Jos olet ahdistunut miten se näkyy sinussa/muilta se tuntuu?
Niin ahdistaako sinua joskus vai lähes aina?
Kommentit (13)
Minulla sykkeet nousee, kuristaa kurkkua ja jännitystä mahassa. Minusta ei päällepäin huomaa sillä osaan niin hyvin sysätä tunteet taka-alalle.
Kun olin diagnosoidusti ahdistunut, niin huolehdin pakonomaisesti ulkonäöstäni. Meikkasin joka päivä, vaikken olisi lähtenyt minnekään, laitoin hiukset viimeisen päälle. Kaiken piti (esim. kodin) olla viimeisen päälle siisti, tämä helpotti ahdistusta hieman. Nyt en ole ahdistunut niinkään, mutta masentunut olen. En viittis edes suihkussa päivittäin käydä, en toisiaankaan meikkaa ja hiukset saa roikkua likaisena, en siivoa kuin pakolliset. Olen lihonut paljon, ei huvita kuntoilla tai oikeastaan ei ole jaksamista edes.
Se on sellaista, että en ole koko ajan ahdistunut, mutta ahdistun hyvin helposti. Esim. jos ovikello soi, ahdistun heti, koska pelkään että siellä on joku tuomassa huonoja uutisia. Vältän myös lehtien lukemista siksi, että niissä on välillä sellaisia juttuja, joista ahdistun.
Mahassa nipistelee, en saa unta, levottomat jalat, heräilen öisin tunnin välein, ruoka tuntuu jäävän "kiinni" kurkkuun
Vierailija kirjoitti:
Se on sellaista, että en ole koko ajan ahdistunut, mutta ahdistun hyvin helposti. Esim. jos ovikello soi, ahdistun heti, koska pelkään että siellä on joku tuomassa huonoja uutisia. Vältän myös lehtien lukemista siksi, että niissä on välillä sellaisia juttuja, joista ahdistun.
Mulla toi myös jos ovikello soi niin pelästyn ja sydän tykyttää tunti ton jälkeen, myös kädet alkaa vapista
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana mulla oli ihan ahdistuneisuushäiriö, onneksi 30 v iän jälkeen alkoi helpottaa. Mutta kyllä mua nykyäänkin välillä ahdistaa, nykyään siihen vaan on yleensä ulkoinen syy eikä niin että ahdistaa vaan päiväkausia ilman mitään syytä.
Mulla ahdistus ilmenee ulkoisesti levottomuutena ja rauhoittelukäytöksinä kuten edestakaisin kävely, jonkun pienen syöminen vähän väliä, energiajuoman korkkaaminen, prokrastinointi eli vitkastelu tehdä sitä mitä pitäisi oikeasti tehdä. Sisäisesti se tuntuu pelolta, siltä kuin äkkäisit olevasi kuilun reunalla ja toteaisit huh, nyt oli lähellä pudota. Se tuntuu rinnassa puristavalta ja levottomalta, mielessä siltä että täytyy tehdä jotain, liikkua, ei voi olla vaan tai tulee hulluksi.
Miten joku voi juoda energiajuomaa, jos on jo valmiiksi ahdistunut?
Ahdistus menee ohi kun haukun ihmisiä yksin, puhun ääneen ja haukun ihmiset, jotka vituttaa. Mukavampi olo heti. Puhun ääneen itsekseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorempana mulla oli ihan ahdistuneisuushäiriö, onneksi 30 v iän jälkeen alkoi helpottaa. Mutta kyllä mua nykyäänkin välillä ahdistaa, nykyään siihen vaan on yleensä ulkoinen syy eikä niin että ahdistaa vaan päiväkausia ilman mitään syytä.
Mulla ahdistus ilmenee ulkoisesti levottomuutena ja rauhoittelukäytöksinä kuten edestakaisin kävely, jonkun pienen syöminen vähän väliä, energiajuoman korkkaaminen, prokrastinointi eli vitkastelu tehdä sitä mitä pitäisi oikeasti tehdä. Sisäisesti se tuntuu pelolta, siltä kuin äkkäisit olevasi kuilun reunalla ja toteaisit huh, nyt oli lähellä pudota. Se tuntuu rinnassa puristavalta ja levottomalta, mielessä siltä että täytyy tehdä jotain, liikkua, ei voi olla vaan tai tulee hulluksi.
Miten joku voi juoda energiajuomaa, jos on jo valmiiksi ahdistunut?
Koko ahdistus voi johtua liiasta energiajuomien lipittämisestä. On kemiallisesti syke koko ajan koholla.
Minulla viime talvena oli koko ajan olo, että käyn ylikierroksilla. En pystynyt nukkumaan tai syömään oikein mitään. Oksetti ja tuli huono olo. Olin jännittynyt ja levoton. En usko, että näkyy päällä päin niin paljon, mutta sisällä kiehui kyllä paljon. Olin hyvin toivoton. Katsotaan mitä tämä talvi tuo tullessaan. Toivottavasti ei samaa.
Nuorempana mulla oli ihan ahdistuneisuushäiriö, onneksi 30 v iän jälkeen alkoi helpottaa. Mutta kyllä mua nykyäänkin välillä ahdistaa, nykyään siihen vaan on yleensä ulkoinen syy eikä niin että ahdistaa vaan päiväkausia ilman mitään syytä.
Mulla ahdistus ilmenee ulkoisesti levottomuutena ja rauhoittelukäytöksinä kuten edestakaisin kävely, jonkun pienen syöminen vähän väliä, energiajuoman korkkaaminen, prokrastinointi eli vitkastelu tehdä sitä mitä pitäisi oikeasti tehdä. Sisäisesti se tuntuu pelolta, siltä kuin äkkäisit olevasi kuilun reunalla ja toteaisit huh, nyt oli lähellä pudota. Se tuntuu rinnassa puristavalta ja levottomalta, mielessä siltä että täytyy tehdä jotain, liikkua, ei voi olla vaan tai tulee hulluksi.