Naiset auttakaa!
Saan tinderissä ihan hyvin matchejä, mutta en tiedä miten siellä pitäisi keskustella/avata keskustelu jotta naiseltakin löytyisi kiinnostusta siihen keskusteluun.
Lähes kaikki keskustelut kuihtuu kasaan, koska naiset tuntuu luulevan että haluaisin vain haastatella heitä eikä he oikeastaan ikinä kysy minulta mitään tai ei tule edes ensimmäistä vastausta.
Olen yrittänyt vähän kaikilla kulmilla lähteä liikkeelle paitsi kehumalla heitä seksikkääksi tai muutenkaan kroppaa yms. koska haen sieltä pääasiassa parisuhdetta enkä irtoseksiä. (Vai olisiko tässä se ongelma)?
Livenä tällaisia ongelmia ei oikeastaan ole sillä olen hyvä keskustelemaan, mutta livenä on huomattavasti vaikeampi löytää naisia joiden kanssa aloittaa keskustelu.
Tiedän että sieltä löytyy paljon heitäkin jotka oikeasti jotain etsii, joten miten päästä treffeille asti jolloin uskon että olisi hyvät mahdollisuudet jotain parisuhdettakin saada?
Kommentit (15)
Oon törmännyt samaan ilmiöön.
On hämmentävää viestitellä naisen kanssa joka vastaa lähes heti mutta ei ikinä kysy mitään sinusta/pidä keskustelua yllä. En ymmärrä näiden naisten ajattelua. Miksi edes vastata jos toisen elämä/tekemiset eivät kiinnosta tuon taivaallista? Ghostaaminenkin tuntuisi loogisemmalta toimintamallilta tuollaisessa tilanteessa.
Olen törmännyt samaan ilmöön miesten kanssa ja olen siis nainen. Tulin siihen tulokseen, että jos henkilö ei lähde mukaan keskusteluun, hän ei ole kiinnostunut. Eli siis rastia vaan sellaisille ja uutta etsintään.
Vierailija kirjoitti:
Oon törmännyt samaan ilmiöön.
On hämmentävää viestitellä naisen kanssa joka vastaa lähes heti mutta ei ikinä kysy mitään sinusta/pidä keskustelua yllä. En ymmärrä näiden naisten ajattelua. Miksi edes vastata jos toisen elämä/tekemiset eivät kiinnosta tuon taivaallista? Ghostaaminenkin tuntuisi loogisemmalta toimintamallilta tuollaisessa tilanteessa.
He eivät ole kiinnostuneita. Vastaavat joko kohteliaisuudesta tai sitten pitävät sinua varavauhtoehtona. Miehet tekevät tätä myös.
T. Nainen
Rehellisesti: en oikein jaksanut keskutella miehen kanssa, jos hän oli listallani siellä vähiten viehättävässä päässä. Usein keskustelu kuihtui kasaan. Komeimpien miesten kanssa se tylsäkin keskustelu kiinnosti aivan toisella tavalla.
hahaha joo tää on niin tuttua.
Kerran mentiin tälläisen "haastattelukeskustelun" jälkeen treffeille. Siellä homma jatkui samalla tapaa.
Juteltiin ummet ja lammet typykän koirista, opinnoista, kavereista ja mökistä. Koko aikana typykkä ei kysynyt minusta mitään, ei edes sitä missä olen töissä...jos ylipäätään olen.
Hämmentävä ihmistyyppi.
Jotkut persoonallisuudetkin ovat kyllä sellaisia, ettei heille tule mieleenkään kysyä mitään, tyytyvät jotenkin vaatimattomina maan matosina kohtaloonsa tai vaihtoehtoisesti ovat niin itsekeskeisiä, että odottavat toisen puolen tekevän kaikki työt. Mutta kandeeko tuollaisen kanssa jatkaa, ei tiedä hyvää tulevaisuudessa. Toisaalta voisiko joskus huvin vuoksi sanoa, että kysy sääkin jotain (tyylikkäämmin sanankääntein). Sittenpä näkisi, heräisikö se vastapuoli siitä horroksestaan. Ei kai siinä menetä kuin yhden jo alunperinkin huonosti alkaneen tsäänssin
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti: en oikein jaksanut keskutella miehen kanssa, jos hän oli listallani siellä vähiten viehättävässä päässä. Usein keskustelu kuihtui kasaan. Komeimpien miesten kanssa se tylsäkin keskustelu kiinnosti aivan toisella tavalla.
Tiedostan kyllä tämän ja siksi asia hieman häiritseekin, mitäs itse veikkaat olitko sinä sen komean miehen matcheistä viehettävimmästä päästä ja mikä oli niissä sinun mahdollisuutesi saada hänet sinun kanssasi parisuhteeseen?
Ihmiset, jotka eivät itse tee keskustelussa minkäänlaista aloitetta, ovat tosi rasittavia. Näitä on jonkun verran tutuntutuissa (omina ystävinä en moisia jaksa). Yleensä vähän nössyköitä muutenkin, eivät ole oppineet keskustelemaan sivistyneesti, vaan jättävät keskustelun vetovastuun kokonaan toiselle. Täysiä moukkia siis.
Miesten kanssa tuo on oikeastaan ihan hyvä indikaattori; luuleeko tietävänsä minusta jo kaiken oleellisen, eli ei kysy mitään, paasaa vain itsestään. Minun kommenteillani ei välttämättä ole mitään väliä tuolloin. MIehellä olisi hauskaa vaikka tilallani olisi nätti lampunvarjostin. Näistä tietää jo heti että ei jatkoon, niitten maailma pyöriin oman erinomaisuutensa ympärillä.
