Harrastus, aikuiselle, jossa saisi olla vähän ihmisten ilmoilla?
Martat - olen liian tumpelo
Eläinsuojelu - liian raskasta, vaatisi jatkuvaa aktiivitoimintaa, kokeilin, ei minun juttu, mutta autan kauempaa
Kansalaisopisto, joo mutta ei siellä oikein juttuseuraa löydy, paria kurssia käyn joka vuosi
Olen terve, joten mikään sairaiden yhdistys ei käy
Kaikkiin keksin jonkun tekosyyn, mutta olisiko joku rento harrastus?
En kaipaa ystäviä, ainoastaan olisi kiva nähdä ihmisiä ja jutella joskus vaikka siihen harrastukseen liittyvää.
Kommentit (31)
Palkka työ on aikuisen ihmisen harrastus. Työpaikalla tapaa riittävästi myös muita ihmisiä.
Mene johonkin seurakuntien toimintaan mukaan. Samalla lauletaan jokunen virsi, mutta esim. jonkinlainen seurakunnan avustustyö voi olla ihan palkitsevaa, vaikka ei olisikaan uskovainen. Ja seura on ainakin raitista.
Vierailija kirjoitti:
Palkka työ on aikuisen ihmisen harrastus. Työpaikalla tapaa riittävästi myös muita ihmisiä.
No kun mun kohdalla on just että en tapaa! Olen pienessä suunnittelufirmassa, jossa on isä, poika, yksi ulkopuolinen miespuolinen suunnittelija ja minä, joka olen toimistossa assarina. Teen helppoja suunnittelutöitä ja sihteerin töitä. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Mene johonkin seurakuntien toimintaan mukaan. Samalla lauletaan jokunen virsi, mutta esim. jonkinlainen seurakunnan avustustyö voi olla ihan palkitsevaa, vaikka ei olisikaan uskovainen. Ja seura on ainakin raitista.
Tätä olen kyllä miettinyt, mutta mitä seurakunnat vaativat? Taitaa luterilainen, ehkä ortodoksit samaa luokkaa, olla kaikkein liberaalisin, muilla taitaa olla jotain outoja sääntöjä? tapaluterilainen olen itse.
Esim joku kansalaisopiston kurssi. Huonekalusellanen tai joku muu näpräyspainotteinen.
Pubitikka. Jutut alkaa yleensä olla todella mielenkiintoisia puolen yön kieppeillä.
Vierailija kirjoitti:
Esim joku kansalaisopiston kurssi. Huonekalusellanen tai joku muu näpräyspainotteinen.
Oon surkea käsistäni. Kielikursseja ja kotitalouspuolen kursseja olen kokeillut. Ei niissä oikein kukaan juttele kuin tuttujensa kanssa ja pakolliset.
Entä joku pienempi sali, jossa on vaikka sen verran profiloitunut tarjonta, että todennäköisesti samat ihmiset harrastavat sitä ja käyvät samoilla kursseilla vuodesta toiseen? Jokin tanssi, venyttely, kuntoilu tms? Neulekahvila tai vastaava? Tai vapaaehtoistyö SPR:llä tai Pelastakaa Lapsilla?
Miltä yhdistystoiminta ja vapaaehtoistyö kuulostaa?
Sain itse paljon juttuseuraa ja harrastuskavereita, kun menin mukaan Punaisen Ristin ensiapuryhmään, kouluttauduin ensiapupäivystäjäksi käymällä pari lyhyttä kurssia (jotka ryhmä maksoi puolestani) ja osallistuin sen jälkeen päivystyksiin. Päivystyksissä lähinnä hengailtiin ja riippuen siitä, keitä oli paikalla ja kuinka pitkiä päiviä tehtiin, juteltiin ja/tai räplättiin kännyköitä.
Nykyään toimin vanhusten ulkoiluavustajana/seuralaisena eli käyn vanhusten kanssa pienillä kävelyillä ja samalla jutellaan. Menen joskus mukaan myös kauppareissulle, lääkäriin tai vaikka konserttiin. Mukavaa puuhaa, jota useimmat vanhukset arvostaa kovasti ja josta saa itsekin todella hyvän mielen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene johonkin seurakuntien toimintaan mukaan. Samalla lauletaan jokunen virsi, mutta esim. jonkinlainen seurakunnan avustustyö voi olla ihan palkitsevaa, vaikka ei olisikaan uskovainen. Ja seura on ainakin raitista.
Tätä olen kyllä miettinyt, mutta mitä seurakunnat vaativat? Taitaa luterilainen, ehkä ortodoksit samaa luokkaa, olla kaikkein liberaalisin, muilla taitaa olla jotain outoja sääntöjä? tapaluterilainen olen itse.
Tämä. Itse tutustuin seurakunnan toimintaan kun vein naapurin mummoa näihin pippaloihin. Jäin lopulta itsekin sinne kuuntelemaan.
Nyt käyn lähiseurakunnan toiminnassa mukana. Sunnuntai-iltaisin on nämä tapahtumat pari kertaa kuussa.
Suosittelen.
Jos keksit aina tekosyyn, niin en jaksa vastata. Sinulla on itsesi kanssa ongelma.
Ei Marttayhdistys ole mikään neulontapiiri. Mene sinne.
Vierailija kirjoitti:
Palkka työ on aikuisen ihmisen harrastus. Työpaikalla tapaa riittävästi myös muita ihmisiä.
Paitsi kun akat nysvää etätöissä ja lihoo.
ei teille naisille sovi toisten naisten kanssa oleminen, te alatte riidellä ja tulee paha mieli ja siihen loppuu harrastus
Vierailija kirjoitti:
Esim joku kansalaisopiston kurssi. Huonekalusellanen tai joku muu näpräyspainotteinen.
Siellähän teitä keski-ikäisiä akkoja todella riittää.
Sanos muuta! Itse olen miettinyt ihan samaa. Sellainen, johon voisi mennä ilman suuria paineita ja kohtaamista tulisi kuitenkin paljon. Itsekin käyn kursseilla. Yleensä siellä keskitytään tekemiseen ja keskustelu - jos sitä ylipäätään on - on asiallisen väkinäistä, vaikka olenkin sosiaalinen tapaus.