Lue keskustelun säännöt.
Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi
10.10.2021 |
Iltalehden artikkelissa kerrotaan, että "Varhaiskasvatuksen kertomuksia" -niminen tili löytyy Instagrammista. Sen ylläpitäjillä on kertomansa mukaan yhteenlaskettuna 26 vuotta työkokemusta varhaiskasvatuksesta ja yli 60 päiväkodista.
He ovat varhaiskasvatuksen opettajia ja hoitajia.
Ylläpitäjät ovat julkaisseet tilillään nyt noin 300 samaansa viestiä ja tilillä on noin 6200 seuraajaa.
Kaikki ovat pettyneitä alaan.
LÄHDE https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/1e692fb2-6000-405b-87cc-92f6…
Kommentit (19680)
📌 Mitenkäs vakalaiset joulunajan lomat menee, saitko mitä hait/halusit? 📌
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä näitä eri lailla painotettuja päiväkoteja on.
On Montessoria, Steineria, liikuntapainotteista, kielikylpy- ja taidepäiväkoteja.
Kun muksumme oli aloittamassa hoitoa, kävin tutustumassa kaupungin päiväkodin lisäksi montessoriin ja taidepäiväkotiin. Päätyi sitten taidepäiväkotiin. Todella hyvää toimintaa. Hoitajat ystävällisiä, askartelevat ja maalaavat paljon. Kuvisopettaja kerran viikossa. Tekevät nukketeatteri-esityksiä. Lisäksi siellä musiikinopettaja viikottain vetämässä kanteleen soittoa.
Naapurin lapsi kielikylpypäiväkodissa. Kehuvat kovasti. Sanoja opetellaan kuva-arvoitusten avulla ja laulamalla.
Joululaulut sujuu jo vieraalla kielellä. Hoitajilla aikaa keskustella lasten kanssa. Ihana paikka sekin. Molemmat aloitti hoidossa 3 v.
Tavoite valinnalla vaan kiva arki päiväkodissa lapselle ja se toteutui.
Vierailija kirjoitti:
📌 Mitenkäs vakalaiset joulunajan lomat menee, saitko mitä hait/halusit? 📌
Eilen tuli tieto ja sain mitä halusin eli 22.12-8.1 👌
Vierailija kirjoitti:
Onneksi apua on tulossa.
https://okm.fi/-/yli-seitseman-miljoonaa-turvattomista-oloista-tulleide…
Yli seitsemän miljoonaa turvattomista oloista tulleiden lasten varhaiskasvatukseen
Tässä määrärahassa on kyse kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien lasten hoidosta. Raha osoitetaan kunnille, jotka ovat järjestäneet, järjestävät tälläkin hetkellä ja tulevat järjestämään sodan yhä jatkuessa varhaiskasvatuksessa hoidon, turvan, leikin, ruuan ja lämmön mahdollisuuksia 0-6-vuotiaille lapsille. He tulevat tänne sodan keskeltä, raiskausten, tappamisen, kidutuksen, ryöstelyn, pommitusten, sirpaleiden, kylmyyden, ruuattomuuden, sähköttömyyden jne. keskeltä hakemaan turvaa, että säilyisivät elossa. Jotain suhteellisuuden tajua kommentointiin, vaikka vakassa onkin kova kiire ja huonot palkat. En kyllä kannata, että tuo 7miljoonaa annetaan Ukrainan sotapakolaisten sijaan johonkin jouluboonuksiin Vaka työläisille. Kyllä ne palkankorotukset on tultava eri reittiä, näitä kahta ei voi kilpailuttaa keskenään.
Mielestäni "tasalaatuinen varhaiskasvatus" on mahdoton jo ajatuksena. Ryhmät ja kasvattajat ovat erilaisia, erilaisine vahvuuksineen ja vuorovaikutussuhteineen.
Ymmärtäisin paremmin jonkin minimitaso-tavoitteen, jonka saisi kernaasti ylittää ja josta palkittaisiinkin.
