Lue keskustelun säännöt.
En pysty kertomaan kenellekään että olen sairas
02.01.2015 |
Vaikka kohta on jo pakko. Ensin päätin että kerron joulun jälkeen koska en halunnu pilata lähipiirin joulua. Mutta en vaan ole vieläkään kyennyt. Ihan kamala kertoa kun tietää että heidän(kin) elämät menee täysin pilalle heti kun kuulevat. Olisiko paikalla ketään joka joutunut kokemaan saman? Miten pystyit siihen?
Kommentit (39)
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:28"]Miesystävä voi olla parhaita kannustajiasi.
Täydentää 17
[/quote]
Ja varppina oliskin. Siitä ei oo kyse. Hirvittää vaan se mihin tilanteeseen toisen asettaa vaikka ei ole minkään aikaa tunnettu. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noh. Minulla on vaikea tyypin 1 kaksisuuntainen mielialahäiriö, sairaus mistä ei koskaan parane mutta oireettomia jaksojakin voi olla. Avopuolisolle kerroin heti (tai en nyt muista oliko se hoitava taho), ei mennyt jakeluun kun vasta rajusti kantapään kautta. Vanhemmillekin kerroin pian vaikka sekin ahdisti kun tiesin että ennen vanhaan syyllistettiin erityisesti vanhempia tämän sairauden puhkeamisesta. Isälläni on monen vuoden jälkeen edelleenkin kieltoreaktio päällä eikä ole suostunut tutustumaan koko sairauteen, äitini taas syyttää itseään. Olisin ollut kertomatta ellei se olisi ollut niin näkyvää.. Parille ystävälle kerroin myös maniapäissäni mikä oli virhe.
Kertomisesta (ja kaikesta omasta julkisesta sekoilustani) muodostui aika pitkälti virhe, tieto sairaudestani levisi kulovalkean tavoin ja sain hullun leiman otsaani. Kaikki kaverit katosivat pitkien sairaalajaksojen jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:37"]Noh. Minulla on vaikea tyypin 1 kaksisuuntainen mielialahäiriö, sairaus mistä ei koskaan parane mutta oireettomia jaksojakin voi olla. Avopuolisolle kerroin heti (tai en nyt muista oliko se hoitava taho), ei mennyt jakeluun kun vasta rajusti kantapään kautta. Vanhemmillekin kerroin pian vaikka sekin ahdisti kun tiesin että ennen vanhaan syyllistettiin erityisesti vanhempia tämän sairauden puhkeamisesta. Isälläni on monen vuoden jälkeen edelleenkin kieltoreaktio päällä eikä ole suostunut tutustumaan koko sairauteen, äitini taas syyttää itseään. Olisin ollut kertomatta ellei se olisi ollut niin näkyvää.. Parille ystävälle kerroin myös maniapäissäni mikä oli virhe.
Kertomisesta (ja kaikesta omasta julkisesta sekoilustani) muodostui aika pitkälti virhe, tieto sairaudestani levisi kulovalkean tavoin ja sain hullun leiman otsaani. Kaikki kaverit katosivat pitkien sairaalajaksojen jälkeen.
[/quote]
Oon tosi pahoillani sun puolesta ♥ Ap
Ap-trolli kerjää huomiota tällä provoaloituksella.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:30"][quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:28"]Miesystävä voi olla parhaita kannustajiasi.
Täydentää 17
[/quote]
Ja varppina oliskin. Siitä ei oo kyse. Hirvittää vaan se mihin tilanteeseen toisen asettaa vaikka ei ole minkään aikaa tunnettu. Ap
[/quote]
Kannattaa lähteä siitä että antaa toisen tehdä valinnan mitä tekee. Tuskin sinäkään tahtoisit että puolestasi joku päättää haluatko jäädä vai lopettaa.
Aivan varmasti on niitäkin jotka katoaa takavasemmalle vaikka toivoisit jäävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ensimmäisenä hanki itsellesi vertaistukea, joku saman kokenut ymmärtää varmasti parhaiten! Ja tsemppiä ja voimia tulevaan. Ja kannattaa sille poikaystävällekin ihan rehellellisesti kertoa diagnoosista, jos häippäisee sen jälkeen niin joutaakin jo mennä. Mutta hyvässä lykyssä saat itsellesi kultaakin kalliimman henkilön osaksi tukijoukkojasi.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:05"]
En pysty kertomaan kenellekään että olen sairas
[/quote]
Hei! Ensinnäkin, olen pahoillani ja toivon sinulle voimia, valoa ja toivoa aivan joka hetkeen ja haasteeseen :) Toiseksi haluaisin jättää sinulle vihjeen eräästä maksuttomasta mahdollisuudesta saada henkistä tukea, rohkaisua ja voimaantumista sairastaessasi - kyseessä on Healing Rooms, jossa olen itse käynyt ja tullut kohdelluksi harvinaisen empaattisesti, rohkaisevasti ja lämpimästi. Suosittelen, tutustu ja mene toki rohkeasti käymään, mikäli sellainen on omalla paikkakunnallasi: http://www.healingrooms.fi/?sid=109 http://www.healingrooms.fi/?sid=35
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pitemmälle tällaista asiaa lykkää, sitä vaikeammaksi se kertominen menee.
