Lue keskustelun säännöt.
Julma äitini ei poistu mielestäni
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Harkitsetko ıtsemurhaa?
Miksi tätä aina kysytään?
Ap
Kokeileppa puuhata jotain muuta kuin äidin ja hänen tekemisiensä mietiskely. Opiskelu ja työnteko ovat hyviä vaihtoehtoja.
Kuinka kauan aiot vetää tätä projektiasi täällä? Onko tämä joku trollitutkimus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokeileppa puuhata jotain muuta kuin äidin ja hänen tekemisiensä mietiskely. Opiskelu ja työnteko ovat hyviä vaihtoehtoja.
Juurihan sanoin, että ei ole väliä mitä teen.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan aiot vetää tätä projektiasi täällä? Onko tämä joku trollitutkimus?
En ole äitihullu, jos sitä tarkoitat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se varmaan nauraa vielä haudassakin jos vietät elämäsi sitä miettien. Kantsiisko mennä terapiaan tai tehdä jotain muuta putsataksesi se sun päästä?
Ymmärrän sinua. Minunkin äitini syytti minua vielä pitkäaikaissairaana siitä että minä ja perheeni tartutimme häneen keuhkokuumeen. Kahdesta perheestä päiväkoti-ikäisiä lapsia kävi vierailulla, vain minun perheestäni tuli tämä keuhkokuume. Kun äidille sairaalajaksojen välissä nousi kuume, pyysin useaan otteeseen että hän soittaa osastolle niin kuin oli ohjeistettu. Hän ei suostunut vaan selitteli että lämpö nousee kun ottaa särkylääkettä ja muuta tällaista. Sitten kun tauti äityi pahemmaksi ja kyselin hänen vointiaan niin kertoi olevansa sairaalassa keuhkokuumeessa. Jonkin ajan kuluttua sitten ehdotin että jos tulisimme käymään. Vastauksena oli tosiaan tuo "Tekö? Tännekö? Viimeksi kun olitte täällä niin tartutitte minuun keuhkokuumeen!" Toki sairaus saa kenen tahansa hermot välillä kiristymään, mutta tätä oli elämäni siitä lähtien kun sain sisaruksen. Kaipa hänessä on sitten enemmän potentiaalia kiillottaa vanhempien kilpeä kuin minussa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma äitini on tekemässä minua perinnöttömäksi. Ei enää haittaa.
Mietin vain että onko tämä se viimeinen kosto.
Haluaa siis omalle lapselleen pahaa…mutta näin hän on aina toiminut.
Hajota ja hallitse. Aina sekoittamassa ihmisten välejä. Sisarusten kanssa välit tulehtuneet kun aina kaikessa on mukava neuvonantajana iäkäs äiti.
Äitini on myös hyvä unohtamaan omat pahat teot … sekä patologinen valehtelija. Ihmisenä järkyttävä mutta työssään hyvin pärjännyt vaikka kukaan hänestä ei siellä tykännyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini on tekemässä minua perinnöttömäksi. Ei enää haittaa.
Mietin vain että onko tämä se viimeinen kosto.
Haluaa siis omalle lapselleen pahaa…mutta näin hän on aina toiminut.
Hajota ja hallitse. Aina sekoittamassa ihmisten välejä. Sisarusten kanssa välit tulehtuneet kun aina kaikessa on mukava neuvonantajana iäkäs äiti.
Äitini on myös hyvä unohtamaan omat pahat teot … sekä patologinen valehtelija. Ihmisenä järkyttävä mutta työssään hyvin pärjännyt vaikka kukaan hänestä ei siellä tykännyt.
Ei voi tehdä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeileppa puuhata jotain muuta kuin äidin ja hänen tekemisiensä mietiskely. Opiskelu ja työnteko ovat hyviä vaihtoehtoja.
Juurihan sanoin, että ei ole väliä mitä teen.
Ylensä kun tänne kirjoitaa negatiivista haetaan empatiaa,myötätuntoa.Jokainen voisi itkeä julma äiti,isä,anoppi,sisko,veli,kaveri, tutava,aviomies, seurustelukumpani, aikuinen-LAPSI jne. Asenne se ratkasee,miten jatkaa elämää. Voit tietysti märehtiä itsesälissäsi ja äidin syytelyssä koko loppu elämäsi.Mutta silloin itse olet häviä.Nouse ylös tilaa aika lekurin pääset lyhyt terapiaan ratkasemaan ongelmasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeileppa puuhata jotain muuta kuin äidin ja hänen tekemisiensä mietiskely. Opiskelu ja työnteko ovat hyviä vaihtoehtoja.
Juurihan sanoin, että ei ole väliä mitä teen.
Ylensä kun tänne kirjoitaa negatiivista haetaan empatiaa,myötätuntoa.Jokainen voisi itkeä julma äiti,isä,anoppi,sisko,veli,kaveri, tutava,aviomies, seurustelukumpani, aikuinen-LAPSI jne. Asenne se ratkasee,miten jatkaa elämää. Voit tietysti märehtiä itsesälissäsi ja äidin syytelyssä koko loppu elämäsi.Mutta silloin itse olet häviä.Nouse ylös tilaa aika lekurin pääset lyhyt terapiaan ratkasemaan ongelmasi.
Olen eri henkilö, mutta minusta sinun asenne on melko julma. Tänne voi ihminen kirjoittaa kokemuksia julmasta äidistä tai jostakin muusta vastaavasta saadakseen vertaistukea saman kokeneilta. Tai haluaa muuten vain avautua tilanteestaan jollekin.