Vasulaki ja pedagogiset asiakirjat menevät kuitenkin suoraan pilvilinnoihin vaatimalla ja lupaamalla (tasa)laadukasta varhaiskasvatusta koko valtakuntaan, lapsen tuen tarpeeseen vastaamista heti sen ilmettyä, mahdollisimman pysyviä vuorovaikutussuhteita henkilöstön ja lasten välillä jne. muuta kaunista, joka ei moninkaan paikoin käytännössä toteudu.
Miksi kirjoittaa laki, joka ei toteudu - eikä todennäköisesti koskaan tule toteutumaankaan? Realistisempaa olisi sanoa, että tässä ovat varhaiskasvatuksen ylevät tavoitteet, joita kohti tulee pyrkiä. Vasulain ja Vasu perusteiden tultua voimaan viitisen vuotta sitten, niitä markkinoitiin tiukasti "määräävinä ja velvoittavina asiakirjoina". Muistan jo silloin ajatelleeni, että tästä tulee seuraamaan tunnollisten naisten alalla ainakin yksi asia: lisää työuupumisia.
Mulla on viha-rakkaussuhde Varhaiskasvatuslakiin ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Toisaalta ymmärrän, että ne ovat työtämme ohjaavat (määräävät) asiakirjat, joissa on paljon hyviä elementtejä. Toisaalta ne näyttäytyvät toiveiden tynnyrinä, joita nykyisillä resursseilla on mahdotonta kokonaan toteuttaa ja jonka yrittäminen johtaisi stressiin, kiireeseen ja uupumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen alanvaihtaja ja arvatkaa näinkö punaista, kun yksi uusi työkaveri kertoi antaneensa kipeälle lapselleen aamulla kuumelääkettä ja vieneen hoitoon. Sanoi vielä, että tietää päiväkodin henkilökunnan soittavan jossain vaiheessa hänelle, että lapsi on kipeä ja pitää hakea. Meillä muka muka töissä niin kiire. Onhan meillä, mutta ei se ole mikään peruste viedä kuumeista lasta hoitoon.
Kyllä mä silti ymmärrän jollain tapaa. Nykyajan työelämä on todella raskasta ja siinä voi joillakin vanhemmilla olla huoli siitä, että saa jollain verukkeella kenkää, kun on liikaa pois lasten sairastumisten takia. Ihan varmasti jotkut työnantajat painostaa, jos poissaoloja on liikaa. Ei ole helppoa nykyajan vanhemmilla. Ei sillä, kyllä on myös niitä vanhempia, jotka eivät vaan malta/jaksa hoitaa sairasta lastaan vaan haluavat vaan lykätä päiväkotiin pois jaloista.
Päiväkotien työntekijät olisivat valmiit pistämään ukrainalaislasten auttamiseksi varatut rahat omaan pussiinsa?
Ikäni olen työskennellyt piinkovassa liike-elämässä, mutta mitään tällaiseen verrattavaa ei ole tullut vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
📌 Mitenkäs vakalaiset joulunajan lomat menee, saitko mitä hait/halusit? 📌
Ekakerran sain heti mitä pyysin. Nopeasti tuli hyväksyntä. Edellisessä firmassa kun joka ehmetin loma-aika odoteltiin tietoa ja hirveä säätäminen kukasaa milloin saa ja miten epäreilusti jaettiin lomia.
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt vaan Natalia Salmela kommentoimaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
📌 Mitenkäs vakalaiset joulunajan lomat menee, saitko mitä hait/halusit? 📌
Eilen tuli tieto ja sain mitä halusin eli 22.12-8.1 👌
Eilenkö jo? Meillä menee ainakin viikko vielä että lomat tiedetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi apua on tulossa.
