Mitä tekisit jos olisit raskaana 41-vuotiaana?
Ilman vakituista parisuhdetta? Lapsen isä on tuttu mutta ei varsinaisesti halukas ryhtymään isäksi, epäilisin. Työpaikka on ja pärjäisin varmasti yksinkin mutta..
Kommentit (45)
Tietenkin pitäisin lapsen. Tuohan olisi hieno tilaisuus pitää pieni tauko työelämästä.
Abortin. Musta olisi kamalaa olla jo yli 50 kun oma lapsi on vasta kymmenen :(
Synnytin. Nyt mulla on maailman ihanin nelivuotias. T:45v
abortoisin. en jaksaisi enää aloittaa sitä rumbaa alusta: raskaana olo on yhtä turvotusta ja ahdistusta, yöheräilyt, vuodot ja vaivat itsellä, rämpiä loskassa punkemassa naperoa päiväkotiin, kirkumista ja kasvattamista, kakkavaippoja, oksuja, korvatulehduksia jatkuvaa luennointia ja huolenpitoa. siihen päälle työhuolet, stressi ja iän tuomat vaivat. PLUS näiden isompien lasten murinat, on teinihuolia ja rahaa palaa ja melkoista vääntöä asioista joskus.
kaks- ja kolmekinkymppisenä jaksoin ja nautin enkä välittänyt noista asioista, aika ei ole kullannut muistoja! nyt on isot lapset ja homma hoidettu, on omaa aikaa jopa vaikka teinien kanssa on ihan omat huolet. mummona voin olla sitten myöhemmin, kakkavaipan saa vaihtaa vauvan vanhempi :D
mun kaveri teki ensimmäisensä nelikymppisenä ja voi ja pärjää hyvin. mitä ei tiedä siitä ei murehdi ;)
Vierailija kirjoitti:
Abortin.
t. tarkoituksella steriloitu
murhaaja!!
Olisin iloinen muutaman vuoden nuorentumisesta mutta hämmästelisin raskautta suuresti.
-m47
Miettisin, että mitähän vi*ttua! Miten tämä voi olla mahdollista? Olisin yhteydessä medioihin ja alkaisin tienata rahaa niin h*lvetisti. Olen mies :D
Olisin pitänyt lapsen tuon ikäisenä. Nyt olen 48 enkä enää ajattelisi samoin :)
Olisin järkyttynyt, enkä voisi enää ryhtyä vauvaelämään, sillä viimeinenkin lapseni olisi parin vuoden päästä valmiina maailmalle ja itsellä ura/matkustushaaveita.
Jos minulla ei olisi lapsia ja halu saada sellainen ja elämäntilanne muutenkin hyvä, niin toivoisin, että raskaus jatkuisi.
Olisin tehnyt abortin. Olen nyt 45-vuotias, minulla on edelliset lapset aikuisia ja sairastan kroonista, etenevää sairautta. Ei puhettakaan vauva-arjen jaksamisesta. Olisin tehnyt sen ilman sairauttakin.
Abortin. Haaveena oli 2 lasta, haaveeni toteutui. Olen nyt 26. Kolmatta ei ole eikä tule koska kaksi on juuri minulle se sopiva määrä. Sterilisaatioon aion mennä.
Päätös on sinun, ei palstalaisten! Kuuntele vain itseäsi.
Olinkin, 42-vuoiaana, en tosin olisi ollut yksin, mutta tein silt abortin. En halunnut kolmatta lasta, se oli vahinkoraskaus.
Ehdottomasti abortin. Ei vauvaa enää ikinä.
Pelkkä ajatuskin on kammottava. Itse olen nyt 35 ja ajatuskin, että edes tämän ikäisenä vauva. Hyi olkoon.
En voisi tehdä aborttia, eli pitäisin ja ajattelisin, et niin oli tarkoitettu <3
Hui kamala, miten monet tekisivät abortin :( Selkeästi aborttimyönteisyys on lyönyt läpi, kaikessa kammottavuudessaan sitä pidetään hyvänä vaihtoehtona. *surullinen*
Vierailija kirjoitti:
En olisi hankkinut itseäni siihen tilanteeseen. Jo aikuiset lapset, en kyllä mummiäidiksi haluaisi enkä isätöntä lastakaan missään tapauksessa.
Mikä mummiäiti?
Mitä merkitystä muiden mielipiteillä on?
Tällaiseen kysymykseen saat joka tapauksessa kaikki mahdolliset vaihtoehdot.
Teet päätökset omista lähtökohdistasi, ei täältä tässä asiassa kannata hakea neuvoja tai mielipiteitä.
Minä sain iltatähden 41vuotiaana, 4kk sitten. 4Lasta ennestään, yksi aikuinen,pari murkkua ja yksi pienempi. Mikään ei voisi olla ihanampaa kuin vauveli vielä tässä iässä. Ehdottomasti pitäisin( ja pidinkin, koska tämä on toivottu vauva) Pärjäät varmasti yksinkin. Tsempitys :)!