Kyllä naisen kosto on hirveä....

Naiselta kului ensimmäinen päivä omaisuutensa pakkaamiseen laatikoihin, koreihin ja matkalaukkuihin.



Toisena päivänä hän soitti muuttomiehet hakemaan hänen tavaransa.



Kolmantena päivänä nainen istui viimeistä kertaa heidän kauniin olohuoneensa pöydän ääressä kynttilänvalossa. Hän laittoi pehmeää tunnelmamusiikkia soimaan ja nautti puoli kiloa katkarapuja, rasian kaviaaria sekä pullon hyvää valkoviiniä. Syötyään nainen kiersi jokaisessa huoneessa laittaen joka ikiseen verhotangon onttoon sisäosaan kaviaariin kastettuja puoliksi syötyjä katkaravun pyrstöjä ja lähti pois.



Kun mies sitten palasi uuden tyttöystävänsä kanssa taloon, muutaman ensimmäinen päivän aikana kaikki tuntui niin, niin ihanalta. Sitten pikku hiljaa talo alkoi haista. He yrittävät kaikkea mahdollista: siivosivat talon, pyyhkivät paikat kostealla rätillä, tuulettivat koko asunnon. Tarkistettiin, ettei ilmastointikanavissa ollut mitään kuolleita eläimiä, matot vietiin pesulaan, ja ilmanraikastimia laitettiin roikkumaan joka puolelle.



Sitten paikalle tilattiin tuholaisten torjujat ja huoneiston desinfioinnin ajaksi mies ja tyttöystävänsä joutuivat muuttamaan ulos huoneistosta parin vuorokauden ajaksi. Tämän jälkeen kallis kokolattiamatto jouduttiin uusimaan. Mutta mikään ei toiminut. Ihmiset lakkasivat käymästä kylässä pariskunnan luona. Remonttimiehet kieltäytyivät työskentelemästä talossa. Kotiapulainen irtisanoutui. Lopuksi he itsekään eivät kestäneet enää pitempään, vaan päättivät muuttaa pois talosta.



Kuukauden kuluttua, vaikka he olivat pudottaneet talosta pyydetyn hinnan puoleen, he eivät pystyneet löytämään ostajaa löyhkäävälle talolleen. Sana levisi ja lopulta paikalliset kiinteistövälittäjät kieltäytyivät ottamasta taloa välitettäväksi. Lopulta heidän täytyi ottaa pankista iso laina voidakseen hankkia itselleen uuden talon.



Sitten ex-vaimo soitti miehelle ja kyseli kuulumisia. Mies kertoi koko tarinan löyhkäävästä talosta. Nainen kuunteli kohteliaasti miehen koko vuodatuksen ja sanoi kaipaavansa kovasti vanhaa kotiansa ja sanoi olevansa valmis tinkimään erossa sovittua summaa pienemmäksi, mikäli hän vain saisi vanhan kotinsa takaisin.



Mies ajatteli, että ex-vaimolla ei ollut mitään käsitystä siitä, kuinka paha haju oli ja hän suostui myymään talon naiselle

>>hintaan, joka oli noin 1/10 siitä, minkä arvoinen talo oli alunperin ollut, mutta vain sillä ehdolla, että ex-vaimo allekirjoittaisi paperit samana päivänä.



Nainen suostui, ja hänen lakimiehensä hoiti paperit kuntoon tunnin kuluessa. Viikkoa myöhemmin mies ja hänen uusi tyttöystävänsä katselivat onnellisesti hymyillen muuttomiehiä, jotka kantoivat kaikki heidän tavaransa ulos talosta....

mukaan lukien verhotangot!!