https://okm.fi/-/yli-seitseman-miljoonaa-turvattomista-oloista-tulleide…
Yli seitsemän miljoonaa turvattomista oloista tulleiden lasten varhaiskasvatukseenTässä määrärahassa on kyse kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien lasten hoidosta. Raha osoitetaan kunnille, jotka ovat järjestäneet, järjestävät tälläkin hetkellä ja tulevat järjestämään sodan yhä jatkuessa varhaiskasvatuksessa hoidon, turvan, leikin, ruuan ja lämmön mahdollisuuksia 0-6-vuotiaille lapsille. He tulevat tänne sodan keskeltä, raiskausten, tappamisen, kidutuksen, ryöstelyn, pommitusten, sirpaleiden, kylmyyden, ruuattomuuden, sähköttömyyden jne. keskeltä hakemaan turvaa, että säilyisivät elossa. Jotain suhteellisuuden tajua kommentointiin, vaikka vakassa onkin kova kiire ja huonot palkat. En kyllä kannata, että tuo 7miljoonaa annetaan Ukrainan sotapakolaisten sijaan johonkin jouluboonuksiin Vaka työläisille. Kyllä ne palkankorotukset on tultava eri reittiä, näitä kahta ei voi kilpailuttaa keskenään.
Kylläpä sulla meni tunteisiin. Miksi?
" hoidon, turvan, leikin, ruuan ja lämmön mahdollisuuksia 0-6-vuotiaille lapsille. "
Ei kai tänne orpoja tullut? Onhan lapsilla vanhemmat mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi apua on tulossa.
https://okm.fi/-/yli-seitseman-miljoonaa-turvattomista-oloista-tulleide…
Yli seitsemän miljoonaa turvattomista oloista tulleiden lasten varhaiskasvatukseenTässä määrärahassa on kyse kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien lasten hoidosta. Raha osoitetaan kunnille, jotka ovat järjestäneet, järjestävät tälläkin hetkellä ja tulevat järjestämään sodan yhä jatkuessa varhaiskasvatuksessa hoidon, turvan, leikin, ruuan ja lämmön mahdollisuuksia 0-6-vuotiaille lapsille. He tulevat tänne sodan keskeltä, raiskausten, tappamisen, kidutuksen, ryöstelyn, pommitusten, sirpaleiden, kylmyyden, ruuattomuuden, sähköttömyyden jne. keskeltä hakemaan turvaa, että säilyisivät elossa. Jotain suhteellisuuden tajua kommentointiin, vaikka vakassa onkin kova kiire ja huonot palkat. En kyllä kannata, että tuo 7miljoonaa annetaan Ukrainan sotapakolaisten sijaan johonkin jouluboonuksiin Vaka työläisille. Kyllä ne palkankorotukset on tultava eri reittiä, näitä kahta ei voi kilpailuttaa keskenään.
Perus laadukas varhaiskasvatus ei riitä ukrainalaisille, heille pitää olla pikkusen parempaa? Parilla miltsillä. Villelle ja Jonnalle saa kelvata kuitenkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14
Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Taidat olla lastenhoitaja, joka on kateellinen opettajien tittelille ja palkalle ja joka ei voi myöntää, että opettajan koulutus toisi yhtään enempää teoreettista tietoa ja ammattitaitoa lasten kasvatukseen kuin oma intuitiivinen näppituntumasi, joka on hioutunut elämäm koulun kokemuksen myötä. Varhaiskasvatus ja esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat pedagogiset perusteet, ei lasten säilöntää ja vapaata leikkiä.
Itse pätevänä opettajana hoidan yksikkömme esiopetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin sekä vasu-, leops- ja tuen asiakirjojen laadinnan ja moniammatillisen yhteistyön yhteydenpitoineen, palavereineen ja konsultointeineen, kotien kanssa tehtävää yhteistyötä unohtamatta. Suunnittelen ryhmäyttämisen sekä tunne- javuorovaikutustaitojen harjoittelun kaaren ryhmän vuoden ajalle painottaen jaksoittain erilaisia alueita. Etsin, valmistelen ja valmistan materiaalia ja toiminnallisen oppimisen tilaisuuksia. Käytän aikaa sen suunnittelemiseen, miten saamme hyödynnettyä monipuolisesti ja elämyksellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, niin sosiaalisia, fyysisiä kuin digitaalisiakin. Teemme metsä- ym. retkiä ja opimme maailmasta ja ihmisistä taiteen ja kulttuurin keinoin.
