Lue keskustelun säännöt.
Matkustatteko yksin tai perheen kanssa vai isommalla porukalla?
05.01.2015 |
Vai matkusteletteko ollenkaan? Itse olen huomannut, että puolison kanssa on välillä vähän tylsääkin reissussa, joten vaikkapa tuttavapariskunnan seura piristäisi. Ja isolla porukalla matka tietenkin olisi halvempmikin kuin pienellä. Toisaalta, kun väkeä on paljon, menee melkoiseksi miettimiseksi, että saadaan tehtyä kaikkia miellyttäviä ratkaisuja (tai sitten porukka paikan päällä kuitenkin hajoaa pienempiin kokoonpanoihin).
Kommentit (7)
Yksin tai kaksin. Ei meillä tule kahdestaan aika pitkäksi, aika usein käydään tosin paikoissa joissa asuu joitain tuttuja joita siellä tavataan ja käydään porukalla ulkona. (Eikä tule yksinkään reissatessa aika pitkäksi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sekä perheen kanssa että isommalla porukalla.
t. kahden yh
Mieluiten yksin. En halua mitään säätöä lomilla siitä, koska herätään ja koska nukutaan tai syödään ja missä ja koska lähdetään liikkeelle ja kuinka kauan ja mitä ja missä. Yksin saa just päättää mitä haluaa tehdä, mennä vaikka kasilta nukkumaan ja herätä ennen auringonnousua. Porukassa tai vaikka puolisonkin kanssa joutuu aina tekemään kompromisseja. Lomasta haluan saada mahdollisimman paljon irti ihan itselleni. Ikinä en lähtisi missään porukassa, joskus miehen kanssa ok.
Meillä minä matkustelen siskoni kanssa ehkä 1-2 x vuodessa. Mies tekee yksin moottoripyöräreissun. Minä voin käydä jossain jommankumman lapsemme tai molempien kanssa. Joskus siskoni on mukana. Ja tietysti ne kivoimmat reissut tehdään oman perheen kesken eli me vanhemmat ja lapset. Muilla kokoonpanoilla emme matkusta koskaan. Tuttavapariskuntien kanssa en lähtisi minnekään enkä etenkään kummankaan vanhempien. En yksinkertaisesti jaksaisi olla kenekään muun kanssa tyyliin viikkoa tai kahta. Alkaisi ahdistaa.
Puolisoa ei ole, joten matkustan enimmäkseen yksin, joskus sisaruksen tai kaverin kanssa.Yksin tehdyt reissut ovat tietysti kaikkein rennoimpia, mutta onhan se toki välillä tylsää, kun ei ole ketään, jonka kanssa jakaa asioita. Mutta ainakaan ei tarvitse tehdä kompromisseja tai suunnitelmia kenenkään toisen vuoksi. Kaverireissut on kaikista raskaimpia, koska jotenkin siinä ollaan usein niin tiiviisti koko ajan, että ahdistun siitä ettei yksin saa olla kuin vessassa ja suihkussa. Sisaruksen kun on tuntenut koko ikänsä niin hänelle on helpompi sanoa, että voidaanko olla erillään välillä ja myös intressit sattuvat parhaiten yksiin hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä oman perheen kesken, joskus mukana on käly ja miehensä. Ei se isommalla sakilla liikkuminen mitään isompia kompromisseja kysy (korkeintaan ennen matkaa, kun päätetään esim. vuokrattavasta talosta - kälyn mies on visukintumpi kuin me), perillä jakaudutaan sitten osaporukoihin ja kokoonnutaan sitten iltaisin yhdessä syömään ja viettämään aikaa ja vertailemaan päivän kokemuksia. Ei siis kannata pakonomaisesti kulkea kaikkialla yhdessä, aina sitä voi kohteessa olla muutaman tunnin erikseenkin.
Mutta oman perheen kanssa toki on myös mukavaa. Ollaan melko samanlaisista asioista kiinnostuneita miehen kanssa, se auttaa asiaa.
kaksi aikuista, kaksi teiniä - matkusteltu aina 2-3 krt vuodessa ulkomaille
Matkustan perheeni kanssa eli mieheni kanssa. Kyllä meillä vaan on aina matkoilla kivaa. Yhteiset mieltymykset, loma, kiireettömyys, kohde, ystävät kohteessa, Meille matkustus on nimenomaan sitä aikaa kaksi pääosin. Irti arjesta.