Lue keskustelun säännöt.
A-talk: Keskustelu maatalouden päästöistä
14.10.2021 |
Mielenkiintoinen aihe. Tuntuu olevan todella vaikea asia ratkaista.
En ehkä yhtäkkiä olisi tajunnut, että maatalous on noin merkittävä päästälähde.
Kommentit (21)
Joo eihän turha autoilu tai lentäminen yhtään pahoja ole. Eikä kertakäyttömuoti ja puhelimen uusiminen vuosittain. Onneksi syöminen on vapaaehtoista niin pärjätään vaikka ajetaan suomalainen ruuantuotanto alas planeetan pelastamiseksi. Yhdysvallat ja Kiinakin lakkaa saastuttamasta kun täällä syödään pelkkää takapihan nurmikkoa ja juodaan säästeliäästi vähän vettä päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo eihän turha autoilu tai lentäminen yhtään pahoja ole. Eikä kertakäyttömuoti ja puhelimen uusiminen vuosittain. Onneksi syöminen on vapaaehtoista niin pärjätään vaikka ajetaan suomalainen ruuantuotanto alas planeetan pelastamiseksi. Yhdysvallat ja Kiinakin lakkaa saastuttamasta kun täällä syödään pelkkää takapihan nurmikkoa ja juodaan säästeliäästi vähän vettä päälle.
No ei tietenkään noinkaan.
Mutta näyttää olevan todella monimutkainen tuo maatalouden kuvio päästövähennysten suhteen.
Mutta ihan asiallista ja fiksua keskustelua.
Ja jos ihan oikeasti puhutaan, niin kaikki tuo on hulluntouhuja, ei mitään vaikutusta ilmastoon, ainoa vaikutus on muutaman huijarin taskuun miljardeina.
Maapallolla on 4 miljardia märehtijää johtuen maataloudesta. 4 miljardia märehtijää ja niiden ympärillä oleva maatalous kaikkiaan aiheuttaa varmaan melkoiset päästöt.
Suomi olisi aivan hyvin voinut jättää osallistumatta näihin talkoisiin, ei mitään järkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja jos ihan oikeasti puhutaan, niin kaikki tuo on hulluntouhuja, ei mitään vaikutusta ilmastoon, ainoa vaikutus on muutaman huijarin taskuun miljardeina.
Kysehän on siitä, että miten opitaan pyörittämään maataloutta pienemmin päästöin. Kyse on siis pohjimmiltaan tutkimuksesta ja alan kehittämisestä. Se on OSAAMISHAASTE ennen kaikkea.
Paras keino peittää ongelmat on kääntää huomio muualle. Siinä menee kaupunkien fosforipäästöt Itämereen ja maaseutua syytetään.
Ollaan kauhean huolissaan metsistä, mutta asvaltin määrä lisääntyy kaupungeissa ja taajamissa ja yksityisillä pihoilla eikä siinä ole mukamas mitään ongelmaa.
Ihmiset hinkkaa nurmikkojaan automasthiruohonleikkureilla ja tappaa siilit, mutta metsänomistajan pitäisi antaa metsänsä lahota koska monimuotoisuus. Perustakaapa pihoillenne niittyjä ja hyönteishotelleja ja lahopuukasoja, kun olette niin hemmetin huolissanne! Siihen voi vaikuttaa vaikka heti tai ensi kesänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kun on päätetty, että maataloudesta pitää leikata hiilipäästöjä, alkaa jumppa, millä tempuilla se tehdään.
Polttoaineen hinta on jo huolehtinut siitä, että ylimääräisiä ajokertoja pellolla on karsittu, sieltä ei ole enää ottamista.
Nyt sitten yritetään hiilensidotakasveja kiertoon, mutta usein ne ovat pois varsinaisesta ruuantuotannosta.
Kaikki tilat eivät ole karjatiloja, eikä kaikilla alueilla ole paljoa karjatiloja, jolloin nurmen viljely ei ole aina tuottavaa toimintaa sinällään.
Myös maanviljelyltä voi odottaa ilmastotalkoisiin osallistumista. Hiiliviljely tekee tuloaan, eikä sadot edes pienene sitä tekniikkaa noudattaen, jos sen tekee suunnitelmallisesti.
Peltoja ei tarvi muokata niin paljon kuin tähän asti on tehty, sekin pienentää päästöjä huomattavasti.
Maajussien ja päättäjien mielipiteet vaatii vähän uudelleenohjelmointia, mutta tilanne ei ole toivoton!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paras keino peittää ongelmat on kääntää huomio muualle. Siinä menee kaupunkien fosforipäästöt Itämereen ja maaseutua syytetään.
