Onko muita, jotka eivät luota omiin sosiaalisiin taitoihinsa?

Ja miettivät sosiaalisten tilanteiden jälkeen aina tuntien ajan, että mitä sanoi, kuinka sanoi, toivoo ettei tullut väärintulkituksi jne. Itse olen sellainen ja tämä piirre on selkeästi pahentunut korona-ajan myötä, kun kasvokkain tapaamisia ihmisten kanssa on ollut tavallista vähemmän. Sosiaalinen pelko on saanut mut välttelemään ihmisten tapaamista, kun en jaksa käydä sitä jälkityötä pääni sisällä. Turvallisempaa eristäytyä.

Näihin pelkoihin ei myöskään yhtään auta nykyajan tunneherkkä kulttuuri, jossa vuorovaikutustilanteista on tullut miinakenttiä. Koko ajan pitää olla valpas ja hienotunteinen, pitää kohdata, pitää osata kuunnella, ei saa kehua väärin, ei laukoa vääriä mielipiteitä, pitää osata sanallistaa, olla aina tosi tilannetajuinen jne. Kavereiden kanssa kaikki on hyvin ja turvallista, mutta tarkoitin tässä lähinnä työn puitteissa tapahtuvia kohtaamisia ja verkostoitumisia.