Lue keskustelun säännöt.
Yliopiston kirjallisuustenteistä hyviä numeroita vähän lukemalla (ov)
13.11.2014 |
Onko kellään niin, että on saanut hyviä numeroita yliopistojen kirjallisuustenteistä vähän lukemalla ja sellaisella lukemisella, ettei hirveän paljon ymmärrä asiasta (etenkään englanninkielisestä)? Kuitenkin on jonkun verran sisäistänyt alan pääperiaatteita (toistuvat periaatteessa jollakin tavalla joka teoksessa) ja osaa säveltää omiaan väliin, eli on ajattelukykyinen.
Hyvillä numeroilla tarkoitan 4/5 (1-5 asteikolla).
Kommentit (16)
Olen saanut. Meillä sai ainejärjestöstä ostaa edellisen vuosien tenttikysymyksiä, ja luin yleensä vain niissä kysytyt asiat tärppeinä. Erittäin hyvin pärjäsi niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:21"]
Olen saanut. Meillä sai ainejärjestöstä ostaa edellisen vuosien tenttikysymyksiä, ja luin yleensä vain niissä kysytyt asiat tärppeinä. Erittäin hyvin pärjäsi niin.
[/quote]
No huh huh. Olen luullut, että yliopistoissa pärjää älyllä, mutta näköjäänkin pärjää rahalla. Siis voi ostaa edellisten vuosien tenttikysymyksiä, ei kyllä voi olla totta.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:23"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:21"]
Olen saanut. Meillä sai ainejärjestöstä ostaa edellisen vuosien tenttikysymyksiä, ja luin yleensä vain niissä kysytyt asiat tärppeinä. Erittäin hyvin pärjäsi niin.
[/quote]
No huh huh. Olen luullut, että yliopistoissa pärjää älyllä, mutta näköjäänkin pärjää rahalla. Siis voi ostaa edellisten vuosien tenttikysymyksiä, ei kyllä voi olla totta.
[/quote]
Tuohan on ylivoimaisesti tehokkain tapa oppia. Katsoo kysymykset ja etsii niihin vastaukset. Sama kuin mitä tahansa harjoitustehtäviä tehdessä. Niillä sitä oppii, ei tankkaamalla kirjoja kannesta kanteen.
Meillä ainejärjestön nettisivuilta vanhoja tenttikysymyksiä voi katsoa kuka vaan.
Erityisesti opintojen alkuvaiheessa saattaa pärjätä oivallisesti ihan vain vanhoilla perustiedoilla. Jos on oikeasti kiinnostunut aiheesta, ja on lukenut jotain siihen liittyvää kirjallisuutta aiemmin, niin voi pärjätä hyvinkin. Tämä tietysti vain joissakin aineissa, ei suinkaan kaikissa.
Ja kaikki riippuu opettajasta. Jotkut vaativat vastaukset juuri oppimateriaalin mukaan, toisille riittää että hallitsee tiedot, lähteestä viis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
riippuu mitä pidetään vähänä lukemisena. Itse olen saanut kakkosia (asteikolla 1-3) vaikka olen lukenut vain ehkä puolet koealueesta (joka siis saattoi olla useitakin kirjoja), mutta sen minkä luin, luin hyvin ja ymmärryksellä. Jos oli jotain, mitä en ymmärtänyt, niin en tuhlannut aikaa siihen, että yrittäisin ymmärtää edes vähän.
Ehkä minulla oli tuuria, satuin lukemaan oikeat asiat, tai ehkä osasin valita ne tärkeimmät asiat, en tiedä. Ja toki kävi usein niin, että johonkin kysymykseen en osainnut vastata, joka mitään tai en ainakaan kunnolla, mutta jos muita sai täydet pisteet, niin se riittää hyvään arvosanaan.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:36"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:23"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 12:21"]
Olen saanut. Meillä sai ainejärjestöstä ostaa edellisen vuosien tenttikysymyksiä, ja luin yleensä vain niissä kysytyt asiat tärppeinä. Erittäin hyvin pärjäsi niin.
[/quote]
No huh huh. Olen luullut, että yliopistoissa pärjää älyllä, mutta näköjäänkin pärjää rahalla. Siis voi ostaa edellisten vuosien tenttikysymyksiä, ei kyllä voi olla totta.
[/quote]
Tuohan on ylivoimaisesti tehokkain tapa oppia. Katsoo kysymykset ja etsii niihin vastaukset. Sama kuin mitä tahansa harjoitustehtäviä tehdessä. Niillä sitä oppii, ei tankkaamalla kirjoja kannesta kanteen.
[/quote]
Niin on, se vaan ettei kaikkien tenttien kohdalla ole tenttiarkistoissa vanhoja kysymyksiä joten eipä auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä arvostetaan omaa ajattelua aika pitkälle. Eli kun ymmärtää perusasiat tenttikirjoista ja osaa soveltaa niitä omiin ideoihin ja aiemmin opittuun, saa hyvän numeron.
Ei kai ole tarkoituskaan, että opetellaan kolmesta neljään useampisatasivuista kirjaa ulkoa ja niistä sitten kirjoitetaan vastaus? Ihan mahdoton ajatus.