Ollaan kauhean huolissaan metsistä, mutta asvaltin määrä lisääntyy kaupungeissa ja taajamissa ja yksityisillä pihoilla eikä siinä ole mukamas mitään ongelmaa.
Ihmiset hinkkaa nurmikkojaan automasthiruohonleikkureilla ja tappaa siilit, mutta metsänomistajan pitäisi antaa metsänsä lahota koska monimuotoisuus. Perustakaapa pihoillenne niittyjä ja hyönteishotelleja ja lahopuukasoja, kun olette niin hemmetin huolissanne! Siihen voi vaikuttaa vaikka heti tai ensi kesänä.
Muuten viestisi on ihan hyvää asiaa, mutta kyllähän nyt maaseudulta tulee aika helkutin paljon enemmän fosforivalumaa kuin kaupungeista. Ei maaseudun päästöistä puhuminen ole mitään huomion kääntämistä muualle, kun se on se suurin yksittäinen saastuttaja tältä osin.
Jossain vaiheessa lihaa voidaan tuottaa suoraan jossain tehtaassa ilman mitään eläimiä. Maidontuotannosta en ole sitten varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paras keino peittää ongelmat on kääntää huomio muualle. Siinä menee kaupunkien fosforipäästöt Itämereen ja maaseutua syytetään.
Ollaan kauhean huolissaan metsistä, mutta asvaltin määrä lisääntyy kaupungeissa ja taajamissa ja yksityisillä pihoilla eikä siinä ole mukamas mitään ongelmaa.
Ihmiset hinkkaa nurmikkojaan automasthiruohonleikkureilla ja tappaa siilit, mutta metsänomistajan pitäisi antaa metsänsä lahota koska monimuotoisuus. Perustakaapa pihoillenne niittyjä ja hyönteishotelleja ja lahopuukasoja, kun olette niin hemmetin huolissanne! Siihen voi vaikuttaa vaikka heti tai ensi kesänä.Muuten viestisi on ihan hyvää asiaa, mutta kyllähän nyt maaseudulta tulee aika helkutin paljon enemmän fosforivalumaa kuin kaupungeista. Ei maaseudun päästöistä puhuminen ole mitään huomion kääntämistä muualle, kun se on se suurin yksittäinen saastuttaja tältä osin.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1552406
Hoitakaa oma tonttinne niin katsellaan sitten.
Eikö energiasektorilla tosiaaan voi tehdä mitään muutoksia? Sieltä tulee kuitenkin 72 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden osuus 14 prosenttia, joista maidontuotanto n. 5 prosenttia. Silti maajusseista tehdään pahiksia.
En sitä sano etteikö maatiloilla mitään kehitystyötä voi tehdä, ja sitä tehdäänkin jo. Suomessa lehmät ja lihanaudat syövät pääosin nurmea kuten märehtijöiden kuuluu, väkirehuja annetaan sitten lisäksi riippuen lehmän tarpeesta. Nurmi luonnollisesti sitoo aika paljon sitä hiiltä mitä eläimet itse plus liikenne aiheuttaa, eli todella moni tila on jo valmiiksi lähellä hiilineutraliutta ilman toimenpiteitäkin. Esim yhdysvalloissa on paljon voimakkaampi ja lehmälle sopimattomampi ruokinta, plus hormonit ja antibiootit päälle.
Markkinoilla pitäisi tapahtua todella rajua muutosta parempaan että nautamäärää voisi Suomen tasolla vähentää ilmaston nimissä. Tilalliset eivät voi vähentää eläinmäärää lihan eikä maidontuotannossa koska tuottajahinta on surkea, osittain kaupan voimakkaasta roolista johtuen, osittain siksi että ulkomailta tuodaan halpaa juustoa ja lihaa joita suomalaiset edelleenkin yllättävän hyvillä mielin ostelee. Eli tuonti pitäisi lakata tai vähintään vähentyä rajusti, tai ulkomaisten tuotteiden hinta kallistua niin ettei ihmisillä ole hinku ostaa niitä. Eu-tuet paikkaavat tulonmenetyksiä, mutta ei tarpeeksi. Rahat käväisevät tilillä, ja niistä maksetaan saman tien rehuja, siemeniä, lannoitteita ja muita maatalouden menoja. Ei sillä että niistä pitäisi käteen mitään jäädäkään koska tuet on tarkoitettu tuotannon pyörittämiseen. Tulo pitäisi tulla tuotteesta itsestään että maataloudella eläisi ja tämähän ei Suomessa toteudu.
