Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
2-vuotiaan puheen kehitys
Maissi
25.10.2021 |
Ollakko huolissaan vai ei?
2v 2kk poikani ei osaa puhua vielä ”kunnolla”. Neuvolasta ei vielä oltu huolissaan, laittoivat puheenkehityksen arviointi ajan 2,5 vuoden ikään.
Poikani sanoo reilu 40 sanaa, kaikkia ei käytä päivittäin. Iso osa sanoista ei ole ”täydellisiä” ja osa on ”omia” sanoja. Osa sanoista tulee aika täydellisesti. Kaikki sanat ovat substantiivejä ei sano verbejä esim vielä ollenkaan. Sanat mitä osaa hyvin on tosi erilaisia, esim osaa f sanoa ja s täydellisesti kun sanoo isi. Täydellisesti tulee esim isi, auto, pappa, mummi, kakka, kukka, vauva, faffa(farfar), nenä, Muumi, puppe, oho mm.
Ilmaisee itseään sitten erilaisilla eleillä ja äänillä, millä pystyy kertomaan pidempäänkin asiaa. Esim ajaminen on prmmprmm, syöminen nam nam, eläimiä ei usein sano nimeltä vaan pitää eläimen ääntä. Paloauto on piipa-auto. Joo ja ei osaa myös sanoa. Sanoo myös sanoja peräkkäin isi auto, pappa auto mm. Sanoo myös esim mummi ja pappa tai peräkkäin isi, äiti, mummi, pappa jos vaikka kysytään ketä kaikki on tulossa. Ymmärtämisvaikeuksia meillä ei ole. Ulkopuoliset ei häntä niin hyvin ymmärrä, muuta kuin noita sanoja mitkä tulee tosi hyvin. Sanoo myös päivittäin esim. Isi auto prmm prmm jos isi ajaa autolla. Tai äiti ja isi namnamnam jos me syömme. Ei vielä taivuta sanoja.
Poika ymmärtää ihan kaiken ja kuulee hyvin. Kuulee ulkona esim pienemmätkin lentokoneen tai mopon äänet kaukaa. Ymmärryksestä olen myös varma, osaa suorittaa monimutkaisempiakin pyyntöjä.
Hän puhuu itseasiassa paljon, mutta iso osa on vielä omia ilmaisuja. Pölisee paljon äänillä. Jos en ymmärrä, että sanoo esimerkiksi että isin traktorissa ei ole kauhaa hän osaa käydä hakemassa leikkitraktorinsa ja osoittaa kauhaa. Hänen passiivinen sanavarastonsa on todella hyvä, ymmärtää kyllä melkein kaiken mitä puhutaan. Osoittaa kuvista oikeat asiat, kun pyydän.
Hän välillä suostuu matkimaan sanoja, kun pyytää mutta juurikaan ei halua sitä tehdä kun yritetään. Luonnollisesti ollaan koko elämä loruteltu, laulettu ja luettu paljon. Ruutuaikaa ei ole. On vielä kotihoidossa, mutta on 2krt viikossa leikkimässä kerhossa samanikäisten kanssa.
Poika on todella liikunnallinen, osaa potkupyöräillä, juosta kovaa, kiipeillä. On myös todella fiksu ja sosiaalinen. Rakastaa toisten lasten seuraa ja menee rohkeasti leikkimään. Syö erittäin hyvin ja itse. Osaa juoda pillillä, puhaltaa saippuakuplia. Kaikinpuolin siis hyvin normaali iloinen poika, puhetta ei vaan ala tulla paremmin... äiti tietenkin on jo huolestunut eikä malta odottaa alkaako puhe vai ei. Isänsä on ollut tässä iässä melko samassa vaiheessa, hieman hitaampi puheen kanssa mutta puhe on sitten tullut kai yhtäkkiä. Itse olen puhunut paremmin jo 2-vuotiaana.
Mitä mieltä te olette, kuulostaako normaalilta vaiko ei.
Viimeaikoina on alkanut yhdistelemään sanoja enemmän, mutta huolissani olen siitä että uusia sanoja tulee edelleen hitaasti. Välillä suostuu toistamaan jonkun uuden sanan ja osaa sen sanoa mutta ei suostu sitä uudelleen välttämättä sanomaan enää.
Kommentit (36)
Puhuminen on varsin haastava motorinen suoritus ja joko poikasi ei vielä hallitse sitä tai sitten hän on sen verran perfektionistiluonne, että alkaa puhua vasta, kun osaa sanoa kaiken oikein.
Tärkeintä tuossa vaiheessa on ymmärtäminen ja se teillä selvästi on kunnossa plus lapsi saa ilmaistua itseään teille ja on selvästi älykäs, koska osaa esim. hakea lelun ja näyttää siitä, mitä tarkoittaa.
