Lue keskustelun säännöt.
Lapseni täyttävät ensi vuonna 18 :(
31.12.2014 |
Onko normaalia olla surullinen tästä? Ahdistaa, kun vastahan he olivat aivan pikkuisia ja nyt ovatkin kohta jo aikuisia, lähtevät opiskelemaan, muuttavat pois kotoa... :( Surettaa, että perheemme vähän niin kuin hajoaa lasten lähtiessä omille teilleen. Onko kellään muulla ollut samanlaisia fiiliksiä ja miten olette päässeet ylitse tästä?
Kommentit (4)
Minä lähdin lapsuuden kodista jo16 vuotiaana. Minulle se oli paras ratkaisu ja kyllä saa tuo isolikkakin lähteä ennen 20v opiskelemaan sitä itsenäisyyttä. Tätä nyt ei kannata kukkahattutätien käsittää niin että ajan lapseni pois kotoani,Tottakai varmistan hänet elämään ja autan missä voin mutta ajatukseeni ei vaan oikein mahdu miksi kummassa pitää äidin helmoissa pyöriä vielä yli20 vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 21:56"]
Minä lähdin lapsuuden kodista jo16 vuotiaana. Minulle se oli paras ratkaisu ja kyllä saa tuo isolikkakin lähteä ennen 20v opiskelemaan sitä itsenäisyyttä. Tätä nyt ei kannata kukkahattutätien käsittää niin että ajan lapseni pois kotoani,Tottakai varmistan hänet elämään ja autan missä voin mutta ajatukseeni ei vaan oikein mahdu miksi kummassa pitää äidin helmoissa pyöriä vielä yli20 vuotiaana.
Tätä tää on tässä maassa. Mukeloita väännetään pilvin pimein, mutta kun 18 vuotta tulee mittariin. potkasitaan persuksiin. Muualla elätetään lapsia opintojen loppuun, kun sossuyhteiskunta ei tue. Parempi ois täälläkin. EHKÄ lapsitehtailu vähenis, kun pitää heti lapsen synnyttyä aloittaa opintorahaston kartuttaminen. Ei voi siittää mukeloita naapurien elätettäväksi.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="31.12.2014 klo 21:56"]
Minä lähdin lapsuuden kodista jo16 vuotiaana. Minulle se oli paras ratkaisu ja kyllä saa tuo isolikkakin lähteä ennen 20v opiskelemaan sitä itsenäisyyttä. Tätä nyt ei kannata kukkahattutätien käsittää niin että ajan lapseni pois kotoani,Tottakai varmistan hänet elämään ja autan missä voin mutta ajatukseeni ei vaan oikein mahdu miksi kummassa pitää äidin helmoissa pyöriä vielä yli20 vuotiaana.
Meidän lapsi opiskelee ulkomailla ja on elätettävänä vielä vuosien ajan ja on yli 20-vuotias. Ei käynyt mielessä, että ei kuulu vastuullemme.
[/quote]
On ollut samoja fiiliksiä. Vei oman aikansa, nyt vähän helpottaa, kun tajuaa, että välit ovat edelleen läheiset:) eikä mitään ole ne. menetetty, elämä vain muuttaa muotoaan.
Tytär on nyt 20 v, asuu omillaan ja opiskelee toisella paikkakunnalla, poika 22 v asuu edellen kotona, opiskelee kotipaikkakunnalla.