Naisen kohdalla täytyy tosiaan olla kysymys siitä, ettet vaan yksinkertaisesti kiinnosta tarpeeksi, mutta kiva saada huomiota ja päivän piristystä (joku haluaisi minua sittenkin!). Jos kuitenkin mielellään kertovat itsestään, niin ei se voi olla ujouttakaan. Tai sitten ovat itseriittoisia ja kyvyttömiä ottamaan toista keskustelijaa huomioon. Kummassakin tapauksessa pitäisi olla selvä asia, ettei näitten matchien kanssa ole syytä jatkaa sen pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti: en oikein jaksanut keskutella miehen kanssa, jos hän oli listallani siellä vähiten viehättävässä päässä. Usein keskustelu kuihtui kasaan. Komeimpien miesten kanssa se tylsäkin keskustelu kiinnosti aivan toisella tavalla.
Tiedostan kyllä tämän ja siksi asia hieman häiritseekin, mitäs itse veikkaat olitko sinä sen komean miehen matcheistä viehettävimmästä päästä ja mikä oli niissä sinun mahdollisuutesi saada hänet sinun kanssasi parisuhteeseen?
Tiedän etten ollut ja se kyllä selvisi myöhemmin aika karulla tavalla. Mutta opin tinderiä käyttäessäni ettei kannata tuhlata aikaa niihin, jotka eivät kunnolla kiinnosta. Aloitin tinderin käytön keskustelemalla myös niiden häntäpään mätsien kanssa ja osan tapasinkin ja kyllä oli karseita treffejä. Toki miehet olivat innoissaan, ilmeisesti minä olin siellä heidän listallaan kärkipäässä.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut persoonallisuudetkin ovat kyllä sellaisia, ettei heille tule mieleenkään kysyä mitään, tyytyvät jotenkin vaatimattomina maan matosina kohtaloonsa tai vaihtoehtoisesti ovat niin itsekeskeisiä, että odottavat toisen puolen tekevän kaikki työt. Mutta kandeeko tuollaisen kanssa jatkaa, ei tiedä hyvää tulevaisuudessa. Toisaalta voisiko joskus huvin vuoksi sanoa, että kysy sääkin jotain (tyylikkäämmin sanankääntein). Sittenpä näkisi, heräisikö se vastapuoli siitä horroksestaan. Ei kai siinä menetä kuin yhden jo alunperinkin huonosti alkaneen tsäänssin
Mun kaverilla oli tällainen nainen yhdessä vaiheessa kierrossa. Nainen oli todella korkeasti koulutettu ja höpötti jatkuvasti omista töistään ja projekteistaan. Ei ikinä kysynyt kaveriltani mitään. Yhtenä iltana kaveri oli sanonut naiselle, että ei tämä nyt oikein tunnu kauhean tasapainoiselta, että keskustelu pyörii 95% tytön töiden ja tekemisten ympärillä...jonka jälkeen tyttö oli ollut hieman ihmeissään omasta käytöksestään ja vähän jopa pyydellyt anteeksi. Homma muuttui noin 2-3 päiväksi, jonka jälkeen palattiin vanhoihin tapoihin. Tämän jälkeen kaveri heivasi tytön, sillä ei tuollainen tiedä hyvää tulevaisuuden kannalta. Ihme kyllä, tyttöllä meni homma aika pahasti tunteisiin ja oli tosi surullinen.
Ilmeisesti sitä ei kauheasti luonteelleen mahda.
En usko tällaisen käytöksen olevan millään tapaa "Tinder-sidonnainen". Tosi moni ihminen keskittyy omaan elämäänsä ja pitää sitä maailman keskipisteenä. Jotkut voivat pitää sitä keskenkasvuisena käyttäytymisenä, minä taas näen sen vain itsekeskeisyytenä.
Mä en ainakaan ihan periaatteesta halua olla aloitteellinen. Mutta saatan olla kyllä muuten aika höpötteleväinen, jos mies on hiljainen. Eräs sellainen chattailykaveruus tosin karahti kiville, kun mies rupesi todella vaativaksi, vähän mustasukkaiseksi ja syyllistäväksi ja toisaalta ei muutenkaan synkannut.
Jos ei osaa käyttäytyä niin sitten ei osaa. Ei sille voi mitään.
Todennäköisesti nämä ihmiset (miehet ja naiset) päätyvät aika tasapainottomiin suhteisiin tossukoiden kanssa...niiden kanssa joilla pää kestää jatkuvaa itsekeskeisyyttä.
Onhan tuo käytös ihan perussettiä ihan oikeissa pari -ja ihmissuhteissakin, ei pelkästään Tinderissä. Jollain ihmisillä on vain sellainen käsitys, että he ovat maailman napoja.
Työkaverini onnistui 6kk treenamisen jälkeen juoksemaan puolimaratoonin. Muusta hän ei treenamisen aikana sitten puhunutkaan kuin itsestään ja juoksuharrastuksestaan. Kertoi minulle miten kuuluu treenata, syödä ja elää "urheilijan elämää saavuttaakseen potenttiaalinsa".
Kysymällä olisi selvinnyt minun juosseen maratoonin alle 3.5h vuodesta 2007 lähtien ja ensi vuonna suunnitelmissa on täysmittainen teräsmieskisa.
Ehkä voi kehua, mutta jotenkin sivistyneemmin. Pidä keskustelussa mukana kepeyttä ja huumoria. Liiallinen asiallisuus vie friendzonelle.