Onko sinusta outoa, jos lasten kanssa työskentelevä ei halua lapsia?

Ei ole outoa. Olen itse opettaja, ja pidän kovasti lapsista ja työstäni lasten parissa, ja lapset tykkäävät minusta. Minulla ei ole omia lapsia enkä varmaankaan niitä hanki (olen 33v enkä ole parisuhteessa). Voin olla väärässäkin, mutta luulen että olisin huono äiti, en jaksaisi olla lasten seurassa 24/7, eli jos minulla olisi lapsia täytyisi minun vaihtaa työpaikkaa...

Ei. Aina vängätään ettei lapsia ja eläimiä saisi verrata, mutta itse työskentelen eläinten parissa enkä halua omia. Välillä teen töitä lasten kanssa, 1 oma on enkä lisää halua (pitkään emmin tätä yhtäkin).

Ei ole outoa. Meillä on ollut lapsettomia lastenhoitajia, ja he ovat olleet oikein hyviä työssään. Enemmän olen huolissani niiden hoitajien jaksamisesta, joilla on itsellään pieniä lapsia kotona.

Ei se, että on hyvä työssään tarkoita että se oma mukula olisi sitten esimerkillinen. Mulla oli tosi ihana lto aikanaan mutta lto:n omat lapset olivat rasittavia ja omahyväisiä lellipentuja. Kasvattaminen on eri asia kuin hoitaminen, vaikka tärkeä vaikutus lapseen hoitajalle onkin.

Ei ole outoa, lähinnä hyvinkin ymmärrettävää.

Ja mulla on omia lapsia, mutta se ei tarkoita että sietäisin toisten lapsia. Erityisesti tuikituntemattomien ihmisten lapsia.

Ei ole. Olen samanlainen kuin sinä ja tiedän olevani erittäin hyvä työssäni ja lapset tykkäävät minust kovasti.

Ei siinä musta ole mitään ihmeellistä. Tunnen yhden todella lapsirakkaan fysioterapeutin, joka ei halua omia lapsia. Hänellä on vain lapsiasiakkaita.

ei. eihän poliisikaan pamputa tai  kassa leiki kassakoneella vapaa-aikanansa

Ei ole outoa. Työssään voi saada yliannostuksen lapsista niin, ettei halua niitä enää itse. En minäkään halunnut päiväkotiin töihin kun lapseni olivat pieniä. En olisi jaksanut lapsia enää yhtään enempää.

Voisin kuvitella, että tuollaista työtä jaksaa paljon paremmin jos saa illalla ladata akkuja ilman lapsia.

Suoraan sanottuna en ymmärrä ketään ketä ei halua lapsia, toisaalta e itsekkään halunnut kunnes sain oman. Nyt kun on nuo omat niin ei voi ymmärtää miksi kukaan haluaisi elää koko elämänsä ilman että saisi edes yhden oman lapsen..

Kyllä ensimmäinen ajatus on että lapsettomuus ei ole velaa ja säälittää. Mutta tottakai se on mahdolista. Tiedän eläinlääkärin, jolla ei ole yhtään elukkaa jos saa verrata.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:25"]

Suoraan sanottuna en ymmärrä ketään ketä ei halua lapsia, toisaalta e itsekkään halunnut kunnes sain oman. Nyt kun on nuo omat niin ei voi ymmärtää miksi kukaan haluaisi elää koko elämänsä ilman että saisi edes yhden oman lapsen..

[/quote]

Eli et vain ymmärrä itsestäsi erilaisia ihmisiä. Aika hirveä taakka lapselle että pitää pitää pystyssä äitiä joka ei voi elää ilman tätä.

Ei. On aivan eri asia olla tekemisissä lasten kanssa kuin hankkia oma.

Minä ajattelen, että jos pitää lapsista ja on hoivaava, niin on tavallaan sääli että näkee kaiken sen vaivan muiden lapsien hoidossa, eikä hanki omia lapsia, jotka toisivat elämään niin paljon sellaista iloa, mitä muiden lapset eivät tuo. Jotenkin vähän säälittää, että he eivät koskaan ns. pääse näkemään kuinka puu kantaa hedelmää, eli kuinka se oma lapsi kasvaa aikuiseksi. Kaiken sen emotionaalisen energian voisi käyttää siihen omaankin perheeseen.

