Lue keskustelun säännöt.
Miten alati valehtelevaan ”ystäväpariskuntaan” pitäisi jatkossa suhtautua?
01.10.2021 |
Olemme lähempänä 40 kuin 30. Hyvä ystäväpariskunta, tai ainakin aiemmin luulimme että olemme ystäviä 🤷♀️ nyt on vähän tullut useamminkin viime aikoina ihmeteltyä heidän käytöstä…
Eivät koskaan kutsu kylään. Käyvät kyllä meillä syömässä ja kylässä; mutta eivät ikinä kutsu; että tulisitteko kahville tai syömään. Outoa, ja epäkohteliasta. Emme ole sanoneet mitään.
Edellyttävät että osallistumme ja olemme paikalla heidän lapsen syntymäpäivillä, itse jäivät silmää räpäyttämättä pois mm lapsemme 1v päiviltä, joka on toki tärkeä rajapyykki sekä vanhemmille ja lapselle. Emme sanoneet mitään.
Peruvat vierailuja milloin milläkin syyllä, ja ovat usein jääneet kiinni että valehtelevat. Joko molemmat; tai toinen heistä. Sanotaan vaikka että Maija ei halua/ voi nyt tulla, ja toinen sanoo että Pekka ei nyt pääse, eli puhuvat aivan mitä sattuu, ja pitävät meitä ilmeisen tyhminä. Emme ole tästä ristiinpuhumisesta tai jopa suoranaisesta valehtelustakaan sanoneet mitään…
Olemme muka hyviä ystäviä, mutta he saattavat viettää jollain porukalla hotellirreissuja, ravintolaillallisia lähellä meitä, kutsumatta meitä koskaan mukaan. Kuitenkin he ovat olleet ja ovat innolla olleet mukana meidän perhejuhlissakin☹️
Joku tässä ei nyt enää ihan natsaa.
Mitä sanoisit?
Miten toimisit?
Me päätimme juuri: että tämä ”hyvä” ystäväpari eivät ole enää perhejuhliimme tervetulleita ja jätämme heidän suurella hössötyksellä tekemänsä lapsen juhlat nyt välistä, niin josko auttaisi ymmärtämään, miltä mahtaa muista ihmisistä tuntua heidän oharit ja huono jatkuva käytöksensä.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Voi herranen aika. En nyt oikein tiedä, miten tämän ilmaisisi kauniisti, joten en edes yritä. Ap on läpikotaisin lapsellinen ja saippuaooppera-elämäntaidoilla varustettu.
1) aikuiset eivät kosta, vaan osaavat sanoa suoraan ja asiallisesti, jos loukkaantuvat jostakin.
2) aikuiset eivät kuvittele olevansa joidenkin elämässä niin valtavan tärkeitä, että joku poisjääminen kutsuilta olisi heille suuri oppimiskokemus. Paljon tehokkaampaa on sanoa suoraan: minua loukkaa, että jäätte usein viime hetkellä saapumatta.
3) aikuinen tajuaa, että juuri se perumisen perustelujen ristiriitaisuus on aitouden merkki. Jos he haluaisivat tieten tahtoen valehdella, he kyllä keksisivät yhtenäisen selityksen tyyppiä anopin yhtäkkinen sairaskohtaus. Tuo, että pariskunta on kiistellyt keskenään tulostaan teille ja sitten vierittävät perumisen syytä toisilleen, koska päätöksestä on kiistelty, on toki tyhmää, mutta inhimillistä. "Ton vika!"
4) vastavuoroisuus on ystävyyssuhteissa tieteniin tärkeää, miksi ihmeessä ette ole koskaan kysyneet tai sanoneet siitä! "Ois varmaan teidän vuoro kutsua?" Tosin ovathan he nyt sentään joskus kutsuneet, kun itsekin sanot suunnittelevasi, että seuraavalla kerralla jätätte menemättä heidän lapsensa synttäreille. Pieni epäjohdonmukaisuus tuossa.
5) miten ajattelit, että on ystäväpariskuntanne vika, että he eivät ota teitä mukaan, kun ovat jonkun muun kutsumana ravintolassa tai hotellissa porukalla? Onko teillä päin tapana, että tuollaisiin kokoontumisiin osallistujat tuovat MUKAANSA jotain muita pariskuntia? Ikinä törmännyt tuollaiseen, kyllä se on kutsujan asia kutsua, vieraat tulevat tai jättävät tulematta, mutta ei tilaisuuksiin nyt sivullisia ikinä ole tapana raahata. Eli mistä päättelet, että juuri ystäväpariskuntanne on ollut edes se koollekutsuja?
Ja hei, vuoden vanha ei todellakaan pahastu siitä, jos synttäreillään on yksi pariskunta vähemmän. Tai vaikka jäisi ihan oman perheen keskeiseksi. Hän ei "tärkeästä rajapyykistä" ymmärrä hölkäsen pölähtävää! Se, että sinä pahastuit asiasta on ymmärrettävää, mutta lapsen vetäminen asiaan on noloa ja keskenkasvuista.
