Odottaako kukaan muu kuolemaa?
Odotan mielelläni sitä päivää. On pari sairautta, toinen etenee ja vammauttaa eri tavoin ajan myötä, joka päivä jotain kipuja jotka häiritsevät elämää. Sen vuoksi työn tekeminen arpapeliä, nyt työttömänä. Joka päivä eletään johonkin suuntaan, mutta kuolema on alkanut tuntua helpotukselta. Muita, joilla ei ole täällä enää juuri mitään hyvää ja odotatte mielellänne lähtöpäivää?
Kommentit (11)
Kaikkihan me tavallamme. Osa aktiivisesti ja osa passiivisesti. Sieltä se on tulossa kuiteskin.
Minulla on muutama syy, aika tärkeä, joiden vuoksi ei voi kuolla eikä varsinkaan tehdä itsemurhaa. En ikinä antaisi itselleni anteeksi eikä nuo syyt. Muuten kyllä, välistä toivoo että tulisi joku aneurysmaruptuura ja antaisi armon. Aika samoja nuo syyt odotukselle kuin aloittajalla, mutta on tosiaan sitten nämä ankkuritkin. Pitää vaan sinnitellä päivästä toiseen, kyllä se vapautus sieltä joskus tulee. Enkä siis odota valahtajaa, vaan ihan vaan lopetusta. Tulee olemaan niin toivottu ja odotettu setti se.
Minä odotan, elämäni on yhtä huolehtimista ja hoitamista… pääsisinpä jo pois!
kuolet. ja sitten synnytkin uudestaa tähän maailmaan. sielusi jatkaa ikuista kiertokulkua.
Jos tämä suomi-korttitalo romahtaa, moni lähtee. Nimittäin ollaan kuin kynsistä roikkumassa rotkon reunalla.
En erityisemmin odota kuolemista enkä kuolemaa, jonain päivänä tajunta sammuu, ja omaiset hoitavat sen, mitä hoitaa pitää. Elämä ja kuolema, kolikon puolet.
Vierailija kirjoitti:
kuolet. ja sitten synnytkin uudestaa tähän maailmaan. sielusi jatkaa ikuista kiertokulkua.
Olen tätäkin pohtinut. Jos sielunvaellus on totta, niin toivon että seuraavassa elämässä voisin nauttia terveestä ja kivuttomasta elämästä. Nyt otan kaiken vastaan mitä tulee, en ole itsarityyppiä, vaikka haasteita on.
Ap
Täällä toinen. Ja työtön.
ns. laskettu aika olis nyt syksyllä jos menee kuten isällä.
Kolotukset ja liikkuminen niin rajoittunutta että onko tässä järkeä, kitumista.
Mutta niin kauan on toivoa kun pumppu lyö.
Itse en halua elää kovin vanhaksi. Joku 80 ikä olis ihan kohtuullinen aika jättää tämä elämä. Sitä vanhempi olisin vaan taakka läheisille. Eihän sitä elämästä koskaan tiedä, jos sairastuu vaikka syöpään, eikä parane siitä, niin kuolema tulee kohdalle sitten aikaisemmin.