Mitkä asiat teidän mielestä kuuluu yleissivistykseen?

Maantieteelliset, historialliset ja kulttuuriset perusasiat, kuten yllä on hyvin jo kuvailtu. Muutamaa kieltä tulisi taitaa. Hyvät käytöstavat. Peruskäsitys yhteiskunnan rakenteista ja toiminnasta. Talousasioista korko, todellinen vuosikorko, eri lainatyypit, valtion budjetin suuruusluokka, inflaatiotaso. Ajankohtaisasioista joku haisu, ts. uutisia luetaan/katsotaan, muutakin kuin iltalehteä.

Kaikille kielten oppiminen ei ole mitenkään helppoa. En sanoisi että kielitaidon puute kertoo yleissivistyksen puutteesta paljoakaan.

Politiikan ymmärtäminen, isojen historiassa olleiden asioiden hahmottaminen (edes osittain), yhdyssanojen täydellinen osaaminen, englannin tai jonkun toisen kielen taitaminen edes alkeista (että voi edes jonnekin matkustaa ilman että menee jolkottamaan sinne omalla kielellään), ehkäisyn käyttäminen kun sille on syynsä, kiinnostus uutisista ja jopa muiden maiden asioista, yms.

Kuunnelkaa toisia ihmisiä.katsokaa ja kokekaa eri asioita.näennäiseen tekemättömyyteen voi sisältyä paljon asioita.

Onko kiroilu mielestänne hyvää käytöstä? Minusta ei.

vauva.fi. täältä ne nykyopit kopsataan koteloomme!

Ei helvetti, oon 23-vuotias yliopisto-opiskelija enkä todellakaan tiedä puoliakaan noista asioista mitä ootte luetellut. Lisäksi opiskelen vielä opettajaksi eli säälikää mun tulevia oppilaita.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 23:21"]No melko laajaa yleissivistystä osoittaa jo se, jos tietää, että menkkojen aikana voi sattua aikas kovasti mm. peräsuoleen.
[/quote]
Ei se mun alotos nyt noin hulvaton ollut :) t: menkkojen aikana kova kipu peräsuolessa -tyyppi

Yleissivistykseen kuuluu jo täällä moneen otteeseen mainittuja asioita. Hyvin kasvatetut tai koulutetut ihmiset tekevät nämä luonnostaan, mutta jos on päässyt unohtumaan, niin tässäpä näitä:

Maantietieto; tuntemus eri maiden maantieteellisistä sijainneista sekä pintapuolinen tieto eri kulttuureista.
 
Historia: Suomen lähihistoria (talvisota, venäjän vallan aika, ruotsin vallan aika), ensimmäinen ja toinen maailmansota, Lähi-idän kriisi.

Kielitaito: Englantia ei tarvitse osata täydellisesti, mutta se, että tulet englanniksi ymmärretyksi ja pystyt asioimaan englannin kielellä esimerkiksi kaupassa, pankissa tai lentokentällä on todellakin yleissivistystä.

Matematiikka: Jos kaupassa lukee että tuotteista -25% alennus, sinun tulee osata laskea päässäsi ''noin'' hinta.

Kirjallisuus: Tuntemus aikamme merkittävimmistä kansalliskirjailijoista sekä säveltäjistä. Myös taiteellinen tietämys esimerkiksi siitä, kuka on maalannut Mona Lisan tai kuka oli Picasso, on suotavaa.

Käytöstavat:  Sivistynyt ihminen käyttäytyy AINA, vallitsevien käytösnormien mukaan. Kirkossa, hienoissa tilaisuuksissa tai kokouksissa ei huudeta tai puhuta puhelimeen. Kyynärpäitä ei pidetä ruokaillessa pöydällä, ja syödessä ei puhuta ruoka suussa tai suu auki. Purkan jauhaminen on epäkohteliasta jos on seurassa. Myös puhelimeen ei puhuta mikäli ollaan seurassa, ruokapöydässä tai uuden ihmisen seurassa. Takki otetaan pois sisälle tultaessa, hymyily ja kiittäminen on aina suotavaa mikäli siihen on aihetta. Mikäli menet kyläilemään, sinulla on oltava sukat jalassa. 

Politiikka Sinun tulee tuntea maamme poliittiset puolueet ja näiden johto. Mikä on suurin puolue, mitä asioita he ajavat, mitkä puolueet kuuluvat hallitukseen. Myös ulkopolitiikka ja maailman taloustilanteen pitäminen silmällä on suotavaa.