Perehdytän sijaisia ja lastenhoitajia ja pyrin tukemaan lapsia yksilöinä ja ryhmänä tukeutuen kasvatustieteelliseen ja kehityspsykologiseen sekä erityispedagogiseen tietämykseen. Lisäksi suunnittelen tarkoituksenmukaisia ja esiopetussuunnitelman mukaisia tapoja harjaannuttaa kunkin lapsen esiakateemisia taitoja ja oppimisvalmiuksia. Tässä on paljon tekemistä, sillä esiopetukseen tulevat lapset ovat hyvin eri tasoilla taidoissaan ja valmiuksissaan sekä motivaatiossaan ja jaksamisessaan. Osa on vielä tule asti 5-vuotiaita leikki-ikäisiä esiopetusvuoden alkaessa, kun taas osa lukee jo kokonaisia lastenkirjoja ja laskee jo lukualueella 0-20. Motorisissa taidoissa ja tunne- ja vuorovaikutustaidoissa sekä kielitaidossa on suurta vaihtelua, mikä pitää huomioida suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Yksikössämme on 3 esiopetusryhmää, joiden kolmesta opettajasta minä olen ainut pätevä. Muut 2 ovat lastenhoitajia. Luonnollisesti minulle lankeaa eniten pedagogista vastuuta jo senkin takia, että minä tiedän eniten näistä asioista. Onneksi kollegani ovat tarmokkaita ja parhaansa tekeviä tyyppejä, jotka ovat oppineet tämän syksyn aikana jo paljon, ja minun taakkani kevenee tasaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Itse pätevänä opettajana hoidan yksikkömme esiopetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin sekä vasu-, leops- ja tuen asiakirjojen laadinnan ja moniammatillisen yhteistyön yhteydenpitoineen, palavereineen ja konsultointeineen, kotien kanssa tehtävää yhteistyötä unohtamatta. Suunnittelen ryhmäyttämisen sekä tunne- javuorovaikutustaitojen harjoittelun kaaren ryhmän vuoden ajalle painottaen jaksoittain erilaisia alueita. Etsin, valmistelen ja valmistan materiaalia ja toiminnallisen oppimisen tilaisuuksia. Käytän aikaa sen suunnittelemiseen, miten saamme hyödynnettyä monipuolisesti ja elämyksellisesti erilaisia oppimisympäristöjä, niin sosiaalisia, fyysisiä kuin digitaalisiakin. Teemme metsä- ym. retkiä ja opimme maailmasta ja ihmisistä taiteen ja kulttuurin keinoin.
Perehdytän sijaisia ja lastenhoitajia ja pyrin tukemaan lapsia yksilöinä ja ryhmänä tukeutuen kasvatustieteelliseen ja kehityspsykologiseen sekä erityispedagogiseen tietämykseen. Lisäksi suunnittelen tarkoituksenmukaisia ja esiopetussuunnitelman mukaisia tapoja harjaannuttaa kunkin lapsen esiakateemisia taitoja ja oppimisvalmiuksia. Tässä on paljon tekemistä, sillä esiopetukseen tulevat lapset ovat hyvin eri tasoilla taidoissaan ja valmiuksissaan sekä motivaatiossaan ja jaksamisessaan. Osa on vielä tule asti 5-vuotiaita leikki-ikäisiä esiopetusvuoden alkaessa, kun taas osa lukee jo kokonaisia lastenkirjoja ja laskee jo lukualueella 0-20. Motorisissa taidoissa ja tunne- ja vuorovaikutustaidoissa sekä kielitaidossa on suurta vaihtelua, mikä pitää huomioida suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.
Yksikössämme on 3 esiopetusryhmää, joiden kolmesta opettajasta minä olen ainut pätevä. Muut 2 ovat lastenhoitajia. Luonnollisesti minulle lankeaa eniten pedagogista vastuuta jo senkin takia, että minä tiedän eniten näistä asioista. Onneksi kollegani ovat tarmokkaita ja parhaansa tekeviä tyyppejä, jotka ovat oppineet tämän syksyn aikana jo paljon, ja minun taakkani kevenee tasaisesti.
