Lue keskustelun säännöt.
Ero ja lasten huoltajuus/elatus
04.01.2015 |
Tarvitsisin neuvoja ennen lastenvalvojalle menoa erotilanteessa. Ensinnäkin, pitääkö minulla ja lasten isällä olla asiat käytännössä jo sovittuna ennen sinne menoa vai auttaako ja neuvooko lastenvalvoja niin että voidaan tehdä päätökset hänen suosituksellaan? Ainoa asia, joka pitää olla selvillä on kai molempien vanhempien varallisuusselvitys?
Ollaan eroamassa ihan sovussa mutta lasten isän elämäntilanteen vuoksi on hankalaa sopia esim. asumisjärjestelyistä kun tilanteessa on niin paljon käytännön epävarmuustekijöitä. Onko noista pakko sopia kuinka yksityiskohtaisesti?
Entä mitä etuja ja huonoja puolia on eri huoltajuudenjakosopimuksissa? Minä hoidan meillä aina muutenkin lasten viralliset asiat, mutta toisaalta olisi tärkeää, että kumpikin vanhempi saa matkustaa ilman erillistä lupaa tms. ulkomaille.
Tuntuu, että näistä käytännön asioista ja etenkin rahasta koituu suurin stressi, ero kun on muuten jo pitkään harkittu ja päätös tehty yhteisymmärryksessä. :/ otan mielelläni vastaan kaikki vinkit joita kokeneemmilla on tarjota. Olen kaveripiirini ensimmäinen eroaja ja oman äitini neuvot kumpuavat hänen omista kipeistä kokemuksistaan vuodelta kirves ja vasara... Vertaistuki olisi siis tarpeen!
Kommentit (8)
Minulla ei ole kokemusta sopuisasta erosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei myöskään ole kokemusta sopuisasta erosta. Siitä syystä, ainoa neuvoni on: mikä tahansa minkä kummatkin vanhemmat kokevat olevan hyväksyttävissä, on hyvä myös lapselle.
Valitettavasti lihavaan riitaan tarvitaan vain yksi riitelynhaluinen osapuoli. Laihaankin sovintoon tarvitaan kaksi kompromissihakuista vanhempaa.
Lastenvalvoja auttaa käytännön järjesteltyiden sopimisesta, mutta toki asiaa helpottaa jos olette jo keskenänne sopineet asiat. Meillä oli tehty näin, sovittu asumisjärjestelyt, tapaamiset, sekä minimi elatustuki, ja lastenvalvojalla käynti sujui hyvässä yhteisymmärryksessä. Lastenvalvojakin sitä kommentoi kuinka sopuisasti asiat hoituvat, ja lasten edun mukaisesti mietittynä.
Jos olette keskusteluväleissä, pohtikaa asioita jo valmiiksi.
Jollette ole keskusteluväleissä, pohdi omalta kohdaltasi asiat valmiiksi. Lastenvalvoja ei päätä mitään, hän tekee sopimuksen, jonka sitten allekirjoitatte ja jota sitoudutte noudattamaan.
Lastenvalvojalla sovitaan:
- lasten asumisesta (lapsella voi olla vain yksi osoite)
--> se, kumman luona lapsi/lapset asuu, on lähivanhempi. Oikeutettu lapsilisän yh-tukeen.
- yhteis- vai yksinhuoltajuus (yleensä yhteishuoltajuus, tähän ei vaikuta luonapito)
- Luonapito (kuinka usein lapset tapaavat etävanhempaa, loma-ajat, kulkemiset)
- Elatus. Paljonko lapset tarvitsevat elatukseen kuussa ja mikä on siitä kummankin vanhemman osuus. Tähän vaikuttaa luonapito, vanhemman varallisuus, maksaako toinen kalliin harrastuksen... Summa on just se, mitä sovitaan ja siihen tulee indeksikorotus vuosittain.
Hyviä rähinöintejä. Minäkin ajattelin, että kaksi ihmistä pystyy sopimaan asioista, mutta eipä vaan. Onneksi siinä oli ammattilainen välissä, käski pysyä asiassa ja hoki sitä "lapsen parasta".
