Mielipiteitä miesystävästäni?
Olen seurustellut miesystäväni kanssa vähän yli kolme vuotta. Tästä ajasta hän on käytännössä asunut luonani ok-talossa reilut kaksi vuotta. Hän ei ole maksanut asumisestaan juuri mitään, joskus tuonut jotain autotarvikkeita ja remontoitavaraa kaupasta, ja ne olen jättänyt maksamatta hänelle hyvityksenä kuluista. Asumisesta koituu kuitenkin kuluja: lainanlyhennys, lämmitys, sähkö, vesi, jätevesi, jätehuolto, kiinteistövero, YLE-vero, lehtitilaus, netti, takkapuut jne. Olen vaatinut häneltä kulukorvausta ja "vuokraa" 240 e kuussa (olen laskenut kulut). Se on hän mielestään liikaa, koska hän tekee mielestään korvaa oleskelunsa kotitöilllä (lumitöitä, roskapussin vientiä, joskus pieniä korjaustöitä, mielestäni aika vähäistä) ja hänellä on pienet tulot työttömyyden takia. Niin on minullakin, työtön olen minäkin, ja minulla on kaksi lasta elätettävänä (kuten hänelläkin etävanhempana).
Omaa asuntoa hänellä ei ole, vaan asuu joka toinen viikonloppu lastensa kanssa isänsä luona. Meillä ollessaan hän ostaa aina itselleen omat ruuat, emme syö yhdessä. Mies on mukava, fiksu keskustelukumppani, mutta nämä raha-asiat ovat alkaneet pikku hiljaa ketuttaa. Miten tämän asian saisi järjestymään? Tähän asti joka kerta keskustelusta on tullut vain iso riita.
Kommentit (35)
Aivan järkyttävää röyhkeyttä asua toisen kotona ilmaiseksi noin kauan, vaikka kodin maksajallakin heikko rahatilanne. Ihan oikeasti, ei noin voi tehdä. Yritä nyt ensin itse ymmärtää se ja sitten lemppaa mies ulos. Ei todellakaan ole parempi olla huonon miehen kanssa kuin ilman miestä. Jos aikuinen ihminen ei ota mitään vastuuta, vaan odottaa toisen huolehtivan sekä elämisen kustannuksista että kodinhoidosta, mikä aikuinen se sellainen edes on? Parisuhteessa ja perheessä (teilläkin on perhe - jos kerran mies asuu sinun ja lastesi kanssa niin heidän kuuluisi olla silloin samaa perhettä) sekä taloudellisen että käytännön asioiden vastuun pitäisi olla yhteistä eikä vain toisen osapuolen päällä. Ei sen tarvitse aina tarkoittaa 50-50 maksamista ja kotitöiden jakoa viivottimella, mutta sitä kuitenkin että yhdessä sovitaan, molempien kannat huomioidaan ja molemmat osallistuvat siten kun sillä hetkellä on järkevää. Eikä se järkevä voi koskaan olla sitä, että toinen vain on ja ottaa palvelua vastaan. Omien ruokien ostaminen tuossa tilanteessa on lähinnä vitsi. Elinkustannukset on vähän muutakin kuin se oma maksalaatikkorasia.
Muista että niin kauan kuin suostut olemaan tuossa tilanteessa, estät itseltäsi paremman suhteen löytymisen. Uskalla nyt itsenäistyä miehestä, joka ei halua olla vastuussa edes itsestään saati muista, niin sulla on mahdollisuus parempaan.
Aina näitä samoja ongelmia, jos jotain hankitaan yhdessä, kustannuksiin osallistutaan yhdessä. Jos olet itseksesi hankkinut jotain itsellesi ja otat siihen jonkun hankinnoistasi nauttimaan, niin suu pitää saada auki "okei vuokra on sen ja sen verran" ota tai jätä ja hei hei.
Kyllähän se nimittäin niin on, että harvassa parisuhteessa tehdään lähtökohtaisesti sellainen kompromissi että hei ostetaanpa tuo talo ja laitetaan se mun nimiin, maksa sä sit vuokraa mulle että maksat osuutesi juoksevista kuluista niin mä maksan tota taloa itselleni. Eli tällä sun kolikolla on tosiaan kaksi puolta (riippuen tietysti kuinka kauan olette yhdessä, vaikka seuraavat 20 vuotta, niin aika tyhjän päällä on toi sun ukkos sähkölaskuinensa) sinuun verrattuna.
Potkua persaaksiin tuollaselle miehelle. Jos hän oikeasti rakastaa sinua , maksaa kyllä kulunsa reilusti. Hävytöntä tuollainen hyväksikäyttö. Minulla ei kyllä hormoonit hyrräisi tuollaista siiveskeliä kohtaan!
Ei kuulosta reilulta, mutta ilmeisesti saat suhteesta silti jotain tai muuten olisit jo jättänyt ukkelin.
