minkä ikäisenä lapsi yksin kauppaan?
minkä ikäisen voi mielestänne päästää lähikauppaan hakemaan maidon?
Kommentit (20)
9-vuotias on meillä käynyt. Aiemmin asuttiin monen kilsan päässä kaupasta, niin ei tullut mieleen yksinään päästää. Nyt 200 metriä kauppaan, eikä tienylityksiäkään.
On käynyt nyt useamman kerran yksinään kaupassa, ostamassa itselleenkin taskarin tms.
Kai sitä pitäisi ainakin suunnilleen osata laskea rahoja. Jos reitti on turvallinen niin miksei 6-7v
Se on päästämistä tommoselle alakouluikäiselle.
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 20:26"]Se on päästämistä tommoselle alakouluikäiselle.
[/quote]
No eipä ole mun alakouluikäiselle. Ei ole koskaan suostunut hakemaan maitoa kaupasta. Nyt 11v. Hyvin kyllä maito maistuu mutta mitään ei sen eteen tietenkään tehdä. Hienoa että joidenkin lapset sentään viitsii. :)
7 v. päästin, aika ison tien ylitys matkalla.
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 20:34"]
7 v. päästin, aika ison tien ylitys matkalla.
[/quote]
Täälläkin 7v. Kävelee yksin kouluunkin. Ylittää kyllä matkalla ison tien sillan päältä. Kauppaan samaa reittiä.
Kouluikäinen. Itse sain käydä 5-vuotiaana, mutta asuimme maalla ja oli vain yksi rauhallisen tien ylitys, matkaa noin 300 metriä oikopolkua pitkin. Kerran tuli kuitenkin paniikki, kun naapurin lehmät olivat karanneet aitauksesta ja pelkäsin niitä. Juoksin kauppaan hullun lailla ja palasin takaisin normaalia tietä, mikä ei ollut niin turvallnen kuin oikopolku ja matka tuplaantui.
Viisivuotiaatkin onnistuu jo ostamaan karkkia, mut ehkä maidon osto on hyvä idea 6-7 -vuotiaalle. Se riippuu niin monesta asiasta, miten lapsi pärjää, onko tuttu kauppa, tuttu reitti, onko asiointitilanne tuttu. Myös jos lapsi on kovin ujo, eikä uskalla kysyä myyjältä apua tarvittaessa, voi olla hankalampaa. Eli riippuu lapsesta mutta myös siitä, kuinka kotona on rohkaistu ja ohjeistettu. Laskea nyt ei vielä tarvitse osata, jos kotoa on annettu joku raha mukaan. Ja laskeminen on hankalaa vielä monille alakouluikäisille, jotka muuten jo pärjäävät asioinnissa. Se tärkein oikeastaan on, jos osaa ottaa kontaktia, kysyä tai pyytää apua kivasti. Minulla siis on ollut tosi monia kivoja lapsiasiakkaita.:)
t: kaupan täti
Minä olin 6-vuotias kun tein meidän perheen kauppaostokset isommatkin. Äiti antoi rahan ja ostoslistan pieneen kukkaroon. Menin kesällä nukenvaunujen ja talvella pulkan tai potkurin kanssa kauppaan ja annoin ostoslistan tutuille myyjille jotka keräsi ostokset ja laittoi loppurahat ja kuitin kukkaroon. Äidillä oli siihen aikaan nuoremmista sisaruksista kaksi tissillä ja isä reissuhommissa. Minusta oli mukavaa kun sain tällaisen luottamustehtävän hoidettavaksi pari kertaa viikossa :)
Mun 7 vuotias on käynyt hakemassa tikkarin, ja joskus vaikka leipää kun oon antanut rahaa mukaan että on riittänyt ja tuonut sitten kuitin ja saanut pitää vaihtorahaa itsellään.
10 vuotias on saanut hakea muutaman ostoksen lähikaupassa.Meillä kauppa on tien toisella puolella.
Molemmille se on kuin leikkiä, hyvä ettei tule riitaa kumpi saa käydä.
Osaavat käyttää bonuskorttiakin.
Tietysti itse käyn hakemassa isommat ostokset, mutta silloin tällöin kerran viikossa, kahdessa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 6-vuotias kun tein meidän perheen kauppaostokset isommatkin. Äiti antoi rahan ja ostoslistan pieneen kukkaroon. Menin kesällä nukenvaunujen ja talvella pulkan tai potkurin kanssa kauppaan ja annoin ostoslistan tutuille myyjille jotka keräsi ostokset ja laittoi loppurahat ja kuitin kukkaroon. Äidillä oli siihen aikaan nuoremmista sisaruksista kaksi tissillä ja isä reissuhommissa. Minusta oli mukavaa kun sain tällaisen luottamustehtävän hoidettavaksi pari kertaa viikossa :)
Suunnilleen sama tilanne täällä, paitsi että menin pyörällä kesäisin. Tapahtui pienehkössä kaupungissa 80-luvun alussa.
No riippuu tietenkin aivan täysin siitä kauppamatkasta. Meillä on Siwa tuossa 200 m päässä. Kotiovelta suunnilleen näkee sen talvisin kun puissa ei ole lehtiä. 5-vuotiaana ovat jo hakeneet karkkipäivän karkiksi sieltä sukulakun ja esikouluikäisenä jotain puuttuvaa, vaikka just maidon tai margariinin. Koulumatka on paljon vaarallisempi, vaikka sekin on tosi turvallinen - pitää kuitenkin ylittää hiljainen autotie siinä.
Meillä on käynyt 5-vuotiaasta. On tosi lähellä kauppa ilman autotien ylitystä. Pikkukauppa ja tutut myyjät. Eli ei esteitä.
Nyt menee tokalle, niin ihmetteli ekaluokkalaisena, kun jotkut luokalta eivät tajuneet rahan arvoa laisinkaan.
-niiltä ois voinu huijata euron kahdella viidellä kymmensenttisellä, sanoi :D Luulivat, että sitä enemmän rahaa, mitä enemmän kolikoita.
Mutta ihmekös tuo, jos itse ei ole mitään ostanut. Vanhemmilla tietysti kortit, ettei siinä sivussakaan ole voinut oppia.
Rahankäyttö on tosiaan hyvä oppia ennen kouluikää, kun rupeaa kavereiden kanssa olemaan ihan eri tavalla omillaan ja kulkemaan koulumatkat välillä kiskan kautta ym.
Äitini oli päästänyt just 6-vuotta täyttäneen poikani käymään lähikaupassa kävellen yksin. Ítse ajattelin kyllä että on ehdottomasti liian pieni :O