Uskoisin, että kunhan tulppa aukeaa, teillä alkaa tulla suoraan pitkiä juttuja ja monimutkaisia lauseita. Niin kävi omallakin lapsellani. Hän puhui ensin epäselvästi puolikkailla sanoilla, kotona ymmärrettiin, mutta edes mummolassa ei. Kun alkoi puhua kokonaisia sanoja, tuli suoraan taivutusmuodot, partikkelit yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tavalliselta kuulostaa. Oma poikani osasi 2-vuotisneuvolassa 10-20 sanaa, sen jälkeen puhe on kehittynyt nopeasti. Hyvä että teillä on tarvittaessa kontrolli 2,5-vuotiaana.
En olisi huolissani. Ei kuulosta kehitykselliseltä kielihäiriöltä (dysfasialta). Oleellista on juuri tuo ymmärryspuoli, lapsi osaa kuitenkin ottaa vastaan ohjeita, käsittää sanojen erot, osaa yhdistää sanan ja käsitteen (jos sanotaan kukka niin lapsi katsoo kukkaa, eikä palloa yms). Jotkut vain alkavat puhua myöhemmin, mutta noi sun kuvaamat asiat ei vielä kuulosta siltä, että lapsella on kielellisiä vaikeuksia. Se missä kielelliset häiriöt erityisesti näkyy, siis miten ne vaikuttaa elämään, on se ettei ymmärrä mitä ympäristössä tapahtuu, eikä ympäristö ymmärrä mitä tarkoitat. Mutta jos sun lapsi ymmärtää ja osaa myös kommunikoida (vaikka sitten omilla sanoilla ja äänillä/eleillä) niin ota iisisti, kaikki hyvin :) Ne sanat alkaa tulla myöhemmin. Ja teillä on se arviointikin aika pian.
SIiis nykyäänhän puheen kehitys on kehitttynyt meemeihin ja hymiöihin. Elii käsitteeet ja tunteet hektsessä maailmassa mahdolllisimman lyhyin sanoin eli etttä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaaa.
Vierailija kirjoitti:
SIiis nykyäänhän puheen kehitys on kehitttynyt meemeihin ja hymiöihin. Elii käsitteeet ja tunteet hektsessä maailmassa mahdolllisimman lyhyin sanoin eli etttä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaaa.
Se onn populisimia. Elii on häpeäkksi jos et kuluta kyseistä tai kyseisen merkkkistä muotittuotetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi on tullut hyvin ymmärretyksi, hän ei tarvitse puhumista "kipeästi" voidakseen hyvin. Ihmisissä lienee myös synnynnäisesti suuria eroja taipumuksessa puhua. Jos lapselle on OPETETTU, että syöminen tai jokin siihen liittyvä on "nam-nam", niin se on hänen oppimaansa kieltä. Jos on opetettu, että hälytysajoneuvo on pii-paa -auto, niin lapsi käyttää täysin sitä kieltä, joka hänelle on opetettu. Ei lapsi ajattelen, että kieli olisi tietyssä iässä vaihdettava; aikuisetkin sitä käyttävät.
Verbaalinen dyspraksia oli meidän pojan diagnoosi, kun puhetta ei kuulunut normaalilla aikataululla.
Puheterapiassa kävi, mutta tuskinpa siitä ihme apua oli ja puhe tuli aikanaan ja nyt voisi välillä olla myös hiljaa...
Ainoa miinuspuoli oli tyhmät ihmiset ympärillä jotka lapsen kuullen ihnetteli etteikö SE puhu.
Älyssä ei vikaa ja lukihäiriö on mahdollinen liittyvä, mutta ei siitä ole mitään seurannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopa ihan vauvalle olisi hyvä puhua normaalia kieltä, jotta hän oppisi ymmärtämään, mitä aikuiset tarkoittavat. Jos normaalit sanat halutaan korvata, lapselle pitäisi myöhemmin selittää, että sana/ilmaisu halutaan vaihtaa. lapselle tulisi kertoa, miltä osin hänen täystyisi opetella puhuminen alusta.
Jos lapsi muuten tuntuu normaalilta, eikä vaikeudet liity johonkin tiettyihin tilanteisiin/sanoihin, en tiedä mikä olisi ongelmaa. Ruvetkaa vain puhumaan hänelle normaalia suomea käyttäen. Jos selitätte, miltä osin hänen täytyy oppia uudelleen puhumaan, varokaa tekemästä siitä numeroa tai häpäisyn aihetta. Ja uudelleen puhumaan oppiminen joissakin asioissa voi viedä aikansa, siitä ei tarvitse tuskastua, ellei sanastoa voi kerrasta päivittää. Puhukaa vain itse normaalisti ja hän oppii siitä omaan tahtiinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän pojalla oli 2-vuotiaana 3 sanaa käytössä. 2,5-vuotiaana paljon enemmän ja kolmevuotiaana pälpätti jo paljon. Ei mitään ongelmaa.
Tuon perusteella ei ole vielä syytä huoleen, tuossa iässä rajat normaalille puheelle on vielä laajat. Hyvä kuitenkin säännöllisesti käydä kontrollissa, jossa puheen kehitystä seurataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välttäkää myös itsestänne kolmannessa persoonassa puhumista, JOS sitä teette.
