On mies
jota olen tapaillut jonkun aikaa. Molemmille on ok että edetään rauhassa. Livenä pussailemme, hymyilemme, nauramme, panemme ja kaikki on oikein kivasti. Emme keskustele asioista paljon, koska olemme niin uusia tuttavuuksia toisillemme. Ainakin itselläni sellaiset syvälliset keskustelut tulevat ajan kanssa, jos synkkaa.
Luulin aluksi että tämä mies on sellainen supervauhdilla etenevä romantikko, kun hän kiehnäsi kiinni minussa ja heti kun pääsin kotiin niin tekstaili, että milloin nähdään taas.
Olen aina ollut pikkumainen ja hirveän analysoiva viestien suhteen, mutta minua ärsyttää että hänen viestiensä sävy on muuttunut sellaiseksi arkiseksi. Ei enää sydämiä eikä sellaista samanlaista kuin vähän aikaa sitten. Sellaista. Flirttiä. Ei sellaista ole.
Ja sitten tuntuu, että minä aina kärtän tapaamisia, mutta se saattaa olla omaa kuvitelmaanikin. En tiedä, jotain piti sanoa... mies on muutenkin vähän ei-niin-välkky mitä tulee viesteihin, hän usein unohtaa vastata kysymyksiin ja vasta huomautuksen jälkeen vastaa. Vaikea kuvitella, että tekisi sen tahallaan, mutta eihän sitäkään koskaan tiedä.
Ehkä eniten pelkään, että mietiskelen näitä asioita liikaa itsekseni ja pimahdan miehelle ihan turhaan ja kaikki menee pilalle. Kerran jo vähän kiukustuin, mutta se oli sellainen asia ja en jaksa sitä nyt selostaa.
Olen myös miettinyt että voiko tuollainen johtua siitä, että nyt kun olemme viettäneet paljon aikaa yhdessä ja edenneet seksiin, niin enää ei tarvitse ns. "varmistella" että toista kiinnostaa, joten ei tarvitse viesteihinkään panostaa sitten niin paljon kuin silloin, kun oli epävarmaa että jatkuuko tapailu vai ei, silloin kun oli nähty vasta jotain 2 kertaa.
Hänellä on raskas tapahtuma lähihistoriassa ja ymmärrän että se vie energiaa, ja siis se on oikeasti tuore juttu eikä mikään puolen vuoden takainen pikku murhe.
Ja hän on itse sanonut ettei etsi mitään säätöä, joten uskon hänen sanaansa enkä kuuntele perinteisiä pilluhaukka -kommentteja.
Ongelma on siis SE ETTÄ minä analysoin viestejä ja koen ne aina vähän negatiivisina ja ei niin innokkaina, mutta livenä kaikki sujuu loistavasti ja molemmat ovat yhtä hymyä. Että kumpaa tässä nyt pitäisi uskoa, viestejä vai livetapaamisia?
Kommentit (24)
Itselläni on vähän samankaltainen tilanne siinä mielessä, että itsekin olen tuoreessa suhteessa ja itsekin analysoin aiemmin hänen viestejään ihan liikaa. Minua kohdeltiin huonosti aiemmassa suhteessa ja jouduin kokoajan olemaan varpaillani etten tee mitään väärää (en siis tehnytkään, mies vaan sattui suuttumaan ihan kaikesta), ja en koskaan voinut olla varma milloin seuraavan kerran hän räjähtää ja jättää minut (tätä tapahtui muutaman vuoden aikana lukemattomia kertoja, ja kyllä, tiedän että olin aivan säälittävä tossu kun aina annoin anteeksi...).
