Lue keskustelun säännöt.
Kotisynnyttäjät ja tai sairaalakammoiset
18.12.2014 |
Hei olen nuori esikoista odottava nainen. Kärsin valtavasta sairaalapelosta. Sille ei ole löydetty syytä, mutta se häiritsee odotusta ja vauvaan kiintymistä. Tällä hetkellä olen rv 15 ja kärsinyt viikon pahasta ahdistuksesta ja öisin unettomuudesta ja painajaisista. Lapsi oli toivottu, mutta nyt huomaan toivovani etten olisikaan tässä tilassa. En pysty tähän. Minä olen liian itsekäs saamaan lapsia. Pelkään kaikkea niin paljon, liikaa. Neuvolassa olen käynyt, mutta olen kieltäytynyt mm. Verikokeista ja alapää tutkimuksista. Hemoon suostuin, koska painostus oli valtava. Labraan en ole pystynyt painostuksesta ja pelottelusta huolimatta menemään. Nyt lapseni voi saada vasta aineita ja verisiirron ja minua kohdellaa kuin hiv potilasta. Mikä hauskinta, minua ei kiinnosta. Olen niin poikki, enkä tiedä haluaisinko jatkaa tätä raskautta. Minusta neuvoloissa pelkäävä ei saa tukea eikä vaihtoehtoja. Minulle nauretaan, vaikka tiedän itsekin olevani naurettava mutta tiedän myös että tämä jatkuva stressi tila on kamala ja pelkään että vihaan nyt jo liikaa tätä lasta, joka ei ole edes syntynyt. Niin paha minulla on olla.
Kotisynnytyksestä mainitsin neuvolassa mutta sen kuulemma tekee vain 1% vuodessa, onko näin? Haluaisin miettiä onko siinä minulle vaihtoehto, koska ei olisi sairaalaa eikä piikkejä tai muuta stressattavaa. Paitsi turvallisuus. Minua on kauhisteltu että miten voin edes miettiä kotisynnyttämistä näillä taustoilla. Nuori pelkäävä hysteerikko joka ei edes veriryhmäänsä saa selvitettyä. Joten olenko ihan hakoteillä jos haen lohtua kotisynnytys ajatuksella? Samoi vesisynnytyksestä saa myös kertoa kokemuksia!
Tulee niin pitkä pätkä, että kysykää jos joku askarruttaa ☺
Kommentit (17)
Eikö löydy toisia joka olisi paininut samanlaisten ongelmien kanssa?ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kärsin, mutta en osaa auttaa. Synnytin sairaalassa, enkä toisten halaja kokea raskautta tai synnytystä.
Hei, voi sinua! Kuulostaa tosi raskaalta. :(
Kyllä neuvolassa pitäisi ottaa asia vakavasti ja miettiä sinulle apuja, terapiaa tms., mistä saisit voimia kohdata pelkosi. Mutta onhan myös muita reittejä, jos neuvola on noin nihkeä, työterveys, yksityinen puoli jne.?
Pelon voittaminen vaatii varmasti kovin paljon työstämistä. Miten muita fobioita hoidetaan, luulisi, että hoito/terapia on aika samanlaista?
Koeta ajatella niin, että sinähän hankit ja saat apua pelkoosi ja voitat sen! Siitä on hyötyä sitten vauvallesikin, kun et tartuta pelkoa lapseesi. Lapsenkin kanssa voi kuitenkin joutua käymään lääkärissä.
Voimia ja tsemppiä!
Minulla sama kuin kakkosella. Pyörryttää ja olen pyörtynytkin sairaalassa, kun olen käynyt katsomassa tuttuja siellä. Vaikka olisivat ihan ok eli esim. synnyttäneet ;)
Oma synnytys meni silti hyvin. Siinä tilassa ei ehdi sitä sairaalaa, sen hajuja ja piikkejä miettiä!
Se on totta. Pelkoani on jo ennen raskautta käsitelty, mutta syytä tai trauman aiheuttajaa ei olla löydetty. Ennen raskaaksi tuloa ajattelin että pystyn tähän, mutta ne voimavarat olivat pelkkää kuvittelua. Ei niitä ollutkaan.
