Anoppi puukotti selkään
Anoppi on aina ollut päällepäin niin ystävällinen. Oikein korostanut sitä, että olisimme ihan ystävättäriä. Hän asuu entisessä kotikunnassani. Nyt on paljastunut, että hän on siellä juoruillut asioita, joista olen hänelle uskoutunut. Harmittaa todella paljon.
Ei niinkään kismitä se, että asioitani on joutunut joidenkin entisten tuttavien tietoon. Ei mulla nyt niin tulenarkoja salaisuuksia ole, vaikka eihän kukaan tykkää, että omista asioista juorutaan. Eniten harmittaa se, että ihminen, johon luotin, ei osoittautunut sen luottamuksen arvoiseksi vaan paljastuikin pahaiseksi juoruakaksi.
Ihmettelen vaan, kun hänkin on kertonut minulle asioita, joiden ei varmaan haluaisi päätyvän kaikkien korviin. No, en aio itse olla yhtä typerä ja kaakattaa hänen asioitaan maailmalle.
Eikö hän ymmärrä, että moinen käytös viilentää välimme?
Kommentit (19)
Ei varmaan ymmärräkään, täytyy tajuta, ettei hetkessä juoruilijaksi tulla, hän on ollut sitä aina, sinä et vain valitettavasti ele aiemmin tätä tiennyt.
Miten tämä asia paljastui? Mua vähän kypsyttää, kun paljastui, että anoppi taitaa keskustella naapurin rouvan kanssa miniöistään. Livautti jotain sellaista, josta näin päättelin.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 10:33"]
Kysy anopiltasi asiasta suoraan.
[/quote]
Aionkin sanoa suoraan, kun seuraavaksi tapaamme. Aion sanoa ihan suoraan, että mehän sovimme, että keskustelemamme asiat jäävät meidän kahden välisiksi. Aion myös sanoa, etten enää juttele hänelle mitään lapsenlapsensa pieniä kuulumisia kummempaa. Mitään omia ajatuksiani, tunteitani, mitään mieltäni painavia asioita en enää hänelle puhu ja sen sanonkin.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 10:44"]
Miten tämä asia paljastui? Mua vähän kypsyttää, kun paljastui, että anoppi taitaa keskustella naapurin rouvan kanssa miniöistään. Livautti jotain sellaista, josta näin päättelin.
[/quote]
Asia paljastui siten, että mieheni oli kuullut asioistani naiselta, jolle anoppi oli niitä puhunut. Että mites teillä menee, kun äitisi sanoi, että vaimosi oli sanonut... Tosi kivaa.
Kosta sille lehmälle. Kerrot kaiki sen jutut eteenpäin ja maustetuna. saa ämmä ansion mukaan.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 10:59"]
Kosta sille lehmälle. Kerrot kaiki sen jutut eteenpäin ja maustetuna. saa ämmä ansion mukaan.
[/quote]
En. Mä en aio juoruilla mulle uskotuista asioista, vaikka olisi mikä. En edes miehelleni.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 11:01"]
Anopit on yksi perkeleita!
[/quote]
No mä olen aina ajatellut, että kivaa, kun mulla on niin mukava anoppi. Joopajoo, olen ollut hänelle vaan viihdyke ja mehevien juttujen lähde.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 11:04"][quote author="Vierailija" time="17.12.2014 klo 10:59"]
Kosta sille lehmälle. Kerrot kaiki sen jutut eteenpäin ja maustetuna. saa ämmä ansion mukaan.
[/quote]
En. Mä en aio juoruilla mulle uskotuista asioista, vaikka olisi mikä. En edes miehelleni.
[/quote]
No kerrot edes miehelles! Älä oo mikään kynnysmatto perkele!
Mäkin olen huomannut, että ehkä riisipuuron keittämisen vaiheet on henkilökohtaisinta kamaa, mitä voin tuolle kertoa. Siinäkin asiassa tosin teen usein virheitä (esim. käytän "väärää" maitoa tai teen sitä liian usein), mutta olen oppinut hymähtämään näille.
Kenestäkään ulkopuolisesta ei kannata kertoa. Äskettäin tein sellaisen virheen, että kerroin nähneeni hänen iäkästä, mutta hyväkuntoista serkkuaan. Serkkupoika kertoi juosseensa jossain juoksutapahtumassa äskettäin maratonin ja kerroin tästä varomattomasti anopillekin. Anoppi tuli suorastaan silmille ja haukkui, miten kamalan vaarallista tuollainen on. En ollut odottanut näin isoa reaktiota jostain menneestä asiasta. Sanoin jaa ja joo ja hmmm tilityksen kestäessä, mutta pelkään, että anoppi kertoo tälle minunkin sanoneen, miten tyhmää juokseminen on. Näin on nimittäin käynyt jossain toisessa asiassa :/
Älkääpä silti erehtykö luulemaan, että kaikki anopit on samasta puusta veistettyjä, ehei, ei sinne päinkään. Itselläni on maailman kultaisin anoppi: ihana, huomaavainen ja kaikin puolin luottamuksen arvoinen!
Olisipa minullakin, 16! Mies on ihana ja olen kiitollinen hänestä anopilleni, joka hänet kasvatti. Mutta on kamalan hankala luonne, omat ongelmansa lienee hänellä.
Mun isoäiti on mua kohtaan ihan samanlainen :) Kaikki asiat juoruaa eteenpäin ja möläyttelee vaikka sukujuhlissa. Ja vastaa kysymyksiin mun puolesta faktoiksi kuvittelemillaan tiedoilla. Aika hauska mummi, enpä oo paljoo jaksanut viime aikoina pitää yhteyttä :)
Jotkut ihmiset nyt ovat tuollaisia. Etteivät pysty pitämään omana tietonaan asioita. Jos anoppi on sulle kertonut myös omia asioitaan, niin silloin tuskin on kyse siitä, että anoppi varta vasten on onkinut sinusta arkaluontoisia tietoja tarkoituksenaan levitellä niitä eteen päin.
Miten tällaista voi alapeukuttaa joku? Ymmärrän aptä. Petti luottamuksen kuka hyvänsä, varmast harmittaa.