Kiitos perusteellisesta kommentista! Ymmärrän itse vanhempana tämän hyvin. Meille ei koteihin näyttäydy kaikki se asiantuntemus ja työ, jota teette varhaiskasvatusyksiköissä päivittäin. Liian monesti varhaiskasvatus kuitataan "päivähoitona" ja jonain satunnaisena puuhasteluna vailla sen suurempia tavoitteita tai päämääriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakaopettajia ei ole, päteviä. Hoitajat hoitavat opettajan työn ilman pedagogista koulutusta. Parhaansa tekevät, mutta kyllä siinä ero on. Tuleepahan kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse maksaa pätevän opettajan palkkaa.
Voisiko saada vaikka kolme konkreettista, täysin käytännön esimerkkiä, miten hoitaja, sosionomi ja kandi tekevät eri tavoin saman tehtävän tai tilanteen.
Jos lähtötilanne on ryhmä, jossa on 16 lasta iältään 1-4v, mukana inkluusion mukaisesti 2x sos.em. tuki (ei avustajaa), 6x monikulttuurinen tausta, 1x lievä nepsy. Kasvattajia 3, vo, vs ja vlh.
Tilanteet ovat:
1. aamupäivä klo 8-11, kun yksi työntekijä tulee töihin klo 9.30
2. ruokailu & lepo klo 10.45-13.30
3. iltapäivä klo 13-16, kun yksi työntekijöistä lähtee kotiin klo 14Miten nämä eri ammattiryhmät näkevät oman roolinsa ko. aikoina, mitä tekevät ja miten kukin heistä organisoisi tilanteet, jos suunnittelisi ne itse?
On ulkopuolisena vaikea ymmärtää, mitä tarkoitetaan sillä, etteivät muut ammattiryhmät ymmärrä ja hallitse pedagogiikkaa. Termi itsessään tarkoittaa näkemystä siitä, miten kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mitkä siis ovat näiden eri ammattiryhmien käsitykset siitä, miten kasvatus, hoito ja opetus tulisi noissa tilanteissa järjestää? Mitä siellä konkreettisesti tehtäisiin ja kuka tekisi? Ei voi keskittyä vain yhteen tai neljään lapseen, vaan on huomioitava kaikki.
Taidat olla lastenhoitaja, joka on kateellinen opettajien tittelille ja palkalle ja joka ei voi myöntää, että opettajan koulutus toisi yhtään enempää teoreettista tietoa ja ammattitaitoa lasten kasvatukseen kuin oma intuitiivinen näppituntumasi, joka on hioutunut elämäm koulun kokemuksen myötä. Varhaiskasvatus ja esiopetus on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat pedagogiset perusteet, ei lasten säilöntää ja vapaata leikkiä.
Teoreettinen tieto syntyy todellisuutta tutkimalla ja kehittyy teorioita käytännössä koettelemalla ja kriittisesti arvioimalla. Ammattitaitoa on tiedeyhteisön tunnustaman teoreettisen tiedon tuntemus ja kyky soveltaa sitä käytännössä tarkoituksenmukaisesti, kriittistä ja itsekriittistä asennetta unohtamatta. Lasten kasvatus ja lasten kanssa toimiminen edellyttävät uteliaisuutta kohdata yllättäviä tilanteita ja haastaa teoreettisia hypoteeseja. Kasvatus ilman luovuutta ja tilannetajua ei ole hedelmällistä.
Sanot, että varhaiskasvatus ja esiopetus ovat tavoitteellista toimintaa, ja ne tavoitteet on määritelty "pedagogisissa perusteissa". Näihin ei mielestäsi kuulu "lasten säilöntä" tai "vapaa leikki". Hierarkisesti alempaa kasvatuksellista teoriaa tai ammattitaitoa edustaa kommenttisi mukaan intuitio (vaisto?) sekä kokemuspohja, joka on "hioutunut elämän koulussa".