Luulisi että on toisiakin äitejä ollut jotka painii samojen ongelmien kanssa, mutta neuvolassa tuntuu ettei se täti ole ennen pelko potilasta tavannut. Jo ekalla käynnillä olin hysteerinen eikä hän osannut asiaan sanoa mitään. Kela tuetkin on sidottu noihi lääkärikäynteihin..... ja vielä jälkitarkastuskäyntikin kuuluu niihin :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:35"]Minulla sama kuin kakkosella. Pyörryttää ja olen pyörtynytkin sairaalassa, kun olen käynyt katsomassa tuttuja siellä. Vaikka olisivat ihan ok eli esim. synnyttäneet ;)
Oma synnytys meni silti hyvin. Siinä tilassa ei ehdi sitä sairaalaa, sen hajuja ja piikkejä miettiä!
[/quote]
Toivottavasti olisikin noin. Minä olen ennen raskautta käynyt lääkärillä/terkkarissa vuonna 2008, eli osaan todella vältellä sitä paikkaa. AP
Ei vissiin löydy paljoa sielunkumppaneita :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko että kotisynnyttäjien määrä on noin korkea kuin mitä terkka sanoi. Ei todellakaan joka sadas synnytä kotona, vaan se on paljon harvinaisempaa. Kotisynnytys on ihan varteenotettava vaihtoehto, mutta vaatii paneutumista ja valmistelua. Käy täältä tutustumassa alkuun: http://www.aktiivinensynnytys.fi/
En nyt ole yllyttämässä sinua kotisynnyttäjäksi, vaikka ei minulla mitään kotisynnytyksiä vastaankaan ole. Mutta tutustu aiheeseen sillä mielellä, että olisiko tuo sinulle helpompi vaihtoehto, siis pelon hallinnan kannalta.
Minä pelkäsin ylimedikalisoitua synnytystä, pelkäsin siis joutuvani jonkun hullun kätilön kynsiin joka vain odottaa tilaisuutta päästä silpomaan minut saksilla. Kävin synnyttämässä Tammisaaressa (R.I.P.) ja se oli kyllä yksi elämäni parhaita päätöksiä. Synnytystä ei aina voi toteuttaa omilla ehdoilla, mutta se rauhoittaa kummasti, kun tietää että henkilökunta on sentään tervejärkistä eikä vaani synnyttäjää saksien kanssa.
Et todellakaan voi synnyttää pelkoisena kotioloissa. Anteeksi mutta kuulostat hirveän itsekkäältä ja turha on pelätä neuloja kun voit mennä makuulle, ihoa voidaan puuduttaa ennen pistosta ja vain alapäästä voidaan tehdä alkuraskauden tutkimukset. Oletko tosiaan valmis siihen jos vauva on vammainen tai vammautuu tai sinä ilman kunnon tutkimuksia?
Missä pumpulissa olet kasvanut. Tajuatko, että jos tulee keskenmeno niin sitten sua vasta ronklataan alapäästä ja pistetään?!
Vihaan ja pelkään neuloja mut ne on hyttysen pistoa muistuttavia kaikkien niiden toimenpiteiden rinnalla mitä on keskenmeno, kaavinta, synnytys tai leikkaukset. Jep, kaikki nuo kokeneena voin sanoa että nyt sulla on korkea aika karaistua testeihin itsesi ja vauvan takia tai pyytää raskaudenkeskeytys mutta siinäkin pistetään myös jos tarvitset tiputusta, verta lisää jos joudut kaavintaan, jälkitarkastuksessa verestä mitataan hormonipitoisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ihan noin pahassa jamassa kuin sinä, mutta mullakin on tosi paha sairaalakammo. Tässä mun raskausajan keinoja
Mene yksityiselle neuvolaan. Todennäköisesti yksityinen neuvola on viihtyisämmässä rakennuksessa kuin kunnallinen, joten tulee vähemmän sairaalaviboja. Kerro neuvolatädille että sulla on tosi pahat pelot, hän osaa tarvittaessa ohjata sut vaikka terapiaan.
Pyydä että saat tutustua sairaalaan etukäteen. On mahdollista että pääset sieltä kotiin alle 12 tunnissa ja yksityinen neuvolantäti voi tulla katsomaan sua ja vauvaa kotiin.
Mene yksityiselle puolelle jälkitarkastukseen ja ylipäätään lääkäritapaamisiin. Ympäristö on rauhallisempi, aikaa on enemmän ja koska olet maksava asiakas, niin sinua kuunnellaan ystävällisemmin.
