Minkä ikäinen olit, kun tapasit "sen oikean" ?

Tapasin 15-vuotiaana, tiesin 17-vuotiaana hänen olevan se oikea ja 19-vuotiaana päädyimme yhteen. Erosimme, kun olin 29-vuotias ja tekee vieläkin kipeää näin pari vuotta myöhemmin.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 02:54"]13v., kyllä, kirjoitin oikein. Vieläkin yhdessä monen vuoden jälkeen. :)
[/quote]

Ihan pakko kysyy, minkä ikäinen olet nyt? :)

18v olin joten olen onnekas löytäessäni hänet jo nuoresta. Tämä ei tietenkään nyt helpota sinua, mutta tätini löysi hänet 43-vuotiaana joten... Kyllä sitä voi minkä ikäisenä tahansa ;)

28v.

18 vuotiaana tapasin tämänhetkisen naiseni. Aivan liian aikaisin. Nyt kymmenen vuoden ja kahden lapsen jälkeen meitä ei yhdistä enää mikään muu kuin lapset. Olen kahden nuoremman naisen kanssa tässä tämän vuoden aikana salaa puuhaillut ja kyllä kohta teen päätöksiä. Vaikea vain saada velkaista asuntoa myytyä tässä markkinatilanteessa. 

Olin 25, hän 28. Nyt oltu yhdessä 16 v.

20-vuotiaita oltiin, nykyisin 39-vuotiaita.

Olin 20v. Ensitapaamisesta tulee joulun alla kuluneeksi 31v. Viime kesänä vietimme 30v hääpäivää. Vanhin lapsi tuli pian sen jälkeen täysi-ikäiseksi.

19-vuotiaana, nyt olen 40v ja meillä on 18 avioliittovuotta takana :)

Olin 16 ja mies 19

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 07:17"]

Olin 20v. Ensitapaamisesta tulee joulun alla kuluneeksi 31v. Viime kesänä vietimme 30v hääpäivää. Vanhin lapsi tuli pian sen jälkeen täysi-ikäiseksi.

[/quote]

Vau, onnea! Annatko pari vinkkiä pitkään ja onnelliseen avioliittoon? Miten te olette pitäneet rakkautenne yllä?

19v olin ja mieheni oli 23v. Ollaan tosiaan kasvettu yhteen, kun niin ihanan nuoresta asti oltu ja edelleen 10v myöhemmin hyvin onnellisia, päivääkään en ole ajatellut eroavani, päinvastoin.

Joskus kauhuissani mietin jos ei sattuma olisi ohjannut meitä yhteen, vaikka voihan olla, että olisin tavannut jonku toisen ihanan?? En tiedä, mutta onnekas tosiaan olen. En usko mihinkään kohtaloihin, vaan sattumaahan se on törmääkö ensinnäkään siihen joka kolahtaa kunnolla ja siitä sitten vielä pitäisi lähteä lähenemään.

Ihan missä iässä tahansa hänet voi kyllä löytää, joten sinuna en olisi huolissani.

Ihmettelen miksi jotkut täällä syyttelevät huonosta suhteestaan ikää? Vaikka siihen on jotenkin helppo iskeä syy, oikea syy on kyllä muualla. Muutenhan mekin olisimme onnettomia. Samalla tavalla teille joilla on huono suhde, olisi käynyt vaikka olisitte sattunut tapailemaan 10 myöhemmin, siitä sitten olisitte kiireellä lapset tehneet ja kymmenen vuoden päästä huomanneet, että ei hitto miksi tuo.

Ei siis koskaan ole oikea aika, tai sitten aina on. :D

Sisällä murjottaen tuskin löytää elämänsä kumppania, joten mars mars ulos, siellä on varmasti moni muukin miettimässä samaa, eli löytyykö se elämäni nainen tai mies vaikka olen näääääin "vanha".

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 02:10"]

15 ja edelleen yhdessä!

[/quote]

Sama mulla! neljä lasta, olemme alle kolmekymppisiä.

18-vuotiaana. Ja yhtä kauan oltu yhdessä

14-vuotiaana:) vielläkin kymmenen vuoden jälkeen yhdessä onnellisesti ja lapsikin tuloillaan:)

13v. Nyt yli 15vuotta naimisissa enkä vaihtais.

43 v

2

25v ja edelleen onnellisesti naimisissa hänen kanssaan. Nyt täytän 39.

37 v.