Mielipiteesi nimestä
Kommentit (13)
Yhdistelmänimi (väliviiva) missä kaksi ihanaa nimeä, jotka eivät vaan ole ihanat yhdessä.
Sukunimeäni suorastaan vihaan.
Vierailija kirjoitti:
Yhdistelmänimi (väliviiva) missä kaksi ihanaa nimeä, jotka eivät vaan ole ihanat yhdessä.
Sukunimeäni suorastaan vihaan.
Sukunimenkin voi vaihtaa.
En pidä nimestäni, mutta en ole keksinyt mihin muuhunkaan sen vaihtaisin, kun muut nimet eivät nekään tunnu omilta.
Ensimmäinen etunimeni on edellisen vuosikymmenen muotinimi, useimmat kaimani ovat siis 10 - 20 vuotta minua vanhempia. Toinen etunimeni taas on vähän höpsö "prinsessanimi", joka ei ollenkaan sovi minulle, joten en sitäkään voi ottaa käyttöön. Asiaa pahentaa se, että näen nimet väreinä: etunimeni on puolukanpunainen ja sukunimeni tummansininen, enkä pidä tästä yhdistelmästä.
Etunimeni on suht harvinainen, mutta sellainen mitään sanomaton, melko neutraali. Sukunimi on harvinainen ja ihan järkyttävän ruma. En ole kuitenkaan ajatellut vaihtaa, ei se nimi naista pahenna.
Ihan kiva tavisnimi. Alunperin toinen etunimi, jonka itse otin käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdistelmänimi (väliviiva) missä kaksi ihanaa nimeä, jotka eivät vaan ole ihanat yhdessä.
Sukunimeäni suorastaan vihaan.
Sukunimenkin voi vaihtaa.
Niin voi. Löysin netistä uniikkilistalta yhden juuri sopivan, vielä kun jaksais ryhtyä toimeen. Korttien uusiminen maksaa. Omassa suvussa ei sopivaa, eli tuo ensimmäinen vaihtoehto kai vaivalloisempi.
Vierailija kirjoitti:
En pidä nimestäni, mutta en ole keksinyt mihin muuhunkaan sen vaihtaisin, kun muut nimet eivät nekään tunnu omilta.
Ensimmäinen etunimeni on edellisen vuosikymmenen muotinimi, useimmat kaimani ovat siis 10 - 20 vuotta minua vanhempia. Toinen etunimeni taas on vähän höpsö "prinsessanimi", joka ei ollenkaan sovi minulle, joten en sitäkään voi ottaa käyttöön. Asiaa pahentaa se, että näen nimet väreinä: etunimeni on puolukanpunainen ja sukunimeni tummansininen, enkä pidä tästä yhdistelmästä.
Tämä on mielenkiintoinen juttu, nimittäin nähdä nimet väreinä. Minä näen nimet kuvioina ja kerran yritin asiaa selvittää jollekin, muttei hän ymmärtänyt. Esim. Sirkka on 2 pientä ympyrää sisäkkäin, Heidi on viljapelto tuulessa, Päivi kokelma eilaisia pieniä pallokuvioita jne. Kertoisiko joku viisaampi tämän ilmiön taustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä nimestäni, mutta en ole keksinyt mihin muuhunkaan sen vaihtaisin, kun muut nimet eivät nekään tunnu omilta.
Ensimmäinen etunimeni on edellisen vuosikymmenen muotinimi, useimmat kaimani ovat siis 10 - 20 vuotta minua vanhempia. Toinen etunimeni taas on vähän höpsö "prinsessanimi", joka ei ollenkaan sovi minulle, joten en sitäkään voi ottaa käyttöön. Asiaa pahentaa se, että näen nimet väreinä: etunimeni on puolukanpunainen ja sukunimeni tummansininen, enkä pidä tästä yhdistelmästä.
Tämä on mielenkiintoinen juttu, nimittäin nähdä nimet väreinä. Minä näen nimet kuvioina ja kerran yritin asiaa selvittää jollekin, muttei hän ymmärtänyt. Esim. Sirkka on 2 pientä ympyrää sisäkkäin, Heidi on viljapelto tuulessa, Päivi kokelma eilaisia pieniä pallokuvioita jne. Kertoisiko joku viisaampi tämän ilmiön taustaa.
Jonkinlaisesta synestesiasta tuossakin on varmaan kyse. Värien näkeminen on ymmärtääkseni aika yleistä, kertomasi kuviot harvinaisempia. Näetkö kaikki nimet kuvioina vai vain osan? Jos kohtaat jonkin aivan uuden nimen, näetkö myös sen heti kuviona?
Hyvä nimi. Perinteinen suomalainen nimi. Pissisnimien vastakohta. Melko harvinainen etenkin ikäluokassani, mutta kaikki suomalaiset kuitenkin tunnistavat nimen ja osaavat sen kirjoittaa oikein. Ei siis tarvitse esittäytyä tyyliin ”Pia yhdellä iillä”.
Ihan tavallisia suomalaisia maatiaisnimi. Sukunimeä pidetään harvinaisena mutta ei ole sitä.
Olen 80-luvun loppupuolella syntynyt, sekä ensimmäinen että toinen nimeni ovat kuitenkin suurten ikäluokkien top kympistä valittuja. Lapsena ja nuorena koin nimeni armottomiksi "mummonimiksi". Nyt aikuisena en edelleenkään pidä toisesta nimestäni, mutta etunimi on mukavan pehmeä ja ajaton eikä tule omassa ikäluokassa usein vastaan.
Sukunimestäni pidän. Ei ole erityisen harvinainen saati yleinen, nimipalvelun mukaan Suomessa noin 1 000 kpl. Ainut ongelma on, että supisuomalaisuudestaan huolimatta nimeä kirjoitetaan jatkuvasti väärin ja sen joutuu aina puhelimessa tavaamaan.
Ihan kiva. Vaihdoin sen joskus 80-luvulla, kun alkuperäinen oli niin kamala.