. Huomautuksia saat Valviralta ja Aluehallintovirastolta vähintään joitakin urasi aikana. Jos oikein huono tuuri käy, niin joudut oikeudessa syytetyksi ja sinut voidaan tuomita vaikkapa kuolemantuottamuksesta. Lisäksi tietysti ihmiset haukkuvat sinut netissä ja yleisönosastoissa pataluhaksi. Ja tämä kaikki siis SIITÄ HUOLIMATTA, että teet työsi parhaalla mahdollisella tavalla etkä tahallisesti laiminlyö mitään. Virkavelvollisuutesi nyt vain sattuu olemaan esim. kaikkien sairaalan satojen työntekijöiden valvominen silloin päivystysaikana omien töidesi ohessa.

- Toki kirurgius tarkoittaa joskus myös sitä, että ihmiset arvostavat osaamistasi. Jotkut tosin samalla kuvittelevat, että olet järjettömän rikas ja hyvätuloinen ym. Näitä käsityksiä voit sitten vapaa-ajallasi käydä oikomassa vaikkapa netissä ;-)

t. Kirurgi

Onko sillä matikalla niin väliä? Olen biologiassa ja kemiassa jo nyt loistava, ysejä ja kymppejä satelee. Fysiikassa parantamisen varaa, mutta matematiikassa olen HUONO. Kiitos kaikesta tiedosta. Katson kyllä Sykettä, mutta innostukseni ei todellakaan lähtenyt siitä. Paljonko on kirurgin kuukausipalkka parhaimmillaan? Ap

Petraa matikassa ja ota lukiossa pitkä matikka, fysiikka ja kemia. Biologian on oltava myös hallussa. Käy kirjastossa tai kirjakaupassa vilkuilemassa lääkiksen pääsykoekirjaa niin saat hiukan suuntaviivoja sille mihin kannattaa panostaa. Ilman matikkaa et tule selviytymään pääsykokeesta.

Missään nimessä ei pidä lukiossa tuhlata aikaa ja energiaa pitkään matikkaan jos matikka on jo valmiiksi hankalaa! Itse olen päässyt lääkikseen kokonaan ilman lukiota, eli en ole edes lyhyttä matikkaa lukenut. Riittää kun osaa laskea tarvittavat kemian ja fysiikan laskut. Opiskeluissa ei myöskään matikkaa tarvita, jonkin verran kemiaa ja fysiikkaa (todella vähän kyllä oikeastaan).

Lääkis kestää sen 6 vuotta ja sen jälkeen erikoistuminen vähintään 6 vuotta. Erikoistuminen on tietysti työtä tekemällä eli palkkaa saa koko ajan.

t. viidennen vuoden kandi

Hanki hyvä kunto. Ja itseluottamus. Se että osaat aineet sun on oltava sen verran nöyrä että kestää esim. Verta. Oletko esim katsonut minkään eläimen sisuksiin.
Omia motiiveja alalle suuntautumiseen kannattaa myös kyseenalaistaa. Jos palkka ja hieno asuntolaina ovat ne tärkeimmät et ehkä poikkea jo alalla toimijoista mutta oletko hyvä työssäsi se vaatii kiinnostusta ja kyse on kuitenkin käsityöammatista. Työ myös vaatii että pää pysyy kasassa ja korkki kiinni.

[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 19:55"]Hanki hyvä kunto. Ja itseluottamus. Se että osaat aineet sun on oltava sen verran nöyrä että kestää esim. Verta. Oletko esim katsonut minkään eläimen sisuksiin.
Omia motiiveja alalle suuntautumiseen kannattaa myös kyseenalaistaa. Jos palkka ja hieno asuntolaina ovat ne tärkeimmät et ehkä poikkea jo alalla toimijoista mutta oletko hyvä työssäsi se vaatii kiinnostusta ja kyse on kuitenkin käsityöammatista. Työ myös vaatii että pää pysyy kasassa ja korkki kiinni.
[/quote] Toki. En ole mitenkään herkkä. Todella hyvä palkka houkuttaa, mutta olen tietenkin myös kiinnostunut tästä ammatista. Ap

[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 20:42"][quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 19:55"]Hanki hyvä kunto. Ja itseluottamus. Se että osaat aineet sun on oltava sen verran nöyrä että kestää esim. Verta. Oletko esim katsonut minkään eläimen sisuksiin.
Omia motiiveja alalle suuntautumiseen kannattaa myös kyseenalaistaa. Jos palkka ja hieno asuntolaina ovat ne tärkeimmät et ehkä poikkea jo alalla toimijoista mutta oletko hyvä työssäsi se vaatii kiinnostusta ja kyse on kuitenkin käsityöammatista. Työ myös vaatii että pää pysyy kasassa ja korkki kiinni.
[/quote] Toki. En ole mitenkään herkkä. Todella hyvä palkka houkuttaa, mutta olen tietenkin myös kiinnostunut tästä ammatista. Ap
[/quote]

Se palkka ei tosiaan ole "todella hyvä" kuin aika harvalla huippukirurgilla jotka toimivat yksityisellä puolella. Tosiaan erikoistuvan palkka on sen 6 vuotta vähän päälle 3000e. Tietysti päivystykset lisäksi mutta ei niistäkään kovin paljon tule.

Leikkele nyt alkuun vaikka pari sammakkoa tai kultakalaa noin kokeilumielessä.

[quote author="Vierailija" time="08.01.2015 klo 19:36"]Onko sillä matikalla niin väliä? Olen biologiassa ja kemiassa jo nyt loistava, ysejä ja kymppejä satelee. Fysiikassa parantamisen varaa, mutta matematiikassa olen HUONO. Kiitos kaikesta tiedosta. Katson kyllä Sykettä, mutta innostukseni ei todellakaan lähtenyt siitä. Paljonko on kirurgin kuukausipalkka parhaimmillaan? Ap
[/quote]. Se menee niin jos oot hyvä fykessä niin matikkakin sujuu. Vaatii keskiverrolta älyttömästi lukemista. Fyke .biologia.kemia jos ovat olleet 9-10 ja pitkästä matematiikka eduksi niin aika varmasti pääsee.tarkoittaa että ei tarvi edes niin paljoa päntätä mitä keskiverron.