Saako kielitieteilijånä enää nykyään töitä muuta kuin opettajana?
Kääntäjille maksetaan hyvin huonosti, mutta onko jotain muita toimenkuvia?
Kommentit (12)
Tarkoitatko nyt filologia vai kielitieteilijää vai jotain tiettyä nykykieltä opiskellutta??? Nehän ovat aika eri asia.
Kääntäjänä voi vähitellen saada nimeä ja ansioitua niin että elää kohtuullisen hyvin. Voi hakea apurahaa ja käsittääkseni niistä käännöskirjoistakin joita lainataan kirjastoista saa pienen korvauksen.
Mikä on "ruotsin kielen asiantuntija"? Filologi?
Akateeminen kirjakauppa työllisti aiemmin paljon kielitieteilijöitä, mutta ilmeisimmin nykyomistajat eivät enää jatka samalla linjalla. On vähentynyt kielten opiskelumateriaalitkin tuon kaupan hyllyiltä. Olihan ne toki ylikoulutettuja kirjakaupan myyjiksi. Ja tämä oli tieto, ei veikkaus.
Jos haluat lukea kielitiedettä, lue siihen päälle tietojenkäsittelytiedettä tai muuta työllistävää. Ne ovat yllättävän lähellä toisiaan.
Ruotsin päälle lue mitä tahansa julkisella tehtävää, jolloin voit työllistyä kaksikieliseksi asiantuntijaksi sille alalle.
Kieliä opiskelemalla työllistyy luvattoman heikosti. Kustannusalalle jotkut, mutta siellä pärjää niin monella muullakin koulutuksella.
Yksi tuttuni on lukenut filologiaa ja on tekninen kirjoittaja, eli kirjoittaa käyttöohjeita. Sen voi katsoa olevan koulutuksen mukaista työtä.
Lue ennemmin jotain muuta ja ruotsia sivuaineena. Olethan tietoinen siitä, mitä kielten lukeminen yliopistossa on? Se kun ei ole enää sanojen ja kieliopin opiskelua. Ruotsiksi tosin on pohjoismaisen kirjallisuuden aine, mutta mihinpä sekään työllistäisi.
Kääntäjä ja kielitieteilijä ovat kaksi eri asiaa. Enkä nyt sanoisi, että kääntäjänä saamani neljän tonnin palkka olisi huono.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko nyt filologia vai kielitieteilijää vai jotain tiettyä nykykieltä opiskellutta??? Nehän ovat aika eri asia.
Kyllä kaikki jotakin nykykieltä yliopistossa lukeneet ovat kielitieteilijöitä eli lingvistejä. Minua ainakin nimiteltiin lingvistiksi ihan jatkuvasti opiskeluaikoina. Pääaineeni oli semmoinen nykykieli kuin suomi.
Kaikki kieliä opiskelevat perehtyvät fonetiikkaan, morfologiaan, kielihistoriaan ynnä muihin kielitieteen osa-alueisiin. Akateeminen kielen opiskelu on vähän muuta kuin peruskoulun tai lukion kielikurssit. Mitä tahansa kieltä sillä tasolla opiskellut on koulutettu lingvisti.
Lisäksi on sitten toki yleinen kielitiede.
Minä en koskaan keksinyt mistä niitä töitä pitäisi löytää tai edes etsiä. Olen sitten työskennellyt opettajana, kun olen siitä kuitenkin tykännyt. Nykyään olenn mieheni ja minun yhteisessä ihan eri alan yrityksessä. Opettajantöitä teen sivutyönä.
Olen samaa mieltä kuin joku yllä, että kielten maisterina ei työllisty, vaan sen oheen tarvitaan jonkin toisen alan asiantuntijuus / tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoitatko nyt filologia vai kielitieteilijää vai jotain tiettyä nykykieltä opiskellutta??? Nehän ovat aika eri asia.
Kyllä kaikki jotakin nykykieltä yliopistossa lukeneet ovat kielitieteilijöitä eli lingvistejä. Minua ainakin nimiteltiin lingvistiksi ihan jatkuvasti opiskeluaikoina. Pääaineeni oli semmoinen nykykieli kuin suomi.
Kaikki kieliä opiskelevat perehtyvät fonetiikkaan, morfologiaan, kielihistoriaan ynnä muihin kielitieteen osa-alueisiin. Akateeminen kielen opiskelu on vähän muuta kuin peruskoulun tai lukion kielikurssit. Mitä tahansa kieltä sillä tasolla opiskellut on koulutettu lingvisti.
Potaskaa!
Kielitieteilijånä ei pääse edes opettajan sijaiseksi.