Lue keskustelun säännöt.
Kaveri terrorisoi muita omalla työnhaullaan, en jaksa!
19.11.2014 |
Kaverini on hakemassa töitä. Hän on suorastaan hurahtanut kaikkiin mahdollisiin somekanaviin ja työnhaun sähköisiin kanaviin. Olen toisaalta mielissäni, että hän jaksaa suhtautua asiaan aktiivisesti ja positiivisesti. Mutta.
En enää jaksa sitä, että hän vetää kaveripiirillemme koko ajan cv-luentoja. Hänen kanssaan ei voi puhua muusta kuin työn hakemisesta. Hän syynää meidän muiden Linkdinejä ja lähettelee koko ajan tekstareita. että miten niitä profiileja pitäisi parantaa. Jankuttaa, että meidänkin pitäisi kirjoittaa jotain työnahkublogeja jne.
Erehdyin mainitsemaan puolella sanalla, että katselen tässä, jos jotain mielenkiintoista avautuisi. Se oli virhe. Hän syynää minua kuin joku helvetin konsultti, jankuttaa, että korjaa sieltä Linkedinistäsi nyt se ja tämä ja voisit kirjoitella enemmän Facebookiin ja Twitteriin jne. Hänen seuransa alkaa olla aika raskasta. Ensinnäkin. Minun alallani työnäytteet, suositukset ja suhteet ovat se juttu, joilla työllistytään. Linkedin ja some ovat plussaa, mutta en ole kuullut kenenkään työllistyneen vain ja ainoastaan niiden avulla. En myöskään usko, että työnantajaa kiinnostaa joku työnhakublogi. Sen sijaan työnantajaa voi kiinnostaa, jos teet hyvää blogia vaikka jostain harrastuksestasi tai häntä kiinnostavasta aiheesta.
En enää jaksa, kun tuntuu, että kaveri näkee meissä kaikissa vain virheitä ja jankuttaa henkilöbrändistä ja somesta sen sijaan, että keskittyisi omaan työnhakuunsa. Minä ainakin häiriinnyn, jos haen töitä sellaisella katsellaan- meiningillä, ja joku on siinä koko ajan neuvomassa ja valittamassa jostain, enkä saa tehdä tunnusteluja ja työhakemuksiani rauhassa. Taisi olla suuri virhe mainita koko ihmiselle yhdelläkään sanalla siitä, että voisin olla muistakin töistä kiinnostunut.
Pitäisikö tähän nyt suhtautua kuten vaikka dieettaajaan, joka hokee koko ajan vain dieetistään ja näkee vikoja toisten syömisissä ja lounasannoksissa? Sanoisitteko hänelle jotain ja miten?
Kommentit (14)
Sanoisin, että kiitos mielipiteistä mutta minä hoidan työnhakuni ihan itse kuten parhaimmaksi näen.
Lisäksi voisin sanoa tämän: "Minun alallani työnäytteet, suositukset ja suhteet ovat se juttu, joilla työllistytään. Linkedin ja some ovat plussaa, mutta en ole kuullut kenenkään työllistyneen vain ja ainoastaan niiden avulla. En myöskään usko, että työnantajaa kiinnostaa joku työnhakublogi. Sen sijaan työnantajaa voi kiinnostaa, jos teet hyvää blogia vaikka jostain harrastuksestasi tai häntä kiinnostavasta aiheesta."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika raskaalta tyypiltä kuulostaa. Varmaan välttelisin seuraa ja yrittäisin ohjata sitä keskustelua muihin aiheisiin.
Tämä on raskasta, koska olemme tunteneet pitkään ja hän on tosi ihana tyyppi. Tiedän, että työn loppuminen ja uuden etsiminen stressaavat häntä. Ja ehkä se hänen höpinänsä on osittain vähän semmoista itselleen puhumista. Yritän ymmärtää. Mutta silti minua loukkaa tuo. Hänen kanssaan ei voi olla enää kaveri, vaan tuntuu kuin hän arvioisi muita ja heidän potentiaaliaan koko ajan. Hänen omissa cv:issään on esim. kirjoitusvirheitä, ja olen sanonut asiasta todella varovasti, etten loukkaa. Mutta häneltä ei saa minkäänlaista hienotunteisuutta vastineeksi.
Olen joskus sanonut, että en usko, että raivokas somehakeminen olisi joka alalla hyvä juttu. Että pitäisi enemmänkin antaa sisältöä ja olla kiinnostava ihminen kuin vain kiinnostava cv jokaisessa tarjolla olevassa kanavassa. Mutta ei hän ei oikein tajua. Hokee vain, miten tärkeää on olla jokaisessa somessa, aina ja koko ajan, huoh...
a-p
Hihii, sama tyyppi hurahtaa milloin mihinkin.
Ihana työkaveri, jos sille voi nakittaa aina jonkun projektin. Se hoitaa sen ja palkkioksi riittää kehuminen - tai siinäkin riittää se, että se kehuu itseään ja myötäilee "joo, niin teit tosi upeaa jälkeä".
Joo kuulostaa, että yrittää vaan paeta omaa ahdistustaan se kaverisi. Juuri se ihminen, jolle kaikki on hetken aina niin mieltöntä ja fantsua - kunnes tulee seuraava asia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttu tilanne. Työttömäksi jäänyt kosmetologiystävä yritti hakea kosmetiikkaosaston myyjäksi. Alettiin saada useita kertoja päivässä ja lopulta öisinkin vinkkejä, miten meikata ja pukeutua haastatteluun.
Vinkit jäivät käyttämättä. Olemme itse täystyöllistyneitä arkkitehteja.
Tässä on vielä sekin, että olemme kaverini kanssa tavallaan samalla, todella laajalla alalla, mutta teemme ihan erilaista hommaa. Hänen työssään tuollainen jatkuva verkostoituminen ja tyrkkyys on ehkä eduksi, mutta minun työssäni pitää olla tosi kovia työnäyttöjä ja mielellään henk.koht. suosituksia. Olen saanut todella monet työni siten, että tutun tuttu on puhunut minusta hyvää, ja sitten on otettu yhteyttä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on siis teknisestä alasta.
-ap
Minä antaisin kaverin intoilla aikansa, vastailisin, että joo joo ja kiitos kun autat, mutta toisesta korvasta ulos vaan. Ei kannata ottaa henk.koht.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tyypin. Omassa kaveripiirissäni on ollut pari tällaista kävelevää ansioluetteloa. Heidän kanssaan ei voi puhua mistään muusta kuin työstä. Vertaillaan ensin harjoittelupaikkoja ja trainee-ohjelmia, sitten palkkoja, uraa ja cv:tä. Koko ajan ollaan urkkimassa, kyttäämässä, arvioimassa ja arvostelemassa. Annan mokomille näädille piut paut. Tuo kertoo vain ihmisen omasta epävarmuudesta ja hädästä, jota hän purkaa muihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä sanoisin ihan suoraan, että nyt pää kiinni. Jos tyyppi on noin maaninen eikä omaa hienotunteisuutta, niin mitäs sitä kiertelemään ja kaartelemaan. Ja työnhausta vielä. Kamalasti noista LinkedIneistä ja vastaavista jauhetaan, mutta ilman todellista osaamista ja vuorovaikutusta siellä on aivan turha kerjäillä kontakteja ja kartuttaa cv:tään. Maine luodaan todellisilla teoilla ja osaamille eikä jatkuvalla itsensä alleviivaamisella ja tyrkyttämisellä. LinkedIn voi olla keino päästä esille, mutta ei se sen jälkeen auta.
Mania?