Selvitä tuota kotisynnytysvaihtoehtoa myös. Itsekin sitä selvittelin, mutta selvisin kun tein terkkarin kanssa suunnitelman miten selvitä mahdollisimman vähällä ajalla sairaalassa (kotona mahdollisimman pitkään, ei puudutteita, yhden yön päästä kotiin ja terkkari kävi kotona katsomassa).
Meditoi. Tee jotain tyynnyttävää ja sellaista mistä sulle tulee hyvä mieli. Rauhoitu. Pahempaa sille lapselle on jos sun pää sekoaa kuin se että jotkut tutkimukset nyt jäävätkin välistä.
Halauksia!
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 15:54"]En usko että kotisynnyttäjien määrä on noin korkea kuin mitä terkka sanoi. Ei todellakaan joka sadas synnytä kotona, vaan se on paljon harvinaisempaa. Kotisynnytys on ihan varteenotettava vaihtoehto, mutta vaatii paneutumista ja valmistelua. Käy täältä tutustumassa alkuun: http://www.aktiivinensynnytys.fi/
En nyt ole yllyttämässä sinua kotisynnyttäjäksi, vaikka ei minulla mitään kotisynnytyksiä vastaankaan ole. Mutta tutustu aiheeseen sillä mielellä, että olisiko tuo sinulle helpompi vaihtoehto, siis pelon hallinnan kannalta.
Minä pelkäsin ylimedikalisoitua synnytystä, pelkäsin siis joutuvani jonkun hullun kätilön kynsiin joka vain odottaa tilaisuutta päästä silpomaan minut saksilla. Kävin synnyttämässä Tammisaaressa (R.I.P.) ja se oli kyllä yksi elämäni parhaita päätöksiä. Synnytystä ei aina voi toteuttaa omilla ehdoilla, mutta se rauhoittaa kummasti, kun tietää että henkilökunta on sentään tervejärkistä eikä vaani synnyttäjää saksien kanssa.
[/quote]
Kiitos, tutustun linkkiin mielenkiinnolla. Minä pelkään sairaalassa vähän samaa mistä kirjoitit. Että siellä joku pistää minuun kaikki lääkkeet, sitoo sänkyyn letkuihin ja siinä sitten maataan tokkurassa :S olen kuullut miten paljon on toimittu kätilöiden toimesta synnytyksestä ettei itse synnytäjä edes tiennyt saaneensa vaikka peräruisketta tai oksitoonia. Pelkään sitä ja pelon takia en osaa tuoda toiveitani ilmi kun vain itken... ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 16:04"]En ole ihan noin pahassa jamassa kuin sinä, mutta mullakin on tosi paha sairaalakammo. Tässä mun raskausajan keinoja
Mene yksityiselle neuvolaan. Todennäköisesti yksityinen neuvola on viihtyisämmässä rakennuksessa kuin kunnallinen, joten tulee vähemmän sairaalaviboja. Kerro neuvolatädille että sulla on tosi pahat pelot, hän osaa tarvittaessa ohjata sut vaikka terapiaan.
Pyydä että saat tutustua sairaalaan etukäteen. On mahdollista että pääset sieltä kotiin alle 12 tunnissa ja yksityinen neuvolantäti voi tulla katsomaan sua ja vauvaa kotiin.
Mene yksityiselle puolelle jälkitarkastukseen ja ylipäätään lääkäritapaamisiin. Ympäristö on rauhallisempi, aikaa on enemmän ja koska olet maksava asiakas, niin sinua kuunnellaan ystävällisemmin.
Selvitä tuota kotisynnytysvaihtoehtoa myös. Itsekin sitä selvittelin, mutta selvisin kun tein terkkarin kanssa suunnitelman miten selvitä mahdollisimman vähällä ajalla sairaalassa (kotona mahdollisimman pitkään, ei puudutteita, yhden yön päästä kotiin ja terkkari kävi kotona katsomassa).
Meditoi. Tee jotain tyynnyttävää ja sellaista mistä sulle tulee hyvä mieli. Rauhoitu. Pahempaa sille lapselle on jos sun pää sekoaa kuin se että jotkut tutkimukset nyt jäävätkin välistä.
Halauksia!