-Mies 29v-
Potkua persaaksiin tuollaselle miehelle. Jos hän oikeasti rakastaa sinua , maksaa kyllä kulunsa reilusti. Hävytöntä tuollainen hyväksikäyttö. Minulla ei kyllä hormoonit hyrräisi tuollaista siiveskeliä kohtaan!
Niin, toki mies käyttää pesuaineita, wc-paperia, kahvia, sokeria, puurohiutaleita jne. "Kulutushyödykkeitä" meillä ihan huolettomasti. Ei kai siinä mitään, mutta kun tämä on jatkunut todella kauan, eikä liikahduksia mihinkään suuntaan tunnu tapahtuvan. Joskus on hieman hyväksikäytetty olo. Olenko kohtuuton vaatimuksessani osallistumisesta kuluihin? Asumiskuluni ovat kuitenkin toista tonnia kuussa, jos lainanlyhennyskin lasketaan. Mies ei siis maksa asumisestaan tällä hetkellä minnekään mitään.
Kerro että hänellänon kaksi vaihtoehtoa. Maksaa oman osuutensa tai etsii oman kämpän. Ei työttömän tarvitse elättää toista työtöntä.
Mieshän on selvä siivestäjä. Vai vielä omat ruuat! Ja omalle hyllylle jääkaappiin todennäköisesti. Jos yhdessä asutaan, tulisi menot jakaa hieman tasa-arvoisemmin.
Ei vaikuta toimivalta parisuhteelta. Miehen pitäisi osallistua kuluihin tasapuolisesti, pois luettuna lainanlyhennys. Muu pitäisi jakaa tasan. Itse en katsoisi tuollaista yhtään. Etenkin kun on sun lapsiltasi pois. Miksi miehen lapset ei käy siellä teidän kotona? Vähän outo kuvio kokonaisuudessaan.
Oudolta tämä on alkanut minustakin tuntua. Miehen nuorempi tytär on ollut meillä useinkin, vanhempi poika ei halua tulla. En pidä siitäkään, että joka toisen viikonlopun vietämme täysin erillämme. -ap
4, juu omalla hyllyllä on ruuat ettei mene sekaisin... -ap
Hei ap! Itse kun asuin ennen poikaystäväni omistamassa asunnossa maksoin puolet juoksevista kuluista: sähkö, vesi, yhtiövastike sekä puolet lainan koroista. Lainanlyhennyksestä en maksanut. Pyytämäsi summa kuulostaa pieneltä, uskomatonta ettei mies tätäkään maksa! Ja kotityöthän & hankinnat pitää tehdä puoliksi ilmaiseksi, ei niillä voi perustella, miksi ei maksa asumisesta. Ihme loinen...
Miksi ylipäätään asutte yhdessä? Kunnon vuokra tai mies pihalle.
Nuo kotityöt eivät tuo rahaa taloon ja jos mies ei tekisi, niin tekisit varmaan itse. Aika pieni minustakin tuo summa mitä pyydät, mutta pistä pihalle jos ei tuotakaan maksa. Loiseläjä. Tuolla summalla mies ei varmasti pystyisi rahoittamaan omaa elämäänsä omassa asunnossa. Sinuna laskisin kaikki kulut puoliksi (mitä mieskin käyttää) eli ihan shampoista lähtien. Nousee summa varmaan, mutta onpahan lähempänä todellista kulutusta. Älä elätä tuollaista!
sulla ei ole miesystävää..............eikä siinä ole mitään aihetta mielipiteeseen siis.
11, mitä tarkoitat? 12, joopa joo... aika perso rahalle on mieskin, kun ei omastaan luopuisi laisin. Muutenkin vastavuoroisuutta puuttuu tästä suhteesta. Olisi mukavaa, jos toinen eläisi kuten kumppani, olisi apuna ja tukena arjen pyörittämisessä, esim. laittaisi ruokaa, huolehtisi että lapset syövät, veisi joskus kovalla pakkasella kouluun jos minulla on muuta menoa tms. mielestäni normaalia, mutta joka ei hänen mielestään "kuulu hänelle". -ap
Tuohan on niin selvä keissi: mies on löytänyt itselleen hyväuskoisen naisen, jota voi höynäyttää. Aivan käsittämätöntä, että sinä maksat asumisesta toista tonnia ja mies ei maksa käytännössä juuri mitään...
Sinulla on ap peiliinkatsomisen paikka: kuinka tyhmänä annat miehen pitää itseäsi?
Mainitsit myös vastavuoroisuden puutteesta. Sekin on naula lisää siihen arkkuun, että ei teillä oikeasti ole mitään parisuhdetta. Mies, asunnoton loisija, on vaan löytänyt tarpeeksi hyväuskoisen naisen, jolle tuollainen meno sopii. Herää myös kysymys, että millä ihmeellä se selkärangaton toisten nurkissa asuja pystyy yhtään kunnioittamaan itseään tuolla elämäntyylillä???? (No, se ei ole sinun ongelmasi.)
2