Ei siinä ole mitään väärää. Toki myös oikeassakin terapiassa voi käydä.
Kirjoita kirje äidillesi. Kerro siinä kaikki mahdollinen mikä painaa mieltäsi häneen liittyen. Itke jos vain pystyt samalla kirjoittaessasi mielestäsi kaiken pahan pois. Se on puhdistava "rituaali". Voit hävittää kirjeen tai jos ajattelet, että sinua helpottaisi jos äitisi tietäisi mitä tunnet ja ajattelet hänen käytöksestään niin anna se hänelle luettavaksi. Älä kuitenkaan odota äitisi pyytävän anteeksi. Hän ei välttämättä edes tunnusta käyttäytyneensä sillä tavalla kuin kerrot. Eikä sinunkaan tarvitse antaa anteeksi pahaa käytöstä, mutta vapauta itsesi niistä huonoista muistoista itsesi onnellisuuden vuoksi. Toivon sinulle hyvää tulevaisuutta.
Itsellä myös vaikea äitisuhde. Raskasta on. Jos ei hyväksy niin miksei vain jätä rauhaan?
Vierailija kirjoitti:
Kirjoita kirje äidillesi. Kerro siinä kaikki mahdollinen mikä painaa mieltäsi häneen liittyen. Itke jos vain pystyt samalla kirjoittaessasi mielestäsi kaiken pahan pois. Se on puhdistava "rituaali". Voit hävittää kirjeen tai jos ajattelet, että sinua helpottaisi jos äitisi tietäisi mitä tunnet ja ajattelet hänen käytöksestään niin anna se hänelle luettavaksi. Älä kuitenkaan odota äitisi pyytävän anteeksi. Hän ei välttämättä edes tunnusta käyttäytyneensä sillä tavalla kuin kerrot. Eikä sinunkaan tarvitse antaa anteeksi pahaa käytöstä, mutta vapauta itsesi niistä huonoista muistoista itsesi onnellisuuden vuoksi. Toivon sinulle hyvää tulevaisuutta.
Äiti,
Sinun sanasi sattuivat enemmän kuin isän lyönnit. Tyhmä, ruma, läski, laiska. Ne kulkevat siellä edelleen radallaan yrittäen päästä tajuntaani aina, kun yritän jotain. Kerroit valheita kuinka minä olin se kamala lapsi olemalla lapsi. En tiedä mitä oikein odotit minulta. Ihan kuin minun olisi pitänyt olla aikuinen ja täyttää sinun tarpeesi. Minun olisi pitänyt hoitaa koti. Tiskit, imuroida... Muita lapsia hellit ja minusta tuntui vieraalta omassa perheessäni. Muistan kuinka peittelin sinut, kun tulit kännissä viereeni nukkumaan. Minua pelotti silloin tosi paljon, että kuolet. Annoit tosi loukkaavia kommentteja aina, kun menin kehityksessäni eteenpäin. Yritit kaikin keinoin estää sitä. Sanoit, että lähetät minut pois. Uhkasit sillä, että minut tullaan hakemaan tai lähetät minut jonnekin. Annoit niitä esitteitä kaikista lapsikodeista ja muista ja liimasit niitä jääkaapin oveen. Minä tiesin, että sinulla oli ongelma. Koti oli täynnä tyhjiä pulloja. Niitä oli ihan joka puolella. Et juhlinut minua. Jouluna ostit lahjoja muille, mutta et minulle. Kun toivoit minun tekevän itsemurhan niin minä todella harkitsin sitä. Tiedän, että myrkytit ruokaani. Yritit tappaa minut hyönteismyrkyllä suihkuttamalla sitä huoneeseeni ja pakotit minut pysymään huoneessani. Yskin enkä saanut henkeä. Silloin luulin kuolevani. Pistit minut myös vaihtamaan niitä hehkulamppuja ja rikoin ne joka kerta, kun olin vain niin pieni, että en ylettänyt enkä ollenkaan tajunnut mitä niille pitäisi tehdä tai että valot pitäisi sammuttaa tai sulakekin. Juoruilit opettajille ja kaikille ketkä kuuntelivat, vaikka mitä asioita minusta. Mutta ne eivät olleet totta. Lapsena huusit minulle julkisella paikalla ja se hävetti minua tosi paljon, mutta kun näit hädän silmissäni jatkoit vaan kovempaa. Sinä todella nautit siitä, kun itkin. Nyt olen kaukana sinusta, mutta muistan vieläkin kaiken. Toivoisin, että voisin unohtaa. Sinutkin.
Sinun pönttöpääsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeileppa puuhata jotain muuta kuin äidin ja hänen tekemisiensä mietiskely. Opiskelu ja työnteko ovat hyviä vaihtoehtoja.
Juurihan sanoin, että ei ole väliä mitä teen.
Ylensä kun tänne kirjoitaa negatiivista haetaan empatiaa,myötätuntoa.Jokainen voisi itkeä julma äiti,isä,anoppi,sisko,veli,kaveri, tutava,aviomies, seurustelukumpani, aikuinen-LAPSI jne. Asenne se ratkasee,miten jatkaa elämää. Voit tietysti märehtiä itsesälissäsi ja äidin syytelyssä koko loppu elämäsi.Mutta silloin itse olet häviä.Nouse ylös tilaa aika lekurin pääset lyhyt terapiaan ratkasemaan ongelmasi.
Asenne ratkaisee...
Ap
up