Lue keskustelun säännöt.
Haluan tappaa itseni. Olen narsistinen ja häpeän...
13.11.2014 |
Olen 15-vuotias tyttö, joka on huomannut itsessään jo pitkään loputtomasti vikoja. Ei sellaisia, joita kaikilla normaaleilla ihmisillä on. Olen itsekeskeinen ja huomionhakuinen, joiden luulen johtuvan pohjimmiltaan kiusaamisen aiheuttamasta huonosta itsetunnosta, mutta myös siitä, että kuvittelen usein olevani erikoinen ja parempi kuin muut.
Esim. koulussa olen aina saanut hyviä numeroita, nyt ka 9,4, joiden luulen lisänneen osaltaan itseni korottamista. Haen kehuja muilta koko ajan ja tulen kateelliseksi jos joku muu saa niitä. Muita vikoja ivat mm.:
- Nautin riitelystä.
- Minun on pakko saada viimeinen sana.
- Nautin riitatilanteessa toisen osapuolen "voittamisesta."
- En osaa olla tarpeeksi empaattinen. Välitän kyllä ihmisistä, mutta en osaa näyttää tunteitani mitenkään.
- Olen itsekäs ja asetan itseni muiden edelle.
- Puhun usein itsestäni ja keskustelussa unohdan kuunnella. Puhun myös usein muiden päälle ja korjaan muiden sanomisia hyvin kärkkäästi.
- Opastan muita liikaa vaikken tietäisi ko. asiasta mitään.
- Päden suunnattomasti.
- Olen todella laiska enkä ajattele muita ihmisiä.
Koen tämän kaiken todella ahdistavaksi, mutta vaikka olen useasti yrittänyt muuttaa käytöstäni, en tunnu onnistuvan. Minulla on myös lievähkö masennus ja ahdistushäiriö sekä sos. tilanteiden pelko. Käytökseni aiheuttaa päivittäin ahdistusta enkä tiedä jaksanko kauan enää... Tekisi mieli lopettaa tämä kaikki. Itken tälläkin hetkellä kun kirjoitan tätä tekstiä. Tuntuu siltä, kuin kaikilla läheisilläni olisi helpompaa ilman minua, en aiheuta muuta kuin harmia ja mielipahaa. Onko mitään tehtävissä??
Kommentit (14)
Lueppas mun aloitus: Niin paha olla että oksettaa, en jaksa elää... Ei se kaikilla muillakaan tosiaankaan ole helppoa. Tsempit ja jaksamista elämiseen, hae apua, puhu niille jotka sua ymmärtää. Sä olet tärkeä, sua rakastetaan. Ei se niin helppoa ole kun ajattelee omia tunteitaan omassa päässään, mut toista on niin helppo tsempata. Tsempit oikeesti!!!!!!! Koita jaksaa elää ja oikeesti hae apua itelles<3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika hyvin osaat eritellä huonot puolesi,vahvuus sekin .moni ei näe mitään huonoa itsessään.nyt alat muuttaa käytöstäsi kun tiedostat sen epäkohdat.kirjaat ylös aina kun onnistut ja palkitset itsesi,siitä se lähtee.
Tarkoitin siis, että sinä olet herkässä iässä, en minä :) t.3
Kuulepas tyttö rakas.
1. Et ole narsisti. Narsisti ei tunnista itsessään tai käytöksessään mitään vikaa. Jos ongelmia on, narsistin mielestä vika on muissa ihmisissä. Aina. Ei koskaan hänessä itsessään.
2. Sinä olet tunnistanut käytöksessäsi useita piirteitä, joista et pidä. Häpeät niitä, ja haluat muuttaa ne. Ei ole yhtään syytä, mikset pystyisi noita asioita käytöksessäsi korjaamaan. Ei se helppoa ole, ja se tulee varmasti viemään aikaa. Mutta pystyt siihen kyllä, jos niin haluat.
3. Mietteesi kuulostavat aivan tavallisilta ikäisesi tytön ajatuksilta. Tuossa iässä ollaan usein äärettömän itsekriittisiä. Suhteeton itsekritiikki heijastuu usein myös ihmissuhteisiin muidenkin ihmisten kritisoimisena. Anna armoa itsellesi, niin pystyt helpommin armahtamaan myös muita.
4. Älä tee mitään tyhmää tai peruuttamatonta. Elät rankkaa vaihetta, mutta usko kokemuksen sanaa; se menee ihan varmasti ohi.
t. Itsekin kerran 15 v tyttö ollut, nykyään kolmen teinin äiti
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 23:18"]
Aika hyvin osaat eritellä huonot puolesi,vahvuus sekin .moni ei näe mitään huonoa itsessään.nyt alat muuttaa käytöstäsi kun tiedostat sen epäkohdat.kirjaat ylös aina kun onnistut ja palkitset itsesi,siitä se lähtee.
[/quote]
Piti mennä peukku ylös..
Nuoruuteen kuuluu itsekeskeisyys ja muita ei-niin-viehättäviä piirteitä. Vaikutat fiksulta nuorelta. Luepa lisää nuorten psyykkisestä kehityksestä. Älä lannistu, sulla on koko elämä edessä ja potentiaalia vaikka mihin hyvään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tehtävissä. Elät muutaman vuoden eteenpäin.