Alussa olin todella varovainen, etten ihastu liikaa, jos tämä nykyinen poikaystäväni ei lopulta olekaan yhtä kiinnostunut. Itsekin ylianalysoin kaikki viestit tyyliin "eilen se laitto sydämen, tänään vaan pussaavan hymiön, onkohan sen tunteet jäähtymässä" ym. ihan älytöntä. Lopulta sitten vaan päätin että menköön kaikki omalla painollaan, annoin analysoinnin olla (vaikka se vaikeaa olikin), kerroin miehelle näistä aiemmista kokemuksistani ja myös siitä, että ahdistun helposti jos joudun epäilemään tykkääkö hän minusta edelleen, ja kaikki on mennyt aivan loistavasti sen jälkeen. Kaiken lisäksi epäilykset olivat turhia: mies on ollut kokoajan jopa ihastuneempi minuun kuin minä häneen, ja hiljattain kertoi jopa olevansa rakastunut minuun :)
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 09:51"]Itselläni on vähän samankaltainen tilanne siinä mielessä, että itsekin olen tuoreessa suhteessa ja itsekin analysoin aiemmin hänen viestejään ihan liikaa. Minua kohdeltiin huonosti aiemmassa suhteessa ja jouduin kokoajan olemaan varpaillani etten tee mitään väärää (en siis tehnytkään, mies vaan sattui suuttumaan ihan kaikesta), ja en koskaan voinut olla varma milloin seuraavan kerran hän räjähtää ja jättää minut (tätä tapahtui muutaman vuoden aikana lukemattomia kertoja, ja kyllä, tiedän että olin aivan säälittävä tossu kun aina annoin anteeksi...).
Alussa olin todella varovainen, etten ihastu liikaa, jos tämä nykyinen poikaystäväni ei lopulta olekaan yhtä kiinnostunut. Itsekin ylianalysoin kaikki viestit tyyliin "eilen se laitto sydämen, tänään vaan pussaavan hymiön, onkohan sen tunteet jäähtymässä" ym. ihan älytöntä. Lopulta sitten vaan päätin että menköön kaikki omalla painollaan, annoin analysoinnin olla (vaikka se vaikeaa olikin), kerroin miehelle näistä aiemmista kokemuksistani ja myös siitä, että ahdistun helposti jos joudun epäilemään tykkääkö hän minusta edelleen, ja kaikki on mennyt aivan loistavasti sen jälkeen. Kaiken lisäksi epäilykset olivat turhia: mies on ollut kokoajan jopa ihastuneempi minuun kuin minä häneen, ja hiljattain kertoi jopa olevansa rakastunut minuun :)
[/quote]
Aww :) Juu, minulla tuo edellinen suhde oli aika "traumaattinen" (no en nyt mitään terapiaa tarvitse sentään mutta kuitenkin), koska hän oli mies josta en IKINÄ (ihan oikeasti ikinä) olisi uskonut mitään pahaa. Mutta niin vaan sekin ihanuus oli illuusiota ja lopulta tuli sellainen rumien sanojen ryöppy niskaan ettei tosikaan. No en tietenkään itsekään ollut puhdas pulmunen, mutta en niin ailahtelevakaan kuin exä.
En syytä itseäni, mutta olen katkera siitä että exäni sai minut varpailleni ja nyt ajattelen, että kiltteys väistyy ajan kanssa ja helvetti pääsee valloilleen. Huh, voisinpa nähdä tulevaisuuteen ja tietää, onko tällä tarinalla yhtä ihana loppu kuin teillä. Kauanko tapailitte?
Voi sua. Mutta mä olen ihan samanlainen ylianalysoija. Valitettavasti ei siis voi sanoa nyt tän sun selostuksen perusteella mitään, koska se saattaa olla vastoin suurimmaksi osaksi sun päässä. En lähtis tommoseen testailuun, että otat etäisyyttä ja oletat toisen muuttuvan aktiivisemmaksi. Niin luot vaan itse lisää ongelmaa ja lopulta suutut ja pilaat koko homman, eikä mies tajuta yhtään mitä kävi.
Mitä jossa vaikka keskustelisitte, että missä mennään? Jos mies jo sanonut, ettei etsi säätöä ja haluaa kuitenkin tapailla edelleen, viihdyt hänen kanssaan, niin mitä oikeastaan haluat lisää? Heikolla itsetunnolla varustettu saattaa ripustautua toiseen liikaa ja sillä pilata koko jutun, kun kehittelee päässään kaikkea "et välitä musta, kun et soita tunnin välein"- juttuja.( Tämä vain kärjistetty esim.)
