Mikä ero on rekvisiitta-aseella ja tavallisella aseella?

Rekvisiitta-ase on ihan tavallinen ase, jota ei ole siis tehty ampumakelvottomaksi, vaan sillä pystyy ampumaan ihan oikeasti, jotta näyttelijä pystyy reagoimaan aseen rekyyliin ja painoon oikeasti, eikä pelkästään huutele että bäng bäng. Tai sitten joku asenörtti-leffafriikki ei itke netissä, että "sillähän oli koko ajan varmistin päällä."

Panoksista on tällöin vaan poistettu luodit ja ne on sitten suljettu uudelleen. Ruuti ja nalli ja tuliliekki ja ruudinsavu piipun suusta ja hylsyn lento automaattiaseesta siis näkyy, koska patruuna laukaistaan oikeasti, eikä niitä lisätä jälkikäteen esim. tietokoneella. Ampuma-aseiden osumat hoidetaan sitten joko erillisillä nalleilla, veripusseilla, kipinöitä lyöviä paukkupanoksia tms. heittelemällä, kondomeilla jne.

Tietysti on paljon elokuvia, varsinkin sota-leffoja, joissa on ihan oikeita räjähdyksiä ja filmiryhmän täytyy ehdottomasti hallita ja näyttelijän muistaa sekä turvallinen juoksureitti, että räjähtelyjen ajoitus ja silti saattaa hiukset tai kulmakarvat palaa tai sirpale tai mutapaakku osua. Varsinkin kauko-idässä, jossa ei ole stunt- tai edes pääosanäyttelijöillä oikein mitään ammattiliittoa turvanaan, on kuvattu leffoja, joissa on ammuttu ja räjäytetty livenä ja stuntit ovat oikeasti hengenvaarallisia tai vammoja aiheuttaneet, sokerilasi on ollut oikeaa lasia jne.

Näyttelijä ei siis oikeasti voi millään 100%:sti tietää, onko ladattuna hänelle annettu ase täynnä vaarattomiksi tehtyjä vai oikeita luoteja tai onko joku panos asepajassa huolimattomasti uudelleen suljettu. Ei tiennyt Michael Massee kun ampui Brandon Leetä ja The Crow-leffassa ammutaan erittäin paljon, tuhansia kertoja. Siksi näitä onnettomuuksia sattuu, koska asevastaava on toisinaan huolimaton ja vaarattomaksi tehty panos ei sitä olekaan. Siihen määrään nähden, miten Hollywoodista tulee ammuskeluleffoja ulos, niin julkistettua 2 tapausta 28 vuodessa on valitettava, mutta ammuskelun kokonaismäärään nähden kuitenkin kaikesta huolimatta hyvä saldo.

Jos asevastaava tai apulaisohjaaja käyttää samaa asetta hetki aiemmin tölkkien ammuskeluun, eikä varmistu, että oikeat panokset ovat aseesta pois, kuten Alec Baldwin/Halyna Hutchins -tapauksessa huhutaan käyneen, niin siihen ei oikein mitään puolusteluja kyllä löydy. Sitten on vaan haluttu filmata dramaattinen kuvakulma, jossa Baldwin ampuu suoraan päin kameraa (joka varmaankin kuitenkin on ollut sentään jollain pleksillä suojattu ruudinjämien takia?) ja näin sitten kävi, kun luoti olikin oikea.

suomessa ase vain näyttää aseelta toisin kuin ameriikassa

winner kirjoitti:

Rekvisiitta-ase on ihan tavallinen ase, jota ei ole siis tehty ampumakelvottomaksi, vaan sillä pystyy ampumaan ihan oikeasti, jotta näyttelijä pystyy reagoimaan aseen rekyyliin ja painoon oikeasti, eikä pelkästään huutele että bäng bäng. Tai sitten joku asenörtti-leffafriikki ei itke netissä, että "sillähän oli koko ajan varmistin päällä."

Panoksista on tällöin vaan poistettu luodit ja ne on sitten suljettu uudelleen. Ruuti ja nalli ja tuliliekki ja ruudinsavu piipun suusta ja hylsyn lento automaattiaseesta siis näkyy, koska patruuna laukaistaan oikeasti, eikä niitä lisätä jälkikäteen esim. tietokoneella. Ampuma-aseiden osumat hoidetaan sitten joko erillisillä nalleilla, veripusseilla, kipinöitä lyöviä paukkupanoksia tms. heittelemällä, kondomeilla jne.

Tietysti on paljon elokuvia, varsinkin sota-leffoja, joissa on ihan oikeita räjähdyksiä ja filmiryhmän täytyy ehdottomasti hallita ja näyttelijän muistaa sekä turvallinen juoksureitti, että räjähtelyjen ajoitus ja silti saattaa hiukset tai kulmakarvat palaa tai sirpale tai mutapaakku osua. Varsinkin kauko-idässä, jossa ei ole stunt- tai edes pääosanäyttelijöillä oikein mitään ammattiliittoa turvanaan, on kuvattu leffoja, joissa on ammuttu ja räjäytetty livenä ja stuntit ovat oikeasti hengenvaarallisia tai vammoja aiheuttaneet, sokerilasi on ollut oikeaa lasia jne.