2

Olen 26-vuotias ja olen toiminut opettajana ala-asteella. En sanoisi, että läheskään kaikki peruskoulun tieto olisi tarpeellista, jotta se mittaisi nykypäivän yleissivistystä (erityisesti nippelitieto historiasta, uskonnosta tai melkeinpä mistä vaan.

Tarkoitus olisi, että yleissivistyksen omaavat ihmiset pystyvät toimimaan yhteiskunnassa täysivertaisina kansalaisina. Käytöstavat ovat tärkein yleissivistyksen mittari. Se, että osaat kohdella muita kunnioittavasti, kielii hyvästä yleissivistyksen tasosta. Myös kulttuurisidonnaisia normeja on hyvä tietää ja käytännössä pakko osata.

Tämän lisäksi on paljon sitä tietoa, jota muutkin luettelivat. Puhuttiin prosenttilaskuista. Jokainen varmasti ymmärtää eron siinä, että pystyy päässä laskemaan 27,55€ hintaiselle tuotteelle -10% alennuksen vs. -15% alennuksen. Ensimmäinen on yleissivistystä, toinen on jonkin sorttista matemaattista lahjakkuutta.

Myös kieliä on osattava, jotta pärjää. Omaa äidinkieltään (suomi/ruotsi/saame) ja englantia. Ruotsin- tai saamenkielisen yleensä osattava myös suomea, jotta pärjää yhteiskunnassa ja on kykenevä vaikuttamaan.

Historia&kulttuurin tuntemus ovat tärkeitä. Silti Suomessa pärjää, jos ei tarkalleen muista, kuinka kauan olimme Ruotsin ja kuinka kauan Venäjän ikeen alla. Tärkeintä, että 1900-luvun tapahtumat ovat mielessä (päivämäärät eivät oleellisimpia, mutta tapahtumat kylläkin). Etenkin sisällissota on erittäin tärkeä yhteiskuntaamme määrittävä tekijä, jonka moni tuppaa unohtamaan.

Yleissivistys ei ole tietoa, joka valmistaa ammattiin vaan yhteiskuntaan. Siksi esim. autolla ajo ei välttämättä ole yleissivistystä, mutta pyykkäystaito on, koska vain toista näistä tarvitset ehdottomasti.

Myös taiteita ja tieteitä on hyvä kerrata. Ei mitään Trivial Pursuitin ulkoa muistamista, mutta kansallisrunoilijat, -säveltäjät, Kalevala, ihmisbiologian perusteet, evoluutioteoria, UV-säteily, ravintoympyrä. Yleensä ihmistä pidetään yksinkertaisena, jos ei vaikka koskaan ole kuullut funkkiksesta ja Alvar Aallosta, joten näitä kansallisylpeyksiä voi kerrata. Sen sijaan Hilding Ekelund olisi jo nippelitietoa.

Politiikasta presidentit on muistettava ainakin kaikki omalta elinajalta + Kekkonen, joka on niin suuri vaikuttaja, ja Mannerheim, koska jälleen näitä kansallisaarteita. Loppuja ei tarvitse nimeltä muistaa, mutta nimi olisi hyvä tunnistaa, kun heistä puhutaan. Muutenkin puolueet ja heidän puheenjohtajansa ovat oleellista tietoa. Politiikasta Suomessa tosin tarvitsee tietää vain vähän ollakseen yhteiskuntakelpoinen. Kaikki puolueet ovat niin populistisia, ettei moni kuitenkaan vaivaudu raaputtamaan pintaa syvemmälle. Politiikan tuntemusta (virkamiesnimityksiä, hyvä-veli-kerhoja etc) ei Suomessa usein pidetä yleissivistyksenä.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 23:29"]Historia, erityisesti lähihistoria (Neuvostoliiton hajoaminen, Maailmansodat, Suomen historia), taiteiden aikakaudet ja kuuluisimpien aikakautensa edustajien tunnistaminen (lasken tähän myös musiikin ja säveltäjät). 
[/quote]

Taiteiden aikakaudet? Seriously?

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 01:54"]

Maantieteelliset, historialliset ja kulttuuriset perusasiat, kuten yllä on hyvin jo kuvailtu. Muutamaa kieltä tulisi taitaa. Hyvät käytöstavat. Peruskäsitys yhteiskunnan rakenteista ja toiminnasta. Talousasioista korko, todellinen vuosikorko, eri lainatyypit, valtion budjetin suuruusluokka, inflaatiotaso. Ajankohtaisasioista joku haisu, ts. uutisia luetaan/katsotaan, muutakin kuin iltalehteä.

[/quote]Valtion budjetin suuruusluokka, eri lainatyypit ja vuosittainen inflaatiotaso?? Lol 

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 23:11"]

Historian tapahtumat, englannin ja ruotsin kieli, käytöstavat ravintoiloissa ja kirkoissa ja suun pitäminen kiinni oikeissa paikoissa. Oman elämän realiteettien tajuaminen ja soveltaminen.

[/quote]

Ruotsin kieli ei kuulu suomenkielisen yleissivistykseen, sen on harvinainen kieli, jota tarvitsee vain joissain ammateissa. Samoin myöskään suomi ei mielestäni kuulu ruotsinkielisen yleissivistykseen, vaikka siitä hyötyä onkin kun valtaväestö on suomenkielinen.

[quote author="Vierailija" time="22.12.2014 klo 04:34"]

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 23:11"]

Historian tapahtumat, englannin ja ruotsin kieli, käytöstavat ravintoiloissa ja kirkoissa ja suun pitäminen kiinni oikeissa paikoissa. Oman elämän realiteettien tajuaminen ja soveltaminen.

[/quote]

Ruotsin kieli ei kuulu suomenkielisen yleissivistykseen, sen on harvinainen kieli, jota tarvitsee vain joissain ammateissa. Samoin myöskään suomi ei mielestäni kuulu ruotsinkielisen yleissivistykseen, vaikka siitä hyötyä onkin kun valtaväestö on suomenkielinen.

[/quote]

Olen siinä mielessä eri mieltä, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei pysty toimimaan kokonaisvaltaisesti, jos ei osaa valtakieltä. Tietysti oma elämä on varmasti miellyttävää, mutta yksi yleissivistyksen mittareista on, että hyvän yleissivistyksen omaava ihminen on kykenevä kansalaisvaikuttamiseen. Se on Suomessa hankalaa, jos ei osata valtakieltä. Esim 10 vuoden päästä tilanne saattaa olla jo toinen ja monien kielien oppiminen vähemmän akuuttia, kun teknologian mahdollistama välitön tulkkaus edistyy.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 23:18"]Itse olen näin tuoreena kaksoistutkinnon tekijänä sitä mieltä, että kaikkien pitäs käydä lukion pakollinen oppimäärä. Välillä kun kuuntelee noiden amiskaverien mm. Maantiedollisia juttuja niin ei hyvää päivää. Oikeestaan lukion pakollisetkin kurssit riittäis, niissä tulee jo aika hyvä pläjäys sitä yleissivistystä ja toisaalta en laske enää esim pitkän fysiikan osaamista yleissivistykseksi jne got my point
[/quote]

Ei liity ihan aiheeseen, mutta miksi aina tälläsillä hetkillä aletaan pauhaamaan amiksista ja heidän typeryydestään? Itse olen käynyt lukion ja käyn yliopistossa tällä hetkellä, mutta ärsyttää tämä amispaasaus, sillä tunnen monta ammattikoulun 'törppöä' jotka ovat ihan mennen tullen fiksumpia kuin minä.
Täällä mammat tuntuvat akateemisine perseineen nousevan jonnekkin kuun yläpuolelle yleissivistyksen ja amisten typeryyden avulla.

pphuij

Noilla määritelmillä suurimmalla osalla ulkomaalaisia ei ole yleissivistystä ja ovat tosi juntteja.  Nykyaikana on mahdoton olla yleissivistynyt kun kaikki mahdollinen tieto löytyy. Ehkä jos osaa sanoa "en tiedä" on paras taito nykyään.  Jos kaikki asuvat pienessä kylässä ilman internetiä niin se joka tietää paikalliset asiat parhaiten on yleissivistynein.

[quote author="Vierailija" time="21.12.2014 klo 23:18"]

Hehkulampun vaihtaminen, perunoiden/riisin keittäminen, jauhelihan paistaminen, parsiminen, nykyään jo nettipankin/otto-automaatin käyttäminen, henk.koht. hygieniasta huolehtiminen ja vaatehuolto... 

[/quote]

Ja myös auton tankkaaminen ! En käsitä mikä siinä on naisille niin vaikeaa kun omaavat korkeamman älykkyydenkin :D

Sehän riippuu ihan iästä mikä ihmisen mielestä kuuluu yleissivistykseen. Nuoremmat painottavat kansainvälisiä taitoja ja it-taitoja, koska se on juuri tälle sukupolvelle ominaista. Iäkkäämmät taas painottavat historian tuntemusta ja kirjallisuutta.

Minä en ajattele, että ihmisellä pitäisi olla siellä pään sisällä hirveästi tietoa, koska suurin osa tiedosta vanhenee nopeasti.  Tärkeämpää ovat tiedonhakutadot ja kyky käsitellä tietoa kriittisesti.