163cm ja 63 kg lapsi,lihava?! Kyllä nyt kiehuu

Vai oliko hän sinun lapsenlapsesi?

Vierailija kirjoitti:

Niin, neuvoi, että jos enemmän tulee painoa niin menee lihavuuden puolelle, nyt on sopiva. Mistä teitä kaikesta mielensäpahoittavia riittää?

Nyt on VIELÄ sopiva kunhan painoa ei tulee lisää eikä kasvupyrähdyskään ole ohi vaan se tasaa suhteen sopivaksi. Lihavasta lapsesta tulee liki poikkeuksetta lihava aikuinen.

Tuossa painossa on tuolle pituudelle kymmenisen kiloa liikaa.

Mä olin tuon pituinen 13-vuotiaana ja painoin jotain 48 kg. Hoikka, mutta ei laiha, vielä 42-kiloisenakin ois normaali.

Sitten kasvoin 170-senttiseksi ja painoin 53 kg, normaalipainoinen, alipainon raja 46 kiloa 170 cm pitkällä.

Aikuisena oon painanut joskus yli 60, joskus ali.

Onhan tuo paljon.

Olen 164cm pitkä ja vielä 15v painoin 47 kiloa, vuotta myöhemmin 52kg. Seuraavan kerran paino nousi vasta lähes 40 v:nä 62 kiloon. 

Onhan tuo nyt melkoinen potsi.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi nyt ajatuksella käydä läpi lapsen elintavat. Mitä oikeasti syö ja paljonko liikkuu? Käykö koulun jälkeen ostamassa kaupasta karkkia? Tuo jälkimmäinen juttu on se, mitä moni vanhempi ei tiedäkään tai ei ymmärrä sen merkitystä. Katsotaan vaan syökö lapsi kotona vihanneksia, eikä ymmärretä, että äsken vedetyllä sipsipussillakin voi olla jotain merkitystä. Tai sitten "tavallinen kotiruoka" on perunaa,makaronia ja jotain leipää, joka nimestään huolimatta on lähinnä höttövehnää. Suhtaudu positiivisesti, tässä vaiheessa kurssia voi vielä hyvin kääntää!

Meillä lapsi jäi kiinni tästä. Ensin aamulal järkyttävän kokoinen aamupala. Sitten koulussa 5 uunimakkaraa höysteineen. Koulun jälkeen kaupasta karrkia ja pullaa, sitten kotiin välipalalle, 4 leipää ja puoli litraa kaakaota. Parin tunnin päästä 4 pihviä höysteineen. Kuuden aikaan on kamala nälkä, joten 3 keitettyä kananmunaa ja muroja iso lautasellinen. Kasilta, puoli ysiltä sitten massiivinen iltapala. Mielestäni ei mikään ihme että lihoo

Pituuskasvuni pysähtyi 13-vuotiaana ja pituus oli tuolloin 165 cm ja painoin 60-61kg. Olin sopusuhtainen, normaalipainoinen. Ei ollut vatsaröllykkää, eikä ylimääräistä lantiolla. Vaatekoko 38 / M-kokoa. Jossain vaiheessa parikymppisenä painoin 58 kg ja olin hoikka, kokoa 36. Vasta kun lihoin 68 kiloiseksi, olin pyöreä.

Olen itse 160cm ja kyllä minulle ainakin jo sellainen 58kg oli selkeästi pullukan puolella vaikka olikin vielä normaalipainon rajoissa. Pääsääntöisesti kyllä aina normaalipainon ylärajoille mentäessä ollaan jo oikeasti melko pullukassa kunnossa. En tuntenut oloani hyväksi tuossa painossa ja laihdutin niin että olen nyt 53kg eikä voi sanoa enää pullukaksi vaan pikemminkin hoikaksi. Näin lyhyellä se muutama kilokin tekee valtavasti ulkonäköä ajatellen.

Meidän 15v. on 163 ja painoa 41 vaan. Olen itsekin ollut yhtä laiha. Tyttö on ollut ihan yhdeksän vuotiaasta todella laiha. Hän syö vain tietyntuntuisia ruokia. Se on ollut aina vaikeaa.

