En sittenkään halua kuolla!

Keksin joskus vuosia sitten täydellisen itsemurhasuunnitelman. Olen fantasioiut kuolemasta viimeisen kymmenen vuoden ajan kausiluontoisesti ja toivonut syntymättömyyttä jatkuvasti. Tänään, juuri äsken yritin palauttaa mieleeni, että miten se täydellinen suunnitelma menikään ja vajosin fantasioihini. Olin juuri pääsemässä kuvitelmissani siihen vaiheeseen jonka jälkeen ei enää voi kääntyä takaisin.. Ja yhtäkkiä halusinkin perua koko jutun! En enää kuvitellut pääseväni pois tästä elämästä vaan mielikuvissani riuhtaisin itseni takaisin elämään.

Tämä on uskomaton tunne. Se tunne kun ei halua kuolla!