Miten paniikkihäiriö alkuun oireilee?

huimaus, kylmä hiki, epätodellisuuden tunne, pyörtyminen...

Ensimmäinen paniikkikohtaus iskee useimmiten nimenomaan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Siksi se niin pahasti säikäyttääkin. Kohtauksen saanut luulee saaneensa jonkin somaattisen sairauden. Siinä vaiheessa kun tietää, mistä on kyse, tilanne ei yhtä paljon säikäytä, vaikka ikävältä tuntuukin. Itse sain ensimmäisen paniikkikohtaukseni ilman mitään ennakkovaroituksia ostoskeskuksessa. Minkä ansiosta pidän ostoskeskuksia edelleenkin epämiellyttävänä paikkoina. 

Mikä  kohtauksen tullen auttaa?

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 17:57"]Mikä  kohtauksen tullen auttaa?
[/quote]

Rauhoittuminen, vaikka se onkin hankalaa kohtauksen iskiessä. Jos on rauhoittava lääkitys olemassa, niin myös se. Ja kannattaa muistaa, että kohtaus kyllä menee ohi vaikka ikuisuudelta tuntuukin. :)

Ok, kiitos teille!

ap

Mulla tuli pari kk sitten paniikkikohtaus. Koko juttu lähti liikkeelle siitä, kun menin nukkumaan ja tuntui että en saa henkeä. Säikähdin, nousin ylös ja siitä se sitte lähti elämäni ensimmäinen pk. Sen jälkeen mulla on ihan kokoajan ollut vatsassa tunne, että jokin siellä painaa mun hengitystä. Ainoastaan vatsallaan ollessa tuntuu että saa "hyvin" hengitettyä. En ole uskaltanut tätä asiaa mennä lääkärile valittamaan, kun en tiedä että onko kyse vaan kuvitteellisesta painon tunteesta. :/ kannattaakohan mun silti käyä lekurilla?

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 18:14"]

Mulla tuli pari kk sitten paniikkikohtaus. Koko juttu lähti liikkeelle siitä, kun menin nukkumaan ja tuntui että en saa henkeä. Säikähdin, nousin ylös ja siitä se sitte lähti elämäni ensimmäinen pk. Sen jälkeen mulla on ihan kokoajan ollut vatsassa tunne, että jokin siellä painaa mun hengitystä. Ainoastaan vatsallaan ollessa tuntuu että saa "hyvin" hengitettyä. En ole uskaltanut tätä asiaa mennä lääkärile valittamaan, kun en tiedä että onko kyse vaan kuvitteellisesta painon tunteesta. :/ kannattaakohan mun silti käyä lekurilla?

[/quote]

Sinuna kävisin.

Olet kuitenkin siis varma, että sinulla oli paniikkikohtaus silloin illalla?

[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 18:16"][quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 18:14"]

Mulla tuli pari kk sitten paniikkikohtaus. Koko juttu lähti liikkeelle siitä, kun menin nukkumaan ja tuntui että en saa henkeä. Säikähdin, nousin ylös ja siitä se sitte lähti elämäni ensimmäinen pk. Sen jälkeen mulla on ihan kokoajan ollut vatsassa tunne, että jokin siellä painaa mun hengitystä. Ainoastaan vatsallaan ollessa tuntuu että saa "hyvin" hengitettyä. En ole uskaltanut tätä asiaa mennä lääkärile valittamaan, kun en tiedä että onko kyse vaan kuvitteellisesta painon tunteesta. :/ kannattaakohan mun silti käyä lekurilla?

[/quote]

Sinuna kävisin.

Olet kuitenkin siis varma, että sinulla oli paniikkikohtaus silloin illalla?
[/quote]

Kaikki viittasi paniikkikohtaukseen, hiki, sydämen tykytys, poissaoleva tunne, huimaus ja pahoinvointi. Kuitenkin lähti siitä, että mennessäni makuulle tuntui että en saa henkeä. Kerran olen lääkärissä ekan pk:n jälkeen käynyt, ja syynä oli sydämen tykytys, joka jatkui viikon putkeen, (pulssi oli yli 122) sain siihen "vaivaan" pillereitä jotka rauhottaa sydämen lyöntejä. Saattaa ihan äkillisesti alkaa hakkaamaan lujaa, ihan vaikka olisin levossa. Ja paniikkikohtauksia meinaa tulla lähes päivittäin juurikin siitä syystä kun tuntuu että vatsassa on jotain ylimäärästä. :/ olen oppinu hengittämään "pinnallisesti" jotta pystyn esin seisomaan. Ja sydämen rytmihäiriöitä on nykyään ihan joka päivä. En jostain syystä tohdi lääkäriin mennä, vaikka tiedän että olisi ihan hyvä käydä varmistamassa ettei ole mitään vakavaa.. :/

Epämääräinen levoton ja ahdistunut olo, sydän hakkaa, tuntuu ettei saa henkeä tai vaihtoehtoisesti voi olla paha ja etova olo. Pelottaa sairaasti. Tuntuu että kuolee.

No voiks pelkkä huimauksen tunne olla paniikkikohtauksen oire? Ei muita oireita, vaan huimaus ja maa pyörii jne... Ja siitä tiettty tuleee ahdistunut olo, kun huimaa niin pahsti.. T. En ole ap

Minulle tuli töissä kun kirjoitin asiakirjaa. Tästä on aikaa nyt jo yli kuusi vuotta. Todella hurja kokemus. Ongelmat olivat vasta alkamassa.

Mulle ainakin tuli ihan yllättäen. Heräsin aamulla siihen, että en tuntenut toista puolta kehostani, sydän hakkasi, en saanut happea. Luulin, että kuolen. Onneksi mies oli kotona, rauhoitteli, silitteli, juotti mehua. Tämän jälkeen tullut muutamia kertoja, pyrin aina jatkamaan normaalina sitä, mitä olin tekemässä, näin kohtaus ei mene niin pahaksi. Tsemppiä!