[/quote]
Kiitos, olipas voimaannuttava kirjoitus. Heräsi vähän toivoa, että ehkä minä pystyn tähän, vaikka niin monet epäilevät. Yksityiselle menoa olen miettinytkin ja nyt se vaihtoehto sai yhden plussan lisää! Hinnat tosin vähän raapaisee, mutta en ala rahaa ajatella tässä asiassa.
Seuraavaksi olisi edessä neuvolalääkäri. Pitäisiköhän vaihtaa jo se käynti yksityiselle, se muija näytti muutenkin niin korppikotkalta että repii minun mielipiteeni varmaan palasiksi, heh! Ap
Itse olen synnyttanyt kahdesti (ulkomailla) suunnitellusti kotona osittain juuri siksi etten pida sairaaloista. En kuitenkaan suosittelisi ensi synnyttajalle jolloin riski on suurempi kuin terveella uudelleen synnyttajalla eika voi viela tietaa kuinka reagoi synnytykseen. Tama nyt ei saata lohduttaa mutta suurin osa naisista unohtaa oikein supistusten alkaessa pelkonsa sairaaloista, neuloista tms kun tietaa etta juurikin sairaaloissa on henkilokunta / laitteisto joka voi auttaa sinua ja antaa esim kivunlievitysta. Eihan se kivaa ole mutta mitapa sita ei lapsensa eteen tekisi. Kannattaa hankkiutua terapiaan asian tiimoilta koska lasten kanssakin aina sattuu ja tapahtuu eika koskaan voi tietaa milloin sinne sairaalaan joutuu, voithan olla vaikka kolarissa tms enka usko etta tuolloinkaan vastaan laittaisit sairaalaan menosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.12.2014 klo 16:13"] Itse olen synnyttanyt kahdesti (ulkomailla) suunnitellusti kotona osittain juuri siksi etten pida sairaaloista. En kuitenkaan suosittelisi ensi synnyttajalle jolloin riski on suurempi kuin terveella uudelleen synnyttajalla eika voi viela tietaa kuinka reagoi synnytykseen. Tama nyt ei saata lohduttaa mutta suurin osa naisista unohtaa oikein supistusten alkaessa pelkonsa sairaaloista, neuloista tms kun tietaa etta juurikin sairaaloissa on henkilokunta / laitteisto joka voi auttaa sinua ja antaa esim kivunlievitysta. Eihan se kivaa ole mutta mitapa sita ei lapsensa eteen tekisi. Kannattaa hankkiutua terapiaan asian tiimoilta koska lasten kanssakin aina sattuu ja tapahtuu eika koskaan voi tietaa milloin sinne sairaalaan joutuu, voithan olla vaikka kolarissa tms enka usko etta tuolloinkaan vastaan laittaisit sairaalaan menosta.
[/quote]
Kertoisitko tarkemmin miten kotisynnytys menee? Onko paikalla silti kätilö? Ap
Minua pelottaa aivan järkyttävästi heboglobiinin mittaaminen. Siis aivan järkyttävästi. Olen pelännyt sitä kipua aina, ja olen oksennellut, itkenyt ja pyörtynyt pelosta ja kivusta piikittämisen jälkeen. Ei kivaa.
Kumma juttu on se, että en pelkää ollenkaan verikokeen ottoa! Tai rokotusta. Niiden kanssa ei ole mitään ongelmaa. Ne eivät edes satu. Mutta se pisto sormenpäähän.. se sattuu aivan järkyttävästi! Mulla on nähtävästi todella herkät sormenpäät, sillä niissä monet asiat tuntuu todella pahoilta.
Voiko neuvolassa pyytää, että se hemoglobiini mitattaisi samasta verestä, kuin verikokeen ottaa? Ottaisivat johonkin ylimääräiseen ampulliin sitä verta ja mittaiisvat siitä. (Juu, naurettavaa, mutta oikeasti ahdistaa ja pelottaa) :(
Hitto kun raskausaika menee paniikkikohtausten kanssa pelaamiseen :(
Mitä teet kun vauva syntyy valkoisena ja velttona? Siinä ei odotella ambulanssia. Mun vauva olisi kotioloissa kuollut minuuteissa.
Minä synnytin sairalassa nopealla kotiutuksella sairaala kammosta huolimatta. Minulla ei ole kammoa toimenpiteisiin vaan paikkaan lähinnä, mutta hyvin meni.