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 10:01"]Voi sua. Mutta mä olen ihan samanlainen ylianalysoija. Valitettavasti ei siis voi sanoa nyt tän sun selostuksen perusteella mitään, koska se saattaa olla vastoin suurimmaksi osaksi sun päässä. En lähtis tommoseen testailuun, että otat etäisyyttä ja oletat toisen muuttuvan aktiivisemmaksi. Niin luot vaan itse lisää ongelmaa ja lopulta suutut ja pilaat koko homman, eikä mies tajuta yhtään mitä kävi.
Mitä jossa vaikka keskustelisitte, että missä mennään? Jos mies jo sanonut, ettei etsi säätöä ja haluaa kuitenkin tapailla edelleen, viihdyt hänen kanssaan, niin mitä oikeastaan haluat lisää? Heikolla itsetunnolla varustettu saattaa ripustautua toiseen liikaa ja sillä pilata koko jutun, kun kehittelee päässään kaikkea "et välitä musta, kun et soita tunnin välein"- juttuja.( Tämä vain kärjistetty esim.)
[/quote]
Totta :) En ehkä tässä vaiheessa kehtaa puhua noin vakavista asioista, koska tiedän miehen haluavan edetä rauhassa (ja itsellenikin se on erittäin ok kunhan ei veny liiallisuuksiin) ja koska olemme vasta tutustuneet. No, ehkä ei kannata sittenkään tehdä mitään tieteellisiä kokeita, vaikka himottaisikin. En vain haluaisi olla itsestäänselvyys. En ole!
Ja on ihan v-n säälittävää miettiä tällaista asiaa mutta kun minä nyt olen tällainen analysoiva mietiskelijäluonne jolla on nyt lomalla liikaa aikaa.
Ja on ihan v-n säälittävää miettiä tällaista asiaa mutta kun minä nyt olen tällainen analysoiva mietiskelijäluonne jolla on nyt lomalla liikaa aikaa.
Siis mistä tulee p*lluhaukka-kommentteja?
Niin ja hän ei jatka keskusteluja siitä mihin on jääty, vaan jättää joskus vastaamatta johonkin viestiin ja sitten seuraavana päivänä jatkaa ihan eri aiheesta. Se on ärsyttävää, mutta toki se voi olla joku luonnejuttu eikä mitään henk.koht. tuntuu silti siltä, ettei pahemmin kiinnosta :( Kunnes sitten taas livenä kaikki sujuu kuin unelma.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 08:43"]Siis mistä tulee p*lluhaukka-kommentteja?
[/quote]
Keskusteluoalstoilla se on aina sitä samaa:se haluu vaa pilluu, se haluu vaa seksii, joo seksi vaa kiinnostaa, pillu, seksi. Seksi. Pillu.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 08:46"][quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 08:43"]Siis mistä tulee p*lluhaukka-kommentteja?
[/quote]
Keskusteluoalstoilla se on aina sitä samaa:se haluu vaa pilluu, se haluu vaa seksii, joo seksi vaa kiinnostaa, pillu, seksi. Seksi. Pillu.
[/quote]
*keskustelupalstoilla
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 08:46"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 08:43"]Siis mistä tulee p*lluhaukka-kommentteja? [/quote] Keskusteluoalstoilla se on aina sitä samaa:se haluu vaa pilluu, se haluu vaa seksii, joo seksi vaa kiinnostaa, pillu, seksi. Seksi. Pillu.
[/quote]
Ahaa, ok. Sitten luulen, että ylianalysoit. Toisaalta kannattaa luotaa omaan vaistoon. Jos vaisto sanoo, että kaikki ei ole kohdallaan, niin sitten kaikki odennäköisesti ei ole...
Niinpä. Taas miehelle ollaan vihaisia asioista, jotka nainen on kehittänyt omassa päässään. Tää on niin tätä. Ehkä kannattaisi sanoa suoraan, että olet analysoinut hänet pilalle ja hänelle olisi parempi etsiä terveempiä yksilöitä kumppanikseen.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 08:51"][quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 08:46"]
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 08:43"]Siis mistä tulee p*lluhaukka-kommentteja? [/quote] Keskusteluoalstoilla se on aina sitä samaa:se haluu vaa pilluu, se haluu vaa seksii, joo seksi vaa kiinnostaa, pillu, seksi. Seksi. Pillu.