Mut sitten ihan itsekkäästi ajatellen olen iloinen että omilla lapsillani on lapsettomia hoitajia, koska näillä on usein enemmän energiaa käytettävissä lasten kanssa kuin niillä, joilla on omiakin lapsia, ja pikkulapsivaiheessa koko elämä sitä lastenhoitoa niin, että siinä alkaa jo kaivata vähän vaihtelua. 

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:34"]

Minä ajattelen, että jos pitää lapsista ja on hoivaava, niin on tavallaan sääli että näkee kaiken sen vaivan muiden lapsien hoidossa, eikä hanki omia lapsia, jotka toisivat elämään niin paljon sellaista iloa, mitä muiden lapset eivät tuo. Jotenkin vähän säälittää, että he eivät koskaan ns. pääse näkemään kuinka puu kantaa hedelmää, eli kuinka se oma lapsi kasvaa aikuiseksi. Kaiken sen emotionaalisen energian voisi käyttää siihen omaankin perheeseen.

Mut sitten ihan itsekkäästi ajatellen olen iloinen että omilla lapsillani on lapsettomia hoitajia, koska näillä on usein enemmän energiaa käytettävissä lasten kanssa kuin niillä, joilla on omiakin lapsia, ja pikkulapsivaiheessa koko elämä sitä lastenhoitoa niin, että siinä alkaa jo kaivata vähän vaihtelua. 

[/quote]

Ei elämässä tarvitse saada kaikkea ollakseen onnellinen. Olen varma että velat jakavat sen lapsille "tarkoitetun" rakkauden läheisilleen ja parisuhteelleen, jolloin heidän lähellään on paljon onnellisia ihmisiä.

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 19:34"]

Minä ajattelen, että jos pitää lapsista ja on hoivaava, niin on tavallaan sääli että näkee kaiken sen vaivan muiden lapsien hoidossa, eikä hanki omia lapsia, jotka toisivat elämään niin paljon sellaista iloa, mitä muiden lapset eivät tuo. Jotenkin vähän säälittää, että he eivät koskaan ns. pääse näkemään kuinka puu kantaa hedelmää, eli kuinka se oma lapsi kasvaa aikuiseksi. Kaiken sen emotionaalisen energian voisi käyttää siihen omaankin perheeseen.

Mut sitten ihan itsekkäästi ajatellen olen iloinen että omilla lapsillani on lapsettomia hoitajia, koska näillä on usein enemmän energiaa käytettävissä lasten kanssa kuin niillä, joilla on omiakin lapsia, ja pikkulapsivaiheessa koko elämä sitä lastenhoitoa niin, että siinä alkaa jo kaivata vähän vaihtelua. 

[/quote]

En osannut päättää kumpaa peukkua antaa tälle. Olen tavallaan samaa mieltä, on jollain tavalla surullista kun fiksut, kypsät ja lempeät ihmiset ovat enenevässä määrin lapsettomia, koska hyviä vanhempia ei todellakaan ole maailmassa liikaa.

Toisaalta en kuitenkaan allekirjoita ajatusta, että "kaiken sen emotionaalisen energian voisi käyttää siihen omaankin perheeseen". Kuten moni on edellä todennut, kyseessä on kaksi täysin eri asiaa. Emotionaalinen energia jota käytetään lasten kanssa työskennellessä on täysin eri kuin se mitä käytetään yksityiselämässä. Ajattele vaikka ihmisiä jotka ovat töissä lasten teholla.

Mielestäni siinä ei ole mitään outoa. Luulisin, että lasten kanssa työskentelevä kuitenkin tavallaan saa "mittansa täyteen" esimerkiksi taaperoikäisten kinoja yms. selvitellessä työpäivänsä aikana. Sitten se olisi epäreilua omia jälkeläisiä kohtaan kotiajalla, jos heidän tarpeisiinsa ei pysty/jaksa vastaamaan tarpeeksi hyvin.

Miten se sanonta meneekään? "Suutarin lapsilla ei ole kenkiä."

Ei outoa. Itse nyt töissä pk:ssa, tilanne vain toisinpäin: lapsia haluan, mutta työpaikka vaihtuu kun omien lasten aika tulee. En haluaisi hoitaa pieniä lapsia sekä kotona että töissä.

En minäkään haluaisi olla töissä 24/7