Kun tajuat eron jälkeen, että suhde oli oikeasti tosi huono

Onneksi tajusin lähteä. Siihen loppui myös masennuslääkkeet.

Joo, ei olisi pitänyt edes alkaa seurustelemaan ko. tyypin kanssa saati ottaa takaisin uudelleen. Good luck vaan uudelle vaimolle

Joillakin on helppoja eroja, toisilla ei.

Voi olla entisten puolisoiden taholta tulevaa eripuaa, hyökkäyksiä ja milloin mitäkin.

Lapset voivat oireilla todella pahasti ja voi syntyä uusia ongelmia.

Taloudellisia haasteita.

Kun tietäisi.

Tiedän tunteen!

Kun suhteessa ei ollut väkivaltaa tai muuta "selvää" merkkiä niin jotenkin sitä vain turtui siihen miten epäsopivia olimme toisillemme. Kumpikin myös pelkäsi yksin jäämistä joten siinä meni vuosikymmen kituuttaessa onnettomassa suhteessa jossa Kumpikin toivoi että toinen muuttuisi. Kompromisseja tehtiin mutta se johti vain siihen että kumpikin sai väkisin väännetyn häivähdyksen sellaisesta suhteesta mitä kaipasi.

Ero oli rankka molemmille mutta nyt kolme vuotta myöhemmin kumpikin on löytänyt itselleen paremmin sopivan kumppanin ja on onnellisempi kuin koskaan. Kannatti hypätä tuntemattomaan!

Niinpä. Suhde kesti 20 vuotta. Nyt ihan hävettää, mutta olin rakastunut. Nyt kuitenkin uusi suhde ja näma tunteet on paljon syvemmät.

Elämä muuttui hyväksi. Lapsetkin on sopeutuneet. Ovat nyt kokeneet itse millainen isänsä on. Ydinperheessä isän puutteita ei huomannut, kun minä niitä paikkasin. Nyt isä on omillaan.

Tämä on kuin suoraan meiltä. Paitsi et mulla ei ole (vielä) uutta kumppania.