Miehet: ystävyys eksän kanssa

Olen nainen mutta kommentoin silti. Oman kokemukseni mukaan mies ja nainen, ja eksät, voivat olla myös ihan vain ystäviä. Ainakaan itselläni se, että ollaan eri sukupuolta tai omataan yhteistä historiaa, ei kerro mitään tämänhetkisistä kemioista.

Riippuu tietysti paljon tapauksesta. Yksi ex pysynyt mullakin hyvänä ystävänä. Oli tosin ehkä enempi siellä "friend zonella" jo alunperinkin; kunhan nyt vaan silloin alussa yritettiin myös parisuhdetta. Mies on mahtava tyyppi, tykkään hänestä ihmisenä ja on ihanaa että hän on kaveripiirissäni, mutta minkäänlaista seksuaalista kemiaa tms. meillä ei ole ollut enää ensimmäisen parin kuukauden jälkeen vuosikausiin, eikä haluja palata yhteen romanttisessa mielessä. Toivon sydämestäni kaikkea hyvää hänen rakkauselämäänsä. Jos hänen uusi kumppaninsa ei haluaisi minun olevan enää miehen kaveripiirissä niin kunnioittaisin sitä toivetta ilman muuta. Hieman surullinen ehkä olisin, mutta lähinnä siksi koska uskon että mies ansaitsisi täyden luottamuksen. Minulle ja eksälleni on selvää että minä en ollut hänelle se oikea eikä hän minulle. Ystävyys ja parisuhde ovat kuitenkin niin eri asioita, että toinen niistä voi toimia vaikka toinen ei olisikaan toiminut, ja olisi sääli katkaista välit kivaan ihmiseen vain sen vuoksi että joskus aikoinaan tulimme kokeilleeksi myös sitä parisuhdetta.

Ymmärrän kyllä että tilanne voisi joissakin tapauksissa tuntua minustakin epämiellyttävältä, jos nykyiselläni olisi syvä ystävyyssuhde jonkun oman eksänsä kanssa. Jos luottamus kuitenkin toimii, eksät olisivat käsitelleet eronsa keskenään selväksi ja kumpikaan heistä ei enää haikailisi toisen perään, niin sitten en näe asiassa ongelmaa. Sen sijaan jos ilmenisi jokin ystävyyssuhde veisi liikaa aikaa parisuhteelta tai jos parisuhteen intiimiasioita puitaisiin parisuhteen ulkopuolella niin se olisi todennäköisesti ongelma riippumatta siitä että kuka ja mitä sukupuolta se ystävä on.

Olemme exän kanssa hyviä ystäviä edelleenkin ja yhteinen lapsikin meillä oli.

Mutta missään nimessä ei tulisi enää kysymykseen lähellä olo siinä mielessä kuin ennen.

Nykyinen kumppani ja exä tulevat myös hyvin toimeen keskenään.

M.

Olen onnellisessa asemassa oleva mies, että minulla on hyvät välit exän kanssa. Aina kun puhumme puhelimessa se tapahtuu avoimesti. Jopa uusi naiseni haluaisi tavata exäni, mutta exä kokee vielä olevansa liian rikki kyetäkseen.

En nyt ystäväksi exää sanoisi, mutta kavereita ollaan oltu se reilusti yli 20 vuotta mitä erosta on. Samassa harrastuksessa on pyöritty.

Vierailija kirjoitti:

Jos hänen uusi kumppaninsa ei haluaisi minun olevan enää miehen kaveripiirissä niin kunnioittaisin sitä toivetta ilman muuta. Hieman surullinen ehkä olisin, mutta lähinnä siksi koska uskon että mies ansaitsisi täyden luottamuksen.

Jos puolisoni kieltäisi minua tapaamasta jotain ystävääni, oli eksä tai ei, niin se olisi aika selvä eron paikka. 

Tuo ensimmäinen kommentoija sanoi kaiken oleellisen. Riippuu silloisen suhteen pituudesta. Jos kyseessä on joku jonka kanssa puoliso on ollut vuosikausia yhdessä, niin aika oudolta se tuntuisi että edelleen haluaisi hengata yhdessä vaikka suhde, joka joskus toimi, ajoikin kiville. 

Erisukupuolisia ystäviä voi kyllä olla. 

Miten tilanne eroaisi uuden puolison näkökulmasta jos kaikki olisivat lesboja? 

Pidempään ollaan oltu ystäviä kuin oltiin parisuhteessa. Ei olla haikailtu takaisin yhteen, kun se homma on nähty ja todettu toimimattomaksi. Molemmilla on omat parisuhteet.

En sietäisi sitä, että puoliso on säännöllisessä yhteydessä exään. Vaikka ymmärrän kyllä täysin intressit olla, jos toinen on kuitenkin ollut tärkeä ihminen. Uskon kyllä että suhde voi olla täysin platoninen. En vaan yhtään tykkää ajatuksesta. Ainut poikkeus olisi tilanne, mihin liittyy lapsia. En kuitenkaan ensisijaisesti haluaisi seurustella lapset omaavan miehen kanssa. Olen sen verran nuori, että omat lapset vielä saamatta enkä haluaisi uusperhekuvioon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hänen uusi kumppaninsa ei haluaisi minun olevan enää miehen kaveripiirissä niin kunnioittaisin sitä toivetta ilman muuta. Hieman surullinen ehkä olisin, mutta lähinnä siksi koska uskon että mies ansaitsisi täyden luottamuksen.

 

Jos puolisoni kieltäisi minua tapaamasta jotain ystävääni, oli eksä tai ei, niin se olisi aika selvä eron paikka. 

Ei mikään aika selvä vaan ero sellaisesta kontrilloivasta hullusta samantien. Samoin jos asiasta pitäisi ylipäätään edea vääntää mitään. Ja no ylipäätään jos toinen ajattelisi että olisi muka jotenkin outoa olla ystävä exän kanssa, niin en ikinä haluaisi alkaa suhteeseen niin kapeakatseisen ihmisen kanssa. Enkä halua olla mikään pelkkä "status". Olen ystävä kaikkien exieni kanssa, ja se jos kumppaninikin on omiensa kanssa on vain hyvä asia.

Itse en pysty olemaan naisen kanssa vain kaveri. Ja uskon että jokainen mies joka on naisen kanssa kaveri, panisi tätä heti jos nainen ehdottaisi..... ellei nainen sitten ole ruma🤭

Juu. Kavereita ollaan, erolle oli aina syynsä eikä sitä ahdistusta kukaan halua takaisin.

M49/N38