Riippuu aihealueestakin. Itse luen kieliä ja kielioppi on opeteltava paljon tarkemmin kuin sivuaineiden teoriat. Kielioppitenteissä kirjoja saattaakin olla vain se yksi, kun taas jossain muussa aiheessa kirjoja on se neljä ja opintopistemäärä (= laskennallinen työmäärä) on sama.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:16"]
Ei kai ole tarkoituskaan, että opetellaan kolmesta neljään useampisatasivuista kirjaa ulkoa ja niistä sitten kirjoitetaan vastaus? Ihan mahdoton ajatus.
[/quote]
Yliopistojen alat eroavat niin suurelti toisistaan. Esim. itse tentin juuri viikolla kurssin osan, jossa luettavaksi kuusi kirjaa (sivumäärät n. 130 lyhimmässä, n. 300 pisimmässä) ja kysymykset suoraan niistä - ilman mitään sovelluksia eli vastausten täytyy pohjautua siihen mitä kirjoissa kerrottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu todella paljon aineesta ja tentaattorista. Olen lukenut kasvatustiedettä, jossa aivan kysymyksen ohi vastanneena pääsin läpi (arvosanaa ei annettu, koska se on kasvatustieteilijöistä varmaan liian julmaa), vaikka itse olin varma, että hylsy tulee.
Sen sijaan opettajana toimiessani (kyllä, opetan yliopistossa) olen ihan tarkoituksella tehnyt haastavia kirjatenttejä, joissa opiskelijan täytyy oikeasti osoittaa hallitsevansa tenttikirjat. Pyrin aina yhdistämään tenttikysymyksessä sekä teoriaa, käsitteistöä että soveltamista. Kysymys voi esimerkiksi olla kaksioisainen: ensin opiskelijan täytyy määritellä käsite X ja sitten soveltaa sitä antamiini esimerkkeihin A, B ja C. Hylsyjä satelee...
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 13:16"]
Ei kai ole tarkoituskaan, että opetellaan kolmesta neljään useampisatasivuista kirjaa ulkoa ja niistä sitten kirjoitetaan vastaus? Ihan mahdoton ajatus.
[/quote]
Yliopistojen alat eroavat niin suurelti toisistaan. Esim. itse tentin juuri viikolla kurssin osan, jossa luettavaksi kuusi kirjaa (sivumäärät n. 130 lyhimmässä, n. 300 pisimmässä) ja kysymykset suoraan niistä - ilman mitään sovelluksia eli vastausten täytyy pohjautua siihen mitä kirjoissa kerrottiin.
[/quote]
Alojen sisälläkin on tätä vaihtelua.
Riippuu paljon myös kirjoista. Joissakin on useampi lyhyt artikkeli, jotka ovat täynnä tiukkaa asiaa. Joissakin taas käydään läpi tutkimuskysymys, olosuhteet, taustaa,, tutkimusaineisto, analyysimenetelmät, itse analyysi. Lopuksi vielä tulokset ja loppuyhteenveto. Näissä tiukkaa asiaa on lopulta aika vähän.
Kirjan kielikin vaikuttaa. Englanninkielisessä tieteellisessä tekstissä metatekstillä on suurempi rooli ja se tuo paljon lisäsivuja, muttei juurikaan asiaa. Metateksti auttaa toisaalta arvioimaan, kannattaako koko lukua lukea ja mistä kohtaa ja kuinka tarkasti.
Äkkiä oppii arvioimaan, mitä milläkin alalla vaaditaan (pääaine vs. sivuaineet), millaista vastausta kukin tentaattori odottaa, miten mitäkin kirjaa lukea, että ydinasiat jää päähän.
Minulla on ollut helppoja tenttejä, joissa kahden lauseen tieto on venytetty puolen konseptin "esseeksi" ja kokonaisarvosana tentistä nelonen. Sitten on niitä kakkosia pidemmilläkin vastauksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu niin paljon alasta. Olen opiskellut kahta hyvin poikkeavaa alaa, en viitsi niitä nimetä, koska samalla kombolla ei moni ole mennyt ja täällä tiedän käyvän alani opiskelijoita.. Toinen ala vaati tiedon omaksumista soveltamisen tasolla. Kirjat piti sisäistää, mutta vitosen vastaukseen vaadittiin omaa pohtimista ja asian käsittelyä useammasta näkökulmasta. Tämä oli minun alaani, joten keskiarvo oli lähellä vitosta. Toinen alani taas mielletään haastavaksi ja tentteihin tulee yli tuhatsivuisia kirjoja, jotka sinun tulisk hallita kannesta kanteen. Kysymykset ovat yyvin yksityiskohtaisia, etkä pärjää päättelyllä, vaan kylmällä kovalla faktalla. Vitosia meistä saa ehkä seitsemän prosenttia, itse olen keskikaaritia, sillä olen äärimmäinse huono ulkoaopettelussa (vinkkejä otetaan vastaan!)
Vanhat tenttikysymykset saa, kun tekee yliopistolle niitