Mies sanoo että jos laitan shakkilaudan nurkkaruutuun jyvän, sen viereiseen ruutuun kaksi ja jatkan kaavaa viimeiseen ruutuun asti niin saan
2080 jyvää. Minä muistelen että jyviä piti olla enemmän. Onko meitä huijattu?
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ajattelee, että toiseen ruutuun ja siitä eteenpäin pannaan aina yksi jyvä enemmän kuin edelliseen, niin laudalla on tuo 2080 jyvää, kun jyviä on tällä kaavalla laitettu kaikkiin ruutuihin.
Jos taas jokaiseen ruutuun pannaan kaksi kertaa enemmän jyviä kuin edelliseen ruutuun, niin pelkästään viimeisessä ruudussa on 2 potenssiin 63 jyvää, joka on "hiukan" isompi määrä.
Jos yhtään ymmärtää (suomen) kielioppia, tietää, että "kaksi kertaa enemmän" on eri asia kuin "kaksi kertaa niin paljon". Esimerkki:
Kaksi kertaa enemmän kuin 30 on 90.
Kaksi kertaa niin paljon kuin 30 on 60.
Tietääkseni nuo kaksi ovat synonyymejä. Olen itse miettinyt asiaa ennenkin ja yritin tutkiakin sitä, mutta sekä englannin että suomen kielessä tuo ylempi ilmaus on tietääkseni tulkinnanvarainen. Kaksi kertaa niin paljon kuin 30 on varmaan kaikkien mielestä aina 60. Two times more than 30 olisi myös yleensä 60, ja twice as much as 30 olisi aina 60.
Englannin ja suomen ilmaukset eivät useinkaan ole synonyymeja.
Tarkoitin siis että ilmaukset "kaksi kertaa enemmän kuin" ja "kaksi kertaa niin paljon kuin" tarkoittavat samaa asiaa, eikä myöskään englannin kielessä ole yleisesti hyväksyttyä eroa noiden kahden ilmausten vastineiden käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos laitat shakkilaudan ekaan ruutuun yhden jyvän, seuraavaan kaksi, sitten neljä, kahdeksan, jne... On viimeisessä eli ruudussa numero 64 yli 18 triljoonaa jyvää. Tarkka lukumäärä on 18 446 744 073 709 551 615. Tunnetaan myös termillä eksponentiaalinen kasvu.
Ihan höpöjuttu. Miten tuollainen määrä jyviä saataisiin mahtumaan yhteen pieneen ruutuun?
Täytyy käyttää oikein isoa lautaa.
Vierailija kirjoitti:
Eksponenttikasvu on jännä juttu. Esimerkiksi yhdellä isolla hiekkarannalla voi olla enemmän atomeita kuin koko universumissa.
Tässä on kyllä poikkeuksellisen järjetön lause. Ei edes tiedä, mistä päästä aloittaisi korjaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eksponenttikasvu on jännä juttu. Esimerkiksi yhdellä isolla hiekkarannalla voi olla enemmän atomeita kuin koko universumissa.
Tässä on kyllä poikkeuksellisen järjetön lause. Ei edes tiedä, mistä päästä aloittaisi korjaamaan.
Aloitetaan vastakysymyksellä: miten tämä liittyy eksponentiaaliseen kasvuun?
Vierailija kirjoitti:
minä sain vain 548
eiku en saanutkaan vaan sain sen 2080.
Mä veikkaan huonolla matikalla kun laitat ekaan ruutuun yhden ja siitä eteenpäin joka ruutuun yksi enemmän.... lopputulos on sotkua lattialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos laitat shakkilaudan ekaan ruutuun yhden jyvän, seuraavaan kaksi, sitten neljä, kahdeksan, jne... On viimeisessä eli ruudussa numero 64 yli 18 triljoonaa jyvää. Tarkka lukumäärä on 18 446 744 073 709 551 615. Tunnetaan myös termillä eksponentiaalinen kasvu.
Ihan höpöjuttu. Miten tuollainen määrä jyviä saataisiin mahtumaan yhteen pieneen ruutuun?
Ne on tosi pieniä jyviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos taitat tavallisen A4-arkin 42 kertaa, siitä tulee niin paksu, että se yltää kuuhun asti.
En onnistunut vaikka taittelin ääneen laskien. Meni ihan varmasti oikein.
Et saanut edes 8 kertaa. Katsoin katosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos laitat shakkilaudan ekaan ruutuun yhden jyvän, seuraavaan kaksi, sitten neljä, kahdeksan, jne... On viimeisessä eli ruudussa numero 64 yli 18 triljoonaa jyvää. Tarkka lukumäärä on 18 446 744 073 709 551 615. Tunnetaan myös termillä eksponentiaalinen kasvu.
Ihan höpöjuttu. Miten tuollainen määrä jyviä saataisiin mahtumaan yhteen pieneen ruutuun?
Ei saadakaan. Koko maapallolla ei ole niin monta jyvää. Sitä edeltävässä ruudussakin olisi 2^32-1 jyvää, joka on hirvittävän paljon sekin.
Yhdestä jyvästä tulee enemmän kuin kaksi uutta jyvää.
Tuo miinus 1 on sen ensimmäisen jyvän ensimmäisessä ruudussa jyvä. Sitten tulee 2,4,8,16,128,256,512,1014 jyvää jne... seuraaviin ruutuihin aina sinne 64 asti.
Ei vaan se olisi seuraavan ruudun jyväluku. Siitä kun vähennetään yksi saadaan kaikkien edellisten ruutujen jyvien summa.
Esim.
2^2-1 = 3
1+2+[4] <- tästä pois 1 on yhtä kuin kolme, joka on sattumuisin 1+2
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä osoitus, että sarjan kaksi jäsentä ei riitä kertomaan sen kaavaa. Tuota voi jatkaa lisäämällä yhden tai kertomalla kahdella, ja niistä tulee ihan eri summat.
Kyseessä voisi olla myös fibonaccin sarja alkaen kolmannesta.
0, 1, 1, 2, 3, 5, 8 ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ajattelee, että toiseen ruutuun ja siitä eteenpäin pannaan aina yksi jyvä enemmän kuin edelliseen, niin laudalla on tuo 2080 jyvää, kun jyviä on tällä kaavalla laitettu kaikkiin ruutuihin.
Jos taas jokaiseen ruutuun pannaan kaksi kertaa enemmän jyviä kuin edelliseen ruutuun, niin pelkästään viimeisessä ruudussa on 2 potenssiin 63 jyvää, joka on "hiukan" isompi määrä.
Jos yhtään ymmärtää (suomen) kielioppia, tietää, että "kaksi kertaa enemmän" on eri asia kuin "kaksi kertaa niin paljon". Esimerkki:
Kaksi kertaa enemmän kuin 30 on 90.
Kaksi kertaa niin paljon kuin 30 on 60.
Tietääkseni nuo kaksi ovat synonyymejä. Olen itse miettinyt asiaa ennenkin ja yritin tutkiakin sitä, mutta sekä englannin että suomen kielessä tuo ylempi ilmaus on tietääkseni tulkinnanvarainen. Kaksi kertaa niin paljon kuin 30 on varmaan kaikkien mielestä aina 60. Two times more than 30 olisi myös yleensä 60, ja twice as much as 30 olisi aina 60.
Sinä tiedät, mitä tiedät. (kertomerkki tässä ja tietotekniikassa yleisesti on *)
Kaksi kertaa enemmän kuin X = X + 2 * X = 3 * X = 3X
Kaksi kertaa niin paljon kuin X = 2 * X = 2 * X = 2X
Tekoälyn singulariteetti viivästyi taas muutamalla vuodella tuollaisten yhtälöiden vuoksi.
Se nyt jäi muutenkin jumiin pohtimaan noita nakkeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos laitat shakkilaudan ekaan ruutuun yhden jyvän, seuraavaan kaksi, sitten neljä, kahdeksan, jne... On viimeisessä eli ruudussa numero 64 yli 18 triljoonaa jyvää. Tarkka lukumäärä on 18 446 744 073 709 551 615. Tunnetaan myös termillä eksponentiaalinen kasvu.
Ihan höpöjuttu. Miten tuollainen määrä jyviä saataisiin mahtumaan yhteen pieneen ruutuun?
Ota tarpeeksi suuri shakkilauta. Ei sen kokoa ole määritelty.
Vierailija kirjoitti:
Havainnollistaja kirjoitti:
Se on koko maailman riisisato 1700 kertaisesti. Se tarkoittaa 115.000 kiloa riisiä jokaista maailman ihmistä kohden eli useampi täysperävaunurekallinen.
Montakohan karjalanpiirakkaa siitä saisi?
Noista laudalle menevistä jyvistä saisi ihan tarpeeksi riisipiirakoita.
Siitä 115 000 kilosta saisi noin 13 529 411 riisipiirakkaa, jos laittaa riisiä k-ruoka -sivun ohjeen mukaisesti 0,1dl eli 8,5g per piirakka. Riisitäytettä jäisi vähän ylikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä osoitus, että sarjan kaksi jäsentä ei riitä kertomaan sen kaavaa. Tuota voi jatkaa lisäämällä yhden tai kertomalla kahdella, ja niistä tulee ihan eri summat.
Kyseessä voisi olla myös fibonaccin sarja alkaen kolmannesta.
0, 1, 1, 2, 3, 5, 8 ...
1,2,1,2... - armeijan marssisarja
1,2,1,2,3,4,musiikkia - bändisarja
1,2,33,0,227,7... satunnaislukuja
Vierailija kirjoitti:
Omalla miehelläni ei ole
potenssia joten se ei pane mitään siemeniä minnekään!
Nauroin tälle niin, että vissyt lensivät suusta 🤣😂😅
Vierailija kirjoitti:
Eksponenttikasvu on jännä juttu. Esimerkiksi yhdellä isolla hiekkarannalla voi olla enemmän atomeita kuin koko universumissa.
mitä sää horiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäpä osoitus, että sarjan kaksi jäsentä ei riitä kertomaan sen kaavaa. Tuota voi jatkaa lisäämällä yhden tai kertomalla kahdella, ja niistä tulee ihan eri summat.
Kyseessä voisi olla myös fibonaccin sarja alkaen kolmannesta.
0, 1, 1, 2, 3, 5, 8 ...
1,2,1,2... - armeijan marssisarja
1,2,1,2,3,4,musiikkia - bändisarja
1,2,33,0,227,7... satunnaislukuja
Satunnaisluvut on hieman ongelmallisia.
https://dilbert.com/search_results?terms=Random%20Number%20Generator
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies ajattelee, että toiseen ruutuun ja siitä eteenpäin pannaan aina yksi jyvä enemmän kuin edelliseen, niin laudalla on tuo 2080 jyvää, kun jyviä on tällä kaavalla laitettu kaikkiin ruutuihin.
Jos taas jokaiseen ruutuun pannaan kaksi kertaa enemmän jyviä kuin edelliseen ruutuun, niin pelkästään viimeisessä ruudussa on 2 potenssiin 63 jyvää, joka on "hiukan" isompi määrä.
Jos yhtään ymmärtää (suomen) kielioppia, tietää, että "kaksi kertaa enemmän" on eri asia kuin "kaksi kertaa niin paljon". Esimerkki:
Kaksi kertaa enemmän kuin 30 on 90.
Kaksi kertaa niin paljon kuin 30 on 60.
Tietääkseni nuo kaksi ovat synonyymejä. Olen itse miettinyt asiaa ennenkin ja yritin tutkiakin sitä, mutta sekä englannin että suomen kielessä tuo ylempi ilmaus on tietääkseni tulkinnanvarainen. Kaksi kertaa niin paljon kuin 30 on varmaan kaikkien mielestä aina 60. Two times more than 30 olisi myös yleensä 60, ja twice as much as 30 olisi aina 60.
Sinä tiedät, mitä tiedät. (kertomerkki tässä ja tietotekniikassa yleisesti on *)
Kaksi kertaa enemmän kuin X = X + 2 * X = 3 * X = 3X
Kaksi kertaa niin paljon kuin X = 2 * X = 2 * X = 2X
Mulle jäi nyt vähän epäselväksi se, että onko 1 siis yhtä suuri kuin 2 vai 3.
Vierailija kirjoitti:
Omalla miehelläni ei ole potenssia joten se ei pane mitään siemeniä minnekään!
Kyllä siemensyöksyn voi saada ilman erektiotakin.
Tuo miinus 1 on sen ensimmäisen jyvän ensimmäisessä ruudussa jyvä. Sitten tulee 2,4,8,16,128,256,512,1014 jyvää jne... seuraaviin ruutuihin aina sinne 64 asti.