Olen masentunut äiti

Jos kerran käyt töissä, voisit ehkä harkita maksullista palvelua, ihan kaikkea ei aina saa ilmaiseksi...

Nro 22 jatkaa vielä: tunnistan jossain edellisessä viestissä kuvailtua väsymystä nähdä kavereita jne. Olin viime vuoden äitiyslomalla ja jaksoin ihan muutaman kerran lähteä vauvan kanssa tapaamaan muutamaa työkaveria jotka myös äitiyslomalla. Joka kerta tuntui raskaalta ja ahdistikin. Olisi halunnut olla menemättä. Mutta kyllä se aina kannatti kuitenkin: kotona pörrätessä aika matelee ja jää kuin ahdistavaan kuplaan vangiksi. Kun ottaa ja kylmästi lähtee muiden ihmisten joukkoon ja huomaa että ne negatiiviset ajatukset itsestä onkin vain omassa päässä niin heti on parempi olo. 

Maksullista keskusteluapua saattaa vasta ollakin vaikea saada. Ainakin kun itse etsin kolme vuotta sitten psykologia tms. apua niin kaupungissa ei ollut sitä keneltäkään saatavissa ja asun sentään yhdessä Suomen suurimista kaupungeista. Olin todella ihmeissäni tilanteesta. 

Tulipahan vaan mieleen näitä lukiessa että äideille tarjotaan kaikenlaisia perhekerhoja ja muita menoja lapsien kanssa. Missään ei saa olla se vanha oma itse ennen lapsia. Ihan vaan joku aikuisten vertaistuki keskustelukerho voisi auttaa monia jos sellaisia olisi.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 12:36"]

Olet trolli joka ratsastaa vauvasurmilla.

[/quote]

Idiootti. Jos olisit ap:n tilanteessa, ei tuollaiset kommentit tunnu mitenkään kannustavilta hankkimaan apua itselleen.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:00"]Olen ottanut jonkun pärjääjän identiteetin niin että muut eivät näe miten huonosti voin. Kaikki olettavat ja toivovat että jaksan. En halua pettää ihmisten odotuksia. Mutta samalla olen epätosi itselleni. Voimavarat on jo käytetty. Mistä saa uusia? Ap
[/quote]

Ihan ensimmäiseksi sun pitää kertoa näistä sun tunteista sun lähipiirille. Tää on just se ongelma että annetaan kuva läheisille että kaikki on hyvin niin eihän kukaan tajua auttaa. Olen varma että ei ne suhun pety ja että haluavat auttaa.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:13"]Tulipahan vaan mieleen näitä lukiessa että äideille tarjotaan kaikenlaisia perhekerhoja ja muita menoja lapsien kanssa. Missään ei saa olla se vanha oma itse ennen lapsia. Ihan vaan joku aikuisten vertaistuki keskustelukerho voisi auttaa monia jos sellaisia olisi.
[/quote]

Pitäis varmaan perustaa joku epävirallinen tukiryhmä/keskustelu apu johonkin kahvilaan tms. johon kaikki pahassa jamassa olevat saa tulla juttelemaan. Sitten muutama tyyppi joilla menee paremmin auttamaan lasten kanssa tai jotain tällästä. Kaikille paikkakunnille oma. Mä olisin ainakin valmis auttamaan.

2

2

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:26"][quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 13:13"]Tulipahan vaan mieleen näitä lukiessa että äideille tarjotaan kaikenlaisia perhekerhoja ja muita menoja lapsien kanssa. Missään ei saa olla se vanha oma itse ennen lapsia. Ihan vaan joku aikuisten vertaistuki keskustelukerho voisi auttaa monia jos sellaisia olisi.
[/quote]

Pitäis varmaan perustaa joku epävirallinen tukiryhmä/keskustelu apu johonkin kahvilaan tms. johon kaikki pahassa jamassa olevat saa tulla juttelemaan. Sitten muutama tyyppi joilla menee paremmin auttamaan lasten kanssa tai jotain tällästä. Kaikille paikkakunnille oma. Mä olisin ainakin valmis auttamaan.
[/quote]

Tää sen takia siis kun tuntuu että tämän maan mt-huolto täysin perseestä ja kokoajan leikataan varoja. Apua ei saa, lääkkeitä kouraan ja kotiin tuijottamaan seiniä. Voiskohan ne päättäjät jo vähitellen ruveta avaamaan niitä silmiään.

2

2

2

Ei jumalauta ole totta. Onks nyt menossa jotkut Masennutaan kilpaa -ajot? Pyrittekö olemaan ahdistuneita? Koetteko, että ollaksenne "hyviä" äitejä teidän tulee tuntea olonne paskamaiseksi?

Newsflash: ei oo pakko masentua. Se on oma valinta. Lopettakaa turhanaikainen ajattelu ja hoitakaa niitä kakaroitanne, vaikka kuinka mekaanisesti.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2014 klo 12:56"]Jotkut kaipaa keskusteluapua ja toiset konkreettista arjen apua. Koen vittuiluna terapian tai lääkityksen, kun elämäntilanne on masentava ja on tervettä reagoida siihen masentumalla.

Minä kuulun niihin, jotka ilahtuisivat, kun tuttu tulisi kylään, vaihtaisimme kuulumisia, toteaisimme, että kumpikaan ei olisi jaksanut huolehtia kodistaan yksin ja sovittaisiin, että siivotaan tänään meillä, huomenna teillä yhdessä. Ensiviikolla jätettäisiin miehet lasten kanssa ja lähdettäisiin viihteelle ilman alkoholia, vain vaihtelun vuoksi! Sekin piristäisi, jos isovanhemmat tajuaisivat tarjota minulle ja mieheleni joskus kahdenkeskistä aikaa, eikä aina vain tarvitsisi passata heitä vieraina! Hyvä,että edes he käyvät, mutta se ei tunnu riittävän, kun muita vieraita ei juurikaan näy. Tahdon kodinulkopuolelle!
[/quote] missäpäin asut??

Moi! Toivottavasti kaikilla näkyy valoa tunnelin päässä. Itse pyrin ajattelemaan elämää jaksoina. Saihan sitä lapsena ja nuorena tulla ja mennä. Nyt on vastuunoton aika. Jos ajattelen elämää 10 vuotta eteenpäin niin lapset on jo teinejä ja eihän niitä tarvitse silloin enää paapoa.

2

2