[/quote]
Ahaa, ok. Sitten luulen, että ylianalysoit. Toisaalta kannattaa luotaa omaan vaistoon. Jos vaisto sanoo, että kaikki ei ole kohdallaan, niin sitten kaikki odennäköisesti ei ole...
[/quote]
Alan olla niin loppu tähän ainaiseen analysointiin. Vaikea keksiä miksi kaikki EI olisi ok, kun livenä kaikki on niin mahtavaa. ja tuntuu oudolta ajatella, että kukaan mies ei olisi kiinnostunut parisuhdemielessä, jos naama kerta miellyttää ja livenä ollaan yhtä hymyä. Haluaisin relata. Pitäisiköhän lopettaa viestittely joksikin aikaa ja katsoa että mitä tapahtuu jos en ole enää niin aktiivinen.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 08:52"]Niinpä. Taas miehelle ollaan vihaisia asioista, jotka nainen on kehittänyt omassa päässään. Tää on niin tätä. Ehkä kannattaisi sanoa suoraan, että olet analysoinut hänet pilalle ja hänelle olisi parempi etsiä terveempiä yksilöitä kumppanikseen.
[/quote]
En ole vihainen? Olen huonoitsetuntoinen ja epävarma. Kun kataon peiliin niim olen ihan tyytyväinen. Mutta en koe olevani ihmisenä tarpeeksi kenellekään ja siksi otan niin herkästi itseeni asioista joita toinen ei VÄLTTÄMÄTTÄ edes tarkoita millään pahalla. Älkääkä nyt jooko alkako inttämään että minä oletan jonkun toisen korjaavan itsetuntoni, kun en ole niin sanonut. Tiedän vain tarvitsevani kokemuksen, että oikeasti kelpaan vikoinenikin jollekin josta pidän ja välitä. Silloin voin ehkä vihdoin uskoa, että olen ihan hyvä ja kelpaan parisuhteeseen. Eikä sekään ole sitä että toinen PARANTAA minut. se on se vuorovaikutus joka tekee hyvää mielelle jnejne :)
Parempi kun lopetat suhteen koko mieheen etkä aloita uutta suhdetta ennen kuin olet käynyt ammattiauttajan juttusilla, sen toisen osapuolen hyvinvointia ajatellen.
Sitten kuitenkin jos ehdotan tapaamista niin yleensä hän sanoo että oli ajatellut nii, näin ja noin (ymmärrettäviä syitä) ja että muuten kyllä kävisi. Ja että ilmoittelee, jos suunnitelmat muuttuvat. Emme lyö lukkoon asioita ja päiviä jolloin näemme, vaan fiiliksen mukaan sovimme että nähdään tai ei nähdä.
[quote author="Vierailija" time="23.12.2014 klo 09:02"]Parempi kun lopetat suhteen koko mieheen etkä aloita uutta suhdetta ennen kuin olet käynyt ammattiauttajan juttusilla, sen toisen osapuolen hyvinvointia ajatellen.
[/quote]
En ole tehnyt enkä tekemässä hänelle mitään pahaa, joten...
Olen yrittänyt järkeillä: hän on liputtanut suorapuheisuuden nimiin, ja tietenkään minä en hänen ajatuksiaan tiedä enkä tiedä kuinka rehellinen hän on oikeasti, mutta olisi hyvä lähteä siitä oletuksesta että hän on rehellinen. Ja sitten hän on sanonut, että ei etsi säätöä vaan vakavaa suhdetta. Miksi hän siis pussailisi ja hymyilisi, jos olisin hänelle kaveri? Oletetaan nyt siis että hän ei huijaa.
Ja koska hän kertoi huonoista kokemuksistaan, joiden takia haluaa edetä rauhassa ja tuntea toisen ennen seurustelua, niin hän saattaa esim. yrittää pitää pään kylmänä varmuuden vuoksi, koska pelkää minusta paljastuvan samanlainen tyyppi kuin eksänsä oli.
Tai sitten kaikki on epätoivoista selittelyäni kun tiedän, että olen vain kivaa seuraa enkä sen enempää.
Olin jo lähellä tekstata hänelle jotain mutta luojan kiitos pyyhin kaiken pois. En minä alennu sellaiseen, hän ilmoitelkoon itsestään sitten kun kokee sopivaksi. Milloinkohan se aika on?