Lue keskustelun säännöt.
Eron jälkeen miehen kanssa ihana nähdä
09.10.2021 |
En tiedä miten otsikon muotoilisin. Mutta kiinnostava havainnoida tätä, miten nyt asumuseron aikana joka kerta kun on miehen kanssa nähty, on yhdessä tosi hyvä ja ihana olla. Siis ystävinä, en ole mitään seksuaalista ollut, eikä romantiikkaa. Lopuksi on halattu pitkään ja hartaasti, mutta niin voisivat ystävätkin tehdä.
Mutta siis on ollut tosi mukava nähdä, viettää aikaa yhdessä, jutella ja vaan olla. Arjen jakaminen vaan ei etenkään loppua kohden onnistunut, tänään juttelimmekin syistä miksi. Luonteenlaaduillamme on ollut vaikeaa rakentaa arkea, jossa molemmilla olisi hyvä olla, kun työ matkoineen syö päivistä niin suuren osan. Mutta kyllähän tämä ihmistä hämmentää. Ikää on sen verran, että perhe tulisi perustaa, jos meinaa.
Tietyllä tapaa tämä nykyinen tilanne olisi kuitenkin jollain tapaa aivan ihanteellinen : tosi paljon vapautta ja kuitenkin läheinen ystävä säännöllisin väliajoin saatavilla sellaiseen ajanviettoon, johon sinkulla muuten vähän on seuraa: ruoanlaittoon, tv:n katsomiseen illalla, yhteisen koiran touhujen kommentointiin. Ei osata ainakaan vielä päästää irti, mutta ei olla kyllä yhtään varmoja onko uskallusta yrittää uudelleenkaan, niin isoja pariauhderakkauden palasia yhteiselosta kuitenkin uupui.
Kunpa voitaisiin pysyä ystävinä aina, kävi miten kävi. Aika kuitenkin näyttää. Ja ainahan saattaa välitkin kiristyä jos virallisen eron myötä omaisuuden jaossa tuleekin jotain häikkää yyms. Täytyy kai vaan nauttia nyt kun voi.
Kommentit (7)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on myös nykyisin oikein hyvät välit entisen puolison ja lasten isän kanssa. Olimme vuosikaudet ystäviä ennen kuin aloimme seurustella ja nyt ollaan taas hyviä ystäviä. Hän tuntee nykyisen kumppanini ja minä hänen uuden vaimonsa. molemmat ollaan iloisia toistemme uusista toimivista parisuhteista ja hyvästä elämästä. Myös lasten kannalta pelkästään hyvä asia.
Miksi piti erota? Miksi ette voineet hankkia kakkosasuntoa, jossa kumpikin olisi voinut viettää välillä omaa aikaa?
Onpa ihana kuulla, nro 3, että olette saaneet pidettyä hyvät välit. Omat vanhempani eivät tuossa eron jälkeen onnistuneet. Lastenne kannalta aivan upeaa!
Ja nro 1, tätä olen itse jo nyt ehtinyt miettiä ja varmaan mieskin. Sepä se, pitäisi olla jotenkin uskomattoman varma, että molemmat -- siis ehdottomasti myös itse -- ovat valmiita opettelemaan aivan uusia käyttäytymismalleja. Muuten yhteiselämä ei voisi toimia. En ehkä uskalla riskeerata, nyt on niin hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi piti erota? Miksi ette voineet hankkia kakkosasuntoa, jossa kumpikin olisi voinut viettää välillä omaa aikaa?
Tosiaan emme ole virallisesti eronneet, olemme muuttaneet erilleen ja koira on 100% toisen luona. Henkilökohtaista, työhön ja luonne-eroihin liittyvistä syistä on toimittu näin eikä ehdottomallasi tavalla. Nyt on juurikin aikaa miettiä, erotako lopullisesti (tai siis virallisesti) vai ei.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että teit virheen erotessasi.
mies53v
Meillä oli vastaavasti. Yhdessä asuminen ei vain meinannut toimia. Erottiin ja alkoi välit paranemaan, mentiinkin yhteiselle reissulle jne. Muutettiin takaisin yhteen, mutta homma alkoi rakoilla heti. Ei olisi pitänyt ikinä muuttaa enää yhteen vaan pitää ne kaverilliset välit.
Nyt olemme uudelleen muuttamassa erilleen. Hommasta hankalimman tekee se, että meillä on yhteiset lapset. Lasten kannalta ei ole hyvä tällainen edes takaisin venkslailu. Mutta enää ei ole paluuta yhteen. Saa nähdä onko enää kaveruuttakaan jäljellä.