Hyvä. Voitko, kuten mielellään moni muukin, nyt kertoa, että miten eri ammattiryhmät soveltaisivat omien koulutustaustojensa kautta saamaansa oppia em. päiväkotitilanteiden organisoinnissa. Siis käytännössä: Mitä siellä tehtäisiin, että se olisi varhaiskasvatusta? Miten vo, vs ja vlh eroavat ajattelussaan toisistaan?
(Oletusarvona on, että he kaikki kolme ovat suorittaneet vaadittavan tutkinnon ja ovat työsuhteessa, palkattuja hoitamaan hoito-, kasvatus- ja opetustehtäviä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
📌 Mitenkäs vakalaiset joulunajan lomat menee, saitko mitä hait/halusit? 📌
Eilen tuli tieto ja sain mitä halusin eli 22.12-8.1 👌
Eilenkö jo? Meillä menee ainakin viikko vielä että lomat tiedetään.
Miksi?
Johan se KVTES:kin sanoo asiaan jotakin.
Ja vanhemmille osoitetut kyselyt joulun+vuodenvaihteen ajan hoidon tarpeista on jo annettu ajat sitten ja palautettukin takaisin päiväkodille.
Olisi hyvä, jos olisi erilaisia päiväkoteja, kuten on opi polkuja in. Asiakkaat, mielellään lapset ja vanhemmat yhdessä, valitsisi, mikä sopii heille. Jos kykyjä ja perheen tukea riittää, niin voisi mennä jo 9 kk ikäisestä huippuyliopistoon tähtäävään preppauskasvatukseen kaltaistensa kanssa. Jotta taso pysyisi ja toiminta voisi olla oikeasti ylintä osaamista kehittävää, pitäisi tuolla olla paljon näitä nykyisen kaltaisia mittareita, portfolioita, näyttökokeita, kilpailua, arviointeja ja jatkuvia kehittämissuunnitelmia ja kansainvälisiä hankkeita. Niistä kasvaisi Aasian kaltaisia Pisa-menestyjiä. Tottakai henkilöstö sen mukaan, kunnon haastattelut, kokeet ja keskinäinen kilpailuttaminen sekä jatkuva arviointi. Tulos tai ulos.
Sitten voisi olla taidepainotteisia, ilmaisupainotteisia, liikuntapainotteisia, luonnontiedepainotteisia, uskontopainotteisia, eri kasvatus- tai elämänfilosofioin painottuneita jne.
Eriyttää voisi myös taloudellisesta näkökulmasta. Voisi olla yrityskylä tyyppinen päiväkoti, jonka hoitomaksut (ja henkilöstön palkat) määräytyisivät markkinavoimien mukaan. Jos haluat luksusta, saat sitä kun maksat. Luksus ei tässä tapauksessa tietysti olisi älyllistä tai tunneälyllistä luksusta, vaan mitä vaan, mitä rahalla saa. Tuolla asiakkaiden osallisuus ja ketterät menetelmät, paikallinen sopiminen ja yksilölliset järjestelyt kukoistaisivat. Saat sitä, mistä olet valmis maksamaan.
Sitten voisi olla kulttuuriperintöpäiväkoti, jossa turvalliset, hyviksi havaitut rakenteet ja rauhallinen vakaus vallitsevat. Paljon puuta, metsää, luontoa, viljelyä, kestäviä ratkaisuja, luomuruokaa, kirjoja, kotieläimiä jne., sellainen Strömssön ja Koiramäen risteytys. Henkilöstöllä ehkä korkea koulutus, mutta ennen kaikkea osaamisen taso ja laajempi ymmärrys.
Hoplop tyyppinen puuhamaa ja krääsäkulutus päiväkoti sopii hyvin niille, jotka tykkäävät bilettää, hassutella, hyppiä ja kipeillä, ovat kovaäänisiä, nopeita liikkeissään, impulsiivisia, kokeilunhaluisia eivätkä ota asioita koskaan kovin vakavasti. Siellä voi vain käväistä duunissa tai olla pidempään, joustoa löytyy joka suuntaan eikä pingotella. Väkeä tulee ja menee, eletään hetki kerrallaan ja tehdään mitä mieleen tulee tai jossain mainostetaan.