Ei sitte riittänyt että itkit asiasta Naistenhuoneella? 😂😂😂😂

Riippuu ruumiinrakenteesta eli jos on mallia "työhevonen" eli vanttera jässikkä niin paino on ok. Sen sijaan jos on hirmuisen siro, "keijukainen" niin onhan tuossa liikaa reilusti toistakymmentä kiloa.

Ja kyllä terkkari ammatti-ihmisenä osaa katsoa kasvukäyriä ja etenkin sitä onko kropassa laardia jo makkaroille asti.

Vierailija kirjoitti:

Jos on nuori, niin silloin pitäisi painaa esim. 14-vuoden ikäisen tuon pituisena 20 kiloa vähemmän. Läskeillä on taipumus tulla myöhemmin. Aikuiselle 163 cm pituiselle naiselle on kuitenkin 53 kg ihan sopiva paino. Jollekin 13-14 vuotiaalle tuon pituiselle teinille 43 kg.

Lol, ei kaikki teinit ole mitään varsamaisen hoikkia kaunottaria, vaan osa ja aika monikin on sellaisia vähän jopa pönäköitä/lapsen pyöreitä epävarmoja lylleröitä.

Minäkin olin yläasteella noin 165 ja löllömahainen pallonaama, mutta minusta tuli hoikka ja kaunis 175 senttinen nainen.

Venähdin pituutta jossain vaiheessa, mutta tosiaan ensin tuli rinnat ja pyöreyttä kehoon, ja pituuskasvu loppui 19-vuotiaana.

Rinnat ja pyöreys tuli jo 12-13-vuotiaana.

Lantio muotoutui noin 20v.

Tyttöjen murrosikä voi olla pitkä.

Itse aina ihan hätkähdän kun näen kauniita ja hoikkia teinityttöjä, kun itselleni se oli sellainen ruma lyllerö-aikakausi elämässä.

Tämä ei ole edes vain oma mielipiteeni, vaan useat kaverini ja jopa lapsenikin on sanonut, että olin söpö lapsi, ruma teini ja sitten kaunis aikuinen.

AP:lle sanoisin, että tarkkaile tilannetta, mutta älä stressaa äläkä aiheuta lapselle mitään syömishäiriöitä sillä tarkkailulla.

Lääkärin kuuluu mainita asiasta jos mainittavaa on, eli siitä turha hermostua. Tekee työtään.

Mua kiusattiin yläasteella enkä uskaltanut mennä syömään. Pihistin sitten kaupasta suklaata ja paino nousi.

Riittävästi normaaliruokaa säännöllisesti, liikuntaa vähintään 2 kertaa viikossa. Normaali asenne.

Onnistuu jos vanhemmat näyttää mallia.

Nuorille voi valmiiksi pilkkoa vaikka lanttulohkoja, tarjoutua kuorimaan appelsiinin tmv.

Evääksi banaania, kierrekorkillinen maito esim.

Kyllä teini-ikäisen lapsen syömisten vahtiminen on aika vaikea homma. Itsellä pyöreä 10v tyttö, joka on lihonut tasaisesti koko kouluajan.

Liikutaan yhdessä, lenkitetään koiraa, käydään uimassa, talvella luistelemassa, hiihtämässä jne ja monenlaisia harrastuksia on kokeiltu. Koitetaan tarjota enemmän kasviksia ja vähemmän herkkuja...

Mutta jos ihan perusruoalle ja lisäksi vielä herkuille on kovin perso, niin vanhemman vahtiminen ja huomauttelu käy kaikkien osapuolten hermoille, siinä saa olla tosi varovainen ettei lapselle tuu syömishäiriö ja tosi vääristynyt ruokasuhde... Kun jo valmiiksi ajatukset pyörii syömisessä koko ajan...

Vierailija kirjoitti:

BMW kirjoitti:

Verrataanpa. Olen reilu 170 cm ja 56 kg. En ole laiha, jonkin verran urheilullinen, mutta en isoja lihaksia  vaativassa lajissa

Mä olen 170/62 ja normaali painoinen. Sä olet lievästi alipainon puolella ja mun mielestä laiha. Toki hoikka-laiha on enemmänkin määrittelykysymys.