Näyttelijä ei siis oikeasti voi millään 100%:sti tietää, onko ladattuna hänelle annettu ase täynnä vaarattomiksi tehtyjä vai oikeita luoteja tai onko joku panos asepajassa huolimattomasti uudelleen suljettu. Ei tiennyt Michael Massee kun ampui Brandon Leetä ja The Crow-leffassa ammutaan erittäin paljon, tuhansia kertoja. Siksi näitä onnettomuuksia sattuu, koska asevastaava on toisinaan huolimaton ja vaarattomaksi tehty panos ei sitä olekaan. Siihen määrään nähden, miten Hollywoodista tulee ammuskeluleffoja ulos, niin julkistettua 2 tapausta 28 vuodessa on valitettava, mutta ammuskelun kokonaismäärään nähden kuitenkin kaikesta huolimatta hyvä saldo.

Jos asevastaava tai apulaisohjaaja käyttää samaa asetta hetki aiemmin tölkkien ammuskeluun, eikä varmistu, että oikeat panokset ovat aseesta pois, kuten Alec Baldwin/Halyna Hutchins -tapauksessa huhutaan käyneen, niin siihen ei oikein mitään puolusteluja kyllä löydy. Sitten on vaan haluttu filmata dramaattinen kuvakulma, jossa Baldwin ampuu suoraan päin kameraa (joka varmaankin kuitenkin on ollut sentään jollain pleksillä suojattu ruudinjämien takia?) ja näin sitten kävi, kun luoti olikin oikea.

sulla on liikaa aikaa.

Oikeastaan rekvisiitta-aseella tarkoitetaan muovista tai kumista replika-asetta jossa ei ole laukaisumekaniikkaa sisällä. Lehtijutuissa käytetään virheellisesti rekvisiitta-sanaa, kun kyse on ihan normaalista aseesta Baldwinin tapauksessa. Yleensä elokuvissa käytetään oikeita aseita, mutta ei tietenkään oikeita ammuksia.

Vierailija kirjoitti:

winner kirjoitti:

Rekvisiitta-ase on ihan tavallinen ase, jota ei ole siis tehty ampumakelvottomaksi, vaan sillä pystyy ampumaan ihan oikeasti, jotta näyttelijä pystyy reagoimaan aseen rekyyliin ja painoon oikeasti, eikä pelkästään huutele että bäng bäng. Tai sitten joku asenörtti-leffafriikki ei itke netissä, että "sillähän oli koko ajan varmistin päällä."

Panoksista on tällöin vaan poistettu luodit ja ne on sitten suljettu uudelleen. Ruuti ja nalli ja tuliliekki ja ruudinsavu piipun suusta ja hylsyn lento automaattiaseesta siis näkyy, koska patruuna laukaistaan oikeasti, eikä niitä lisätä jälkikäteen esim. tietokoneella. Ampuma-aseiden osumat hoidetaan sitten joko erillisillä nalleilla, veripusseilla, kipinöitä lyöviä paukkupanoksia tms. heittelemällä, kondomeilla jne.

Tietysti on paljon elokuvia, varsinkin sota-leffoja, joissa on ihan oikeita räjähdyksiä ja filmiryhmän täytyy ehdottomasti hallita ja näyttelijän muistaa sekä turvallinen juoksureitti, että räjähtelyjen ajoitus ja silti saattaa hiukset tai kulmakarvat palaa tai sirpale tai mutapaakku osua. Varsinkin kauko-idässä, jossa ei ole stunt- tai edes pääosanäyttelijöillä oikein mitään ammattiliittoa turvanaan, on kuvattu leffoja, joissa on ammuttu ja räjäytetty livenä ja stuntit ovat oikeasti hengenvaarallisia tai vammoja aiheuttaneet, sokerilasi on ollut oikeaa lasia jne.

Näyttelijä ei siis oikeasti voi millään 100%:sti tietää, onko ladattuna hänelle annettu ase täynnä vaarattomiksi tehtyjä vai oikeita luoteja tai onko joku panos asepajassa huolimattomasti uudelleen suljettu. Ei tiennyt Michael Massee kun ampui Brandon Leetä ja The Crow-leffassa ammutaan erittäin paljon, tuhansia kertoja. Siksi näitä onnettomuuksia sattuu, koska asevastaava on toisinaan huolimaton ja vaarattomaksi tehty panos ei sitä olekaan. Siihen määrään nähden, miten Hollywoodista tulee ammuskeluleffoja ulos, niin julkistettua 2 tapausta 28 vuodessa on valitettava, mutta ammuskelun kokonaismäärään nähden kuitenkin kaikesta huolimatta hyvä saldo.

Jos asevastaava tai apulaisohjaaja käyttää samaa asetta hetki aiemmin tölkkien ammuskeluun, eikä varmistu, että oikeat panokset ovat aseesta pois, kuten Alec Baldwin/Halyna Hutchins -tapauksessa huhutaan käyneen, niin siihen ei oikein mitään puolusteluja kyllä löydy. Sitten on vaan haluttu filmata dramaattinen kuvakulma, jossa Baldwin ampuu suoraan päin kameraa (joka varmaankin kuitenkin on ollut sentään jollain pleksillä suojattu ruudinjämien takia?) ja näin sitten kävi, kun luoti olikin oikea.

sulla on liikaa aikaa.

Nyt ollaan kerrankin samaa mieltä ;D