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:43"][quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:30"][quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:28"]Miesystävä voi olla parhaita kannustajiasi.
Täydentää 17
[/quote]
Ja varppina oliskin. Siitä ei oo kyse. Hirvittää vaan se mihin tilanteeseen toisen asettaa vaikka ei ole minkään aikaa tunnettu. Ap
[/quote]
Kannattaa lähteä siitä että antaa toisen tehdä valinnan mitä tekee. Tuskin sinäkään tahtoisit että puolestasi joku päättää haluatko jäädä vai lopettaa.
Aivan varmasti on niitäkin jotka katoaa takavasemmalle vaikka toivoisit jäävän.
[/quote]
Juuriki tosta syystä en oo vielä pystyny eroamaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:45"]Ihan ensimmäisenä hanki itsellesi vertaistukea, joku saman kokenut ymmärtää varmasti parhaiten! Ja tsemppiä ja voimia tulevaan. Ja kannattaa sille poikaystävällekin ihan rehellellisesti kertoa diagnoosista, jos häippäisee sen jälkeen niin joutaakin jo mennä. Mutta hyvässä lykyssä saat itsellesi kultaakin kalliimman henkilön osaksi tukijoukkojasi.
[/quote]
Kiitos! :) Ap
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:49"][quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:05"]
En pysty kertomaan kenellekään että olen sairas
[/quote]
Hei! Ensinnäkin, olen pahoillani ja toivon sinulle voimia, valoa ja toivoa aivan joka hetkeen ja haasteeseen :) Toiseksi haluaisin jättää sinulle vihjeen eräästä maksuttomasta mahdollisuudesta saada henkistä tukea, rohkaisua ja voimaantumista sairastaessasi - kyseessä on Healing Rooms, jossa olen itse käynyt ja tullut kohdelluksi harvinaisen empaattisesti, rohkaisevasti ja lämpimästi. Suosittelen, tutustu ja mene toki rohkeasti käymään, mikäli sellainen on omalla paikkakunnallasi: http://www.healingrooms.fi/?sid=109 http://www.healingrooms.fi/?sid=35
[/quote]
Kiitos sulle linkeistä! ♥ Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:51"]Mitä pitemmälle tällaista asiaa lykkää, sitä vaikeammaksi se kertominen menee.
[/quote]
On tullu huomattua! Ap
Jos oot ollut täällä ennen joulua kertomassa tilanteestasi, niin muistan sut.Jos taas et, niin, no, tämän asian kansa kamppailee sitten muitakin. Luulen että vaikka olisi kuinka vaikeaa tuottaa huolta muille, sun oman jaksamisen kannalta olisi tärkeää että kerrot. Salaisuuden kantaminen on paljon isompi taakka kuin edes tajuaa, ennen kuin sitä taakkaa ei enää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy ap tuolla Healingrooms- sivulla! Itse äsken kävin ja oli mielenkiintoista ja liikuttavaa. Kaikkea hyvää ja voimia sulle! Kerro läheisillesi ja pidä mielessä, että todella moni paranee syövästä.
En ole kertonut kuin parille.. oli tilanteen vuoksi pakko. Mikä sairaus sulla on?
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:06"]En ole kertonut kuin parille.. oli tilanteen vuoksi pakko. Mikä sairaus sulla on?
[/quote]
En viitsi/halua alkaa sitä täällä puimaan. En todellakaan halua kuulla muiden tarinoita kyseisestä sairaudesta. Mutta hoidot alkaa piakkoin ja ne tulee vaikuttaan ulkonäköön ja tietysti vointiin. Ennustus on ihan ok vielä tällä hetkellä, mutta pitkät hoidot edessä. Joku saattaa kyllä arvata mistä kyse. Ap
Kuinka vanha olet? Lapsia, miestä? Kenelle on pakko kertoa?
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:10"]Kuinka vanha olet? Lapsia, miestä? Kenelle on pakko kertoa?
[/quote]
Parikymppinen. Ei lapsia, tuore parisuhde. Olin jo päättäny että eroan hänestä niin hänen ei tarvi mun sairastamista katsoa. Mutta en tiedä. Perheelle ja lähimmille ystäville pakko kertoa. Ap
[quote author="Vierailija" time="02.01.2015 klo 02:26"]Joku toinenki kertoi jonkin aikaa sitten tämmösestä. Oli suunnilleen sun ikänenkin jos oikein muistan. Ja pelkäs kertoa perheelle.
[/quote]
Nyt alko kyllä kiinnostamaan. Osaisko joku linkittää sitä keskustelua? :) Jos on noin samanlainen tilanne niin siinä olis vertaistukea parhaimmillaan. Ap