En ole kommentoimasi, mutta pakko puuttua. Hän on myös normaalipainoinen, ei alipainoinen. Normaalipainon skaala on valtava, bmi 18,5-25. Kropan malleissa on tosi paljon eroja, samoin kuin lihasmassan määrissä. Sama paino eri ihmisillä voi näyttää aivan erilaiselta. Enemmän kannattanee miettiä elintapoja kuin pelkkiä lukemia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on nuori, niin silloin pitäisi painaa esim. 14-vuoden ikäisen tuon pituisena 20 kiloa vähemmän. Läskeillä on taipumus tulla myöhemmin. Aikuiselle 163 cm pituiselle naiselle on kuitenkin 53 kg ihan sopiva paino. Jollekin 13-14 vuotiaalle tuon pituiselle teinille 43 kg.

Lol, ei kaikki teinit ole mitään varsamaisen hoikkia kaunottaria, vaan osa ja aika monikin on sellaisia vähän jopa pönäköitä/lapsen pyöreitä epävarmoja lylleröitä.

Minäkin olin yläasteella noin 165 ja löllömahainen pallonaama, mutta minusta tuli hoikka ja kaunis 175 senttinen nainen.

Venähdin pituutta jossain vaiheessa, mutta tosiaan ensin tuli rinnat ja pyöreyttä kehoon, ja pituuskasvu loppui 19-vuotiaana.

Rinnat ja pyöreys tuli jo 12-13-vuotiaana.

Lantio muotoutui noin 20v.

Tyttöjen murrosikä voi olla pitkä.

Itse aina ihan hätkähdän kun näen kauniita ja hoikkia teinityttöjä, kun itselleni se oli sellainen ruma lyllerö-aikakausi elämässä.

Tämä ei ole edes vain oma mielipiteeni, vaan useat kaverini ja jopa lapsenikin on sanonut, että olin söpö lapsi, ruma teini ja sitten kaunis aikuinen.

AP:lle sanoisin, että tarkkaile tilannetta, mutta älä stressaa äläkä aiheuta lapselle mitään syömishäiriöitä sillä tarkkailulla.

Lääkärin kuuluu mainita asiasta jos mainittavaa on, eli siitä turha hermostua. Tekee työtään.

Ihmisen vartalo muuttuu koko elämän ajan, joten ei tarkoita että silloin on vielä murkkuikä menossa. Mulle ei koskaan tullut lantiota ja olen nyt 40v. Nyt vanhemmiten on kroppa alkanut muuttua roikkumalla, ja löysällä nahalla. Nuorempana muuttui eri tavalla, mm. rinnat imetyksen myötä kasvoivat ja jäivät isommiksi kuin alunperin, ja muovautuivat pyöreämmiksi entisten ketunnokkien sijaan.

Meillä 15 tyttö 162 cm ja 46,7 kg. Hoikka ja terve.

Minulla oli JUST nuo samat lukemat yläasteen alussa vuonna miekka ja kirves. Mutta minulle terveydenhoitaja kyllä pamautti asian päin naamaa erittäin ikävällä tavalla. Seurauksena oli anoreksia aikana, jolloin sitä ei ollut melkeinpä keksittykään (tai no oli varmaan, mutta en ollut ainakaan itse kuullut moisesta koskaan). Lopetin syömisen suurin piirtein kokonaan ja laihduin muutamassa viikossa 49-kiloiseksi. Tämän jälkeen ei ole elämässäni ollut yhtään päivää, että olisin osannut ruokaa normaalisti suhtautua. En toki nyt enää viiskymppisenä ole anorektikko, mutta ikuinen jojolaihduttaja kylläkin.

Mä painoin lukiossa jotain 60 kg ja olen 158 cm. Olen hoikka ja liikunnallinen. Minua lihotti hieman tuohon aikaan ilmeisesti epäsopivat e pillerit jotka pitkäksi aikaa pistivät aineenvaihduntani sekaisin. Nykyään painan 55 kiloa ja olen kokoa xs. Tuohon aikaan käytin koon xs-s vaatteita joten en mikään lihava ollut. Paino ei kerro kaikkea.