Jos olet älykäs (hyvä ka ei takaa sitä, valitan) kuuntelet. 15-vuotiaana näkee maailman värikkäänä, tunteet räiskyvät ja elämä on yhtä vuoristorataa. Odota muutama vuosia ja myrskyt tasaantuvat. Elät etsikkoaikaa, etsit itseäsi. Se, että kyseenalaistat omia tapojasi ajatella ja tuntea on hyvä merkki. Mene vapaaehtoiseksi johonkin järjestöön, opeta itsellesi nöyryyttä ja empatiaa. Niitäkin voi oppia. Moni on ollut kaltaisesi kunnes elämä läpsäisee kasvoille. Kun pääsee takaisin jaloilleen, vuosien jälkeen, ottaa opikseen. Ota sinä opiksesi jo nyt. Älä ota mitään itsestäänselvyytenä; terveyttäsi, lahjojasi, pärjäämistäsi, elämääsi.
Sitten vielä jotakin, minkä me vanhemmat "9,4 ka" tiedämme: kun pääset lukioon, huomaat, että kaltaisiasi lahjakkuuksia on monta. Kun pääset yliopistoon, huomaat, ettet ole erikoinen tai poikkeuva ensinkään vaan yksi monista "älykkäistä ja lahjakkaista", pienenpieni kala isossa kalaparvessa.
Äly, lahjat ja erinomaisuus eivät riitä. Ne ovat vasta alku. Opettele ahkeraksi niin pärjäät oikeassa elämässä etkä vain hattarahaaveissasi, joissa nyt elät.
Voin samaistua suurimpaan osaan listaamistasi ongelmista. Olen nyt 27 ja minäkin mietin 15-vuotiaana itsemurhaa. Haluaisin sanoa, että elämä olisi helpottanut, mutta ei se valitettavasti niin ole omalla kohdallani. Ongelmat ovat vain muuttaneet muotoaan tai vaihtuneet toisiin. Välillä on toki ollut parempiakin kausia, mutta pääasiassa elämä on mennyt aika huonosti. Olen huomannut, että paras olo on silloin kun on kokopäiväisesti töissä, eikä ehdi tai välttämättä edes jaksa ajatella liikaa ja murehtia omia asioitaan. Lisäksi tuntee itsensä hyödylliseksi, vaikkei työ aina olisikaan niin hehkeää.
Sitten voisin vielä varoittaa, että menestys peruskoulussa ja lukiossa ei todellakaan takaa menestystä lukiossa, ainakaan jos on mielenterveys- ja elämänhallinnan ongelmia. Tämän olisin itse halunnut tietää aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä olet varmasti älykäs tyttö, kertoohan tuo numerokin jotain.Kaikki me käydään läpi vaikeita asioita ja niitä tietenkin aiheuttavat usein sosiaaliset suhteet.On hyvä, että sinä kirjoitat niistä.Itsekin kävin nuorena samoja asioita läpi, enkä uskaltanut kertoa vanhemmilleni.Jotenkin vain olen selvinnyt.Koulussa on varmasti terv.hoitaja tai psykologi, jonka luona kannattaa käydä.Ihminen peilaa itseään toisen ihmisen kautta.Vanhempasi varmasti rakastavat sinua.Jokainen vanhempi toivoo lapsilleen hyvää.
Jos tulee sellainen olo että tekee mieli kuolla niin siitä pitää puhua. Äidille, isälle, sairaanhoitajalle, opettajalle, kuka vain on sinulle luotettava aikuinen. Ja ota tuki vastaan.
Itsesi hyväksyminen on tärkeämpi päämäärä minun mielestäni sinulle nyt kuin se että voisit muuttaa käytöksesi muita kohtaan paremmaksi. Harjoittele sanomaan itsellesi, että olet kiva ihminen ja tsemppaamaan itseäsi, sitä kautta opit ajan oloon olemaan kivempi muillekin. Tärkeintä on hyväksyä ensin itsensä että voi hyväksyä muutkin.
Sekin on hyvä, että näet missä asioissa sulla menee pieleen, sehän osoittaa itsetuntemusta ja analyysikykyä, mutta rinnalle sinun olisi hyvä keksiä vähintään tuplaten asioita joissa olet hyvä, joissa olet onnistunut ja joiden takia olet rakastettava ihminen. Vaikka miten pieniäkin asioita. Ota tavaksi kehua itseäsi onnistumisista itsellesi. Voit tehdä sen päiväkirjan kautta päivittäin, tai edes muotoilemalla sellaisen lauseen jonka sanot itsellesi ääneen tai hiljaa mielessäsi. "Hyvä minä, osasin tämän" "Kiitän itseäni tänään siitä että olin auttavainen kaveria kohtaan" "Hymyilin tänään vastaantulevalle mummolle ja hän hymyili minulle. Molemmille jäi hyvä mieli" "Toivon, että äidillä on kiva reissu. Hyvä toivomus :)" "Katsoin peiliin ja huomasin että minulla on kivat hiukset" ja tällaisia vastaavia. Olkoot vaikka miten pieniä ja tekemällä tehtyjä hyvänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äh, piti siis kirjoittaa että menestys peruskoulussa ja lukiossa ei takaa menestystä YLIOPISTOSSA.
.
Väsymys.
T.10
Kuulostaa ihan tavalliselta tytöltä/naiselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi herranjumala, tuo teksti voisi olla minun kirjoittama! Paitsi että olen 19v mies.
Olen herkässä iässä ja nuo ominaisuudet, joita kuvailit, ovat normaaleja sinun ikäisellesi. Älä tee nyt itsellesi mitään, kun elämäsi on vasta alussa. Persoonasi muodostumassa. Olin itsekin masentunut 15-vuotiaana ja minulla oli tolkuttoman huono itsetunto. En nähnyt kuinka fiksu ja kaunis olin.
Anna itsellesi aikaa ja ota rauhassa. Olet tarpeeksi hyvä, sinun ei tarvitse olla yhtään mitään enempää.