On, vastavuoroisuus ja rehti puhetapa on todella tärkeää. Se on jopa niin tärkeää, että en ymmärrä, miks et itse sitä harjoita sanomalla suoraan ystävälle, jos jostakin hänen toiminnassaan vedät herneen nenään. Nyt sen sijaan olet kerännyt kaunaa sisuksiisi ja hekumoit kostosuunnitelmilla somessa nimettömänä. SE on ap lapsellista.
oletpa itse lapsellinen! Se, että näillä ei ollut yhdessä sovittua selitystä miksi peruivat viimetipassa kyläilyn, kertoo ettei heillä oikeasti ollut mitään OIKEAA syytä, kuten: lapsi sairastui, mies sairastui, tuli yllälttävä muu meno, jne, eli oli kyse vaan ettei huvita tuo toinen pariskunta enää ystävinä, joten ei haluta nähdä vaivaa "kasvojensa" säilyttämiseksi, tai hyvän ystävyyden ylläpitämiseksi. Silloin ei ole edes väliä mitä sanoo selittelyksi. Ihan sama kun haistattaisi ja sanoisi painukaa vit........! Kertoo että ystävys on ohi. Tuo pariskunta noukkii vaan rusinat pullasta, ei jaksa vaivautua kuitenkaan kuten oikeasti hyvät ystävät.
Ja, kyllä, aikuiset "kostaa", se juuri on elämän pikku iloja, maksaa potut pottuina, niin minä sulle, kun sinä mulle, jne....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi herranen aika. En nyt oikein tiedä, miten tämän ilmaisisi kauniisti, joten en edes yritä. Ap on läpikotaisin lapsellinen ja saippuaooppera-elämäntaidoilla varustettu.
1) aikuiset eivät kosta, vaan osaavat sanoa suoraan ja asiallisesti, jos loukkaantuvat jostakin.
2) aikuiset eivät kuvittele olevansa joidenkin elämässä niin valtavan tärkeitä, että joku poisjääminen kutsuilta olisi heille suuri oppimiskokemus. Paljon tehokkaampaa on sanoa suoraan: minua loukkaa, että jäätte usein viime hetkellä saapumatta.
3) aikuinen tajuaa, että juuri se perumisen perustelujen ristiriitaisuus on aitouden merkki. Jos he haluaisivat tieten tahtoen valehdella, he kyllä keksisivät yhtenäisen selityksen tyyppiä anopin yhtäkkinen sairaskohtaus. Tuo, että pariskunta on kiistellyt keskenään tulostaan teille ja sitten vierittävät perumisen syytä toisilleen, koska päätöksestä on kiistelty, on toki tyhmää, mutta inhimillistä. "Ton vika!"
4) vastavuoroisuus on ystävyyssuhteissa tieteniin tärkeää, miksi ihmeessä ette ole koskaan kysyneet tai sanoneet siitä! "Ois varmaan teidän vuoro kutsua?" Tosin ovathan he nyt sentään joskus kutsuneet, kun itsekin sanot suunnittelevasi, että seuraavalla kerralla jätätte menemättä heidän lapsensa synttäreille. Pieni epäjohdonmukaisuus tuossa.
5) miten ajattelit, että on ystäväpariskuntanne vika, että he eivät ota teitä mukaan, kun ovat jonkun muun kutsumana ravintolassa tai hotellissa porukalla? Onko teillä päin tapana, että tuollaisiin kokoontumisiin osallistujat tuovat MUKAANSA jotain muita pariskuntia? Ikinä törmännyt tuollaiseen, kyllä se on kutsujan asia kutsua, vieraat tulevat tai jättävät tulematta, mutta ei tilaisuuksiin nyt sivullisia ikinä ole tapana raahata. Eli mistä päättelet, että juuri ystäväpariskuntanne on ollut edes se koollekutsuja?
Ja hei, vuoden vanha ei todellakaan pahastu siitä, jos synttäreillään on yksi pariskunta vähemmän. Tai vaikka jäisi ihan oman perheen keskeiseksi. Hän ei "tärkeästä rajapyykistä" ymmärrä hölkäsen pölähtävää! Se, että sinä pahastuit asiasta on ymmärrettävää, mutta lapsen vetäminen asiaan on noloa ja keskenkasvuista.
On, vastavuoroisuus ja rehti puhetapa on todella tärkeää. Se on jopa niin tärkeää, että en ymmärrä, miks et itse sitä harjoita sanomalla suoraan ystävälle, jos jostakin hänen toiminnassaan vedät herneen nenään. Nyt sen sijaan olet kerännyt kaunaa sisuksiisi ja hekumoit kostosuunnitelmilla somessa nimettömänä. SE on ap lapsellista.
oletpa itse lapsellinen! Se, että näillä ei ollut yhdessä sovittua selitystä miksi peruivat viimetipassa kyläilyn, kertoo ettei heillä oikeasti ollut mitään OIKEAA syytä, kuten: lapsi sairastui, mies sairastui, tuli yllälttävä muu meno, jne, eli oli kyse vaan ettei huvita tuo toinen pariskunta enää ystävinä, joten ei haluta nähdä vaivaa "kasvojensa" säilyttämiseksi, tai hyvän ystävyyden ylläpitämiseksi. Silloin ei ole edes väliä mitä sanoo selittelyksi. Ihan sama kun haistattaisi ja sanoisi painukaa vit........! Kertoo että ystävys on ohi. Tuo pariskunta noukkii vaan rusinat pullasta, ei jaksa vaivautua kuitenkaan kuten oikeasti hyvät ystävät.
Ja, kyllä, aikuiset "kostaa", se juuri on elämän pikku iloja, maksaa potut pottuina, niin minä sulle, kun sinä mulle, jne....
Niin siis en ymmärrä myöskään, miksi
Apn pitäisi jatkaa ystävänä oloa tälläisille ihmisille…?
Ei tarvi erikseen kostaa, mutta ei tarvi mennä kyläänkään. Tuntevat sitten nahoissaan mitä on järjestää erilaisia juttuja, kun vieraat eivät mm ilmesty paikalle.
no voi sanoa ohareiksi jos samana päivänä tai edellisenä peruu, jo kauan aiemmin sovitun jutun, esim. kun on jo ostettu tarjoiltavat, siivottu, valmisteltu...