Älä hätäänny. Mieheni ei puhunut paljon mitään ennen kuin täytti kolme. Osoitteli ja äänteli enimmäkseen. Sitten alkoi puhua kokonaisia lauseita kerralla :D Nykyäänkään ei oikein tykkää tehdä asioita joita ei osaa hyvin, tavallinen suomalainen insinööri siis. On sosiaalinen ja puhelias sekä keskivertoa älykkäämpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa tyypilliseltä 2v tuo. Oma ipana sanoi 2v neuvolassa ehkä 3 sanaa,mutta ymmärsi kaiken ja pölisi omaakieltä vivahteikkaasti. Sanottiin että 2,5v puheterapiakäynti jos ei ole puhetta tullut. No, sepä alko puhua puolessavuodessa niin ettei tarvittu putea . Hyvinhän ap sun lapsi tuottaa ton perusteella ja sanainen arkku voi aueta kunnolla piankin.
Aloittaja siis tässä vastailee.
Kiitokset kaikille vastanneille, rauhoittaa mieltä.
Selvennyksen siis kaikille, puhumme pojallemme täysin normaalia suomen kieltä. Toki eläinten ääniä ym on myös opeteltu. Jos poikani sanoo omalla tavallaan asian ja vaikka ymmärrämme häntä, niin sanomme aina perään miten asia sanotaan ”oikein”. Kyse ei ole siitä että itse puhuisimme samalla tavalla.
Kiitokset kaikille neuvoista.
Ei tarvii huolestua, kun ymmärtää puhetta ja on hyvin vuorovaikutuksessa, katsekontaktissa jne. Sillä ei ole mitään väliä, jos puhe on tässä vaiheessa äänteellisesti epäselvää. Aika näyttää loksahtavatko äänteet itsekseen kohdalleen, ja jos puheterapeutin apua siihen tarvitsee, niin sen aika ei kuitenkaan ole vielä.
En yhtään ihmettelisi, vaikka pikkulasten puheenkehitys olisi nykyään viivästynyttä, sillä monet vanhemmat eivät juurikaan juttele lapselleen tai katsele kirjoja ja kuvia. Pikkulapsellekin lyödään luuri tai tabletti kouraan. Katsele siitä piirrettyjä, että äiti ja isä saavat rauhassa räplätä omia älylaitteitaan. Jos kerran hankkii lapsen, niin hänen kanssaan pitää myös aikaa olla. Ei lapsi opi kieltä eikä paljon muutakaan pelkästään katsomalla. Ja kuten joku tuolla aikaisemmin jo totesi, lässyttäminen pois ja selvä yleiskieli tilalle. Antaa lapsen rakennella omiakin ilmauksia, mutta aikuisen ei pidä mennä siihen mukaan.
Aloittaja tässä jälleen.
Selvennyksenä muillekkin, meillä ei siis ruutuaikaa ole kotona. Ehkä kerran viikossa katsoo jotain traktori ohjelmaa hetken telkkarista. Enkä itse roiku älypuhelimella. Ulkoilemme, käymme kerhossa, leikimme monipuolisesti.
Meillä ei nyt kiinni voi olla siitä, että ei luettaisi tai oltaisi vuorovaikutuksessa. Luemme monta kirjaa päivässä, illalla usein kaksi pitkää iltasatua. Poika osaa leikkiä mielikuvituksellisia leikkejä, esim autokorjaamoa leikimme usein sekä hevostallia.
Käyttäjä5719 kirjoitti:
Aloittaja tässä jälleen.
Selvennyksenä muillekkin, meillä ei siis ruutuaikaa ole kotona. Ehkä kerran viikossa katsoo jotain traktori ohjelmaa hetken telkkarista. Enkä itse roiku älypuhelimella. Ulkoilemme, käymme kerhossa, leikimme monipuolisesti.
Meillä ei nyt kiinni voi olla siitä, että ei luettaisi tai oltaisi vuorovaikutuksessa. Luemme monta kirjaa päivässä, illalla usein kaksi pitkää iltasatua. Poika osaa leikkiä mielikuvituksellisia leikkejä, esim autokorjaamoa leikimme usein sekä hevostallia.
Kielenkehitys noudattaa tiettyjä vaiheita, mutta on tahdiltaan yksilöllistä. Ei se siitä älylaitteesta ole kiinni, ei varmasti teidän kohdalla ole mikään hidastava tekijä. Joissain tilanteissa kyllä vuorovaikutuksen puute on selvä tekijä lapsen kehityksessä, mutta älä ota paineita vaikka joku ketjussa sellaista yleistystä lähtisi heittämään. Kuulostaa siltä että teillä on oikeasti hyvä tilanne siellä :) Liikaa ei voi myöskään verrata muihin lapsiin tai omaan lapsuusaikaan, koska kaikki tosiaan kehittyy omaan tahtiinsa.
Kielihäiriöt on tuttuja opintojeni ja työni kautta ja en tekstisi perusteella näe tilanteessa mitään hälyttävää.
Alue: Aihe vapaa
Onko täällä esim. Dysfasia lasten vanhempia, kuulostaako poikani samalta? Pojallani olisi sitten ongelmat kyllä pelkästään puheen tuoton puolella, ei ymmärryksessä.