Apua! Ei ole mitään yh-tukea, lapsilisän yh-korotus on oikea termi! Ja sen saa kelalta, mutta pitää itse hakea!
äskeinen nro 6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muakin vähän pelottaa se, että repeääkö tässä vielä kalkkiviivoilla kunnon riita lasten isän kanssa. Periaatetasolla ollaan oltu aika yksimielisiä asioista, toivotaan ettei kumpikaan juutu johonkin yksityiskohtaan sitten liiaksi. Mulla on vähän ristiriitainen tunne siitä, että mikä on paras lapsille. Olen ollut todella vahvasti sitä mieltä, että lapsilla on yhtälainen oikeus olla isänsä kanssa. Lasten isä oli pidemmän aikaa työnsä vuoksi poissa kuvioista ja nyt huomaan, että hänellä on kadonnut "tuntuma" lapsiin. Ei oikein osaa hidastaa tarpeeksi ja lapset väsyvät kun pitäisi olla joka illalle jotain virikettä ja hauskuutusta tyyliin hoplop. Ja lapset olisivat tyytyväisiä ihan tavalliseen arkeen isän kanssa. Olenkin alkanut kyseenalaistamaan sitä, että lasten tulisi saada olla 50/50 periaatteella kummankin vanhemman kanssa. Muutenkin olen tarkempi lasten perustarpeiden tyydyttämisestä kuin lasten isä. Mietin sitä, mikä vaikutus tällaisilla eroilla on lapsiin. Joutuvat aina toisen vanheman kanssa sopeutumaan erilaisiin sääntöihin ja elämäntapaan kuin toisen kanssa. Olen viimeisen vuoden ollut käytännössä totaaliyksinhuoltaja, sopeutuvatko lapset siihen, että ovat ilman minua isänsä hoidettavana... ja kun ne arkiset asiat eivät hänen hoidossaan mene kuin Strömsöössä. En tiedä, olen vähän neuvoton sen suhteen, millaista huoltajuussopimusta pitäisi lasten kannalta lähteä tavoittelemaan.
Ap
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 21:43"]
Jos olette keskusteluväleissä, pohtikaa asioita jo valmiiksi.
Jollette ole keskusteluväleissä, pohdi omalta kohdaltasi asiat valmiiksi. Lastenvalvoja ei päätä mitään, hän tekee sopimuksen, jonka sitten allekirjoitatte ja jota sitoudutte noudattamaan.
Lastenvalvojalla sovitaan:
- lasten asumisesta (lapsella voi olla vain yksi osoite)
--> se, kumman luona lapsi/lapset asuu, on lähivanhempi. Oikeutettu lapsilisän yh-tukeen.
- yhteis- vai yksinhuoltajuus (yleensä yhteishuoltajuus, tähän ei vaikuta luonapito)
- Luonapito (kuinka usein lapset tapaavat etävanhempaa, loma-ajat, kulkemiset)
- Elatus. Paljonko lapset tarvitsevat elatukseen kuussa ja mikä on siitä kummankin vanhemman osuus. Tähän vaikuttaa luonapito, vanhemman varallisuus, maksaako toinen kalliin harrastuksen... Summa on just se, mitä sovitaan ja siihen tulee indeksikorotus vuosittain.
Hyviä rähinöintejä. Minäkin ajattelin, että kaksi ihmistä pystyy sopimaan asioista, mutta eipä vaan. Onneksi siinä oli ammattilainen välissä, käski pysyä asiassa ja hoki sitä "lapsen parasta".
[/quote]
Kiitos näistä! Minäkin olen varautunut siihen, että kaikki tunteet kulminoituvat tohon lastenvalvojan tapaamiseen... Lasten pysyvän osoitteen määrittäminen on helppoa mutta kaikesta muusta voi kyllä vielä suukopua syntyä.
Ap
Nostan kerran, olisiko ketään erotietäjää paikalla?