Mitä tulee märehtijöiden määrään. Suomessa oli sata vuotta sitten n. miljoona lehmää. Nyt vain murto-osa tuosta eli parisataa tuhatta. Pistää miettimään paljonko niitä oli muualla maailmassa sata vuotta sitten, tai kaksisataa vuotta sitten. Tai tuhat vuotta sitten. Miksi ne aiheuttavat katastrofin nyt eivätkä sata vuotta sitten? Toki ruokinta on muuttunut sadan vuoden kuluessa ja lehmät syövät enemmän viljaa, mutta vaikuttaako se näin suuressa mittakaavassa?
Mikä muu on muuttunut sadassa vuodessa? Talojen lämmitys, autoilu, lentomatkailu, kivihiili kävi kylässä, kertakäyttömuoti, muovin keksiminen, jätemäörien infernaalinen nousu, öljy... ja edelleen jankataan maataloudesta ilmaston ainoana pilaajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lentoliikenne aiheuttaa myös maataloudelle päästöjä, kun kerosiinit laskeutuvat luomu pelloille. Lentoliikenne on ensimmäiseksi lopetettava, kunnes tekniikka mahdollistaa päästöttömät lennot.
Ihminen ei tule ikinä tinkimään mukavuudesta ja viihteestä kuten turha shoppailu ja matkustaminen. Pitäisi ihan kaikkien palata sinne 1800 luvulle jos jotain konkreettista maapallon kannalta halutaan saavuttaa. Jokainen viljelee itse syötävänsä, liikuu kävelten tai hevosella, peseytyy vähällä vedellä ja koittaa olla paleltumatta ilman sähköä. Pari lehmää ja muutama kana joka talouteen niin avot.
Mutta ai niin tämähän ei ole modernin ihmisen mielestä oikeaa elämää. Kaikki harrastukset ja mukava elämä pitäisi jättää kakkosijalle koska hengissä pysyminen vie valtaosan ajasta.
1917 tuotiin Suomeen 150kg banaaneja
2017 tuotiin 113 miljoonaa kiloa banaaneja
Siihen päälle muut hedelmät ja kahvit yms
Mut kyl se on Suomen maatalous joka sen ilmaston tuhoaa
Pientä valistusta: Itämerestä , tutustukaa Matti Lappalaisen väitöskirjaan "Itämeren uudistettu diagnoosi ja
paradigma". (Itämeren sinileväkukinnot 1800 Luvulla)
Pientä valistusta: Tutustukaa tutkimuksiin mitä tälläkin hetkellä sadoilla maatiloilla tehdään hiilen sitomiseksi! - professori Ollikaisenkin olisi syytä tarkistaa vanhoja tietojaan turvepeltojen osalta. Turvepelto-
tojen maanrakennetta parannettiin vuosikymmenien ajan saven ajolla. Ensimmäisia tutkimuksia hyvän kas-
vun omaavista turvepelloista on, että päästöt ei paljonkaan poikkea kasvukautena kivennäismailta.
Pientä valistusta: Nurmikoiden leikkauksesta-älkää hyvät nurmikoiden leikkaajat olko ajamassa niitä he-
ti kun vähän vähän vihreyttä tulee, se on vähän kuin puista oksat karsittaisi-juuristo ei pääse vahvistumaan
eikä hiiltä sitoudu maaperään
.Pientä valistusta: Maajusseja haukutaan ! Maataloihin tuli vasta vasta 1960-70 luvuilla vesivessat, kaupunkeihinhuomattavasti ennen, yhdyskuntajäte ohjattiin jokiin järviin, kuten myös teollisuuden,
ensimmäiset puunjalostuslaitokset tulivat 1800 luvulla. Ensimmäisiä jäteveden puhdistamoita tuli 1960
luvulla, puunjalostuksessa myöhemmin, 1971 tai 1972 esim.Äänekoskelle sulfiittiselluloosatehtaan jäte-
vesille (olin mukana). Äänekosken-Jyväskylän väli 40 km oli likaviemäri siihen aikaan -siellä sitä saastaa
löytyy jos vähän tonkaisee.
Pientä valistusta: Lukekaapa paljonko ilmasta tulee saasteita (Kuolan nikkelisaasteet).
Helsingin vihreät ja VIIsaat: Kuinka paljon muoviroskaa ym roskaa Te lumen mukana kippaatte mereen?
- Jaksakaa nousta siitä ruohonleikkurin päältä korjaamaan se muovi ettei se silppuunnu, eikä siten kulkeudu vesistöihin.
Pitäisi huomioida viljelijöiden omistama metsä joka sitoo hiiltä.
Monellako Helsingissä asuvalla on metsää?
Jos tehdään uusi pykälä lakiin niin pitäisi joku vanha pykälä ottaa pois.
Ja miksi Suomessa saadaan myydä ulkomailla eri säännöillä tuotettuja elintarvikkeita se ei mielestäni ole reilua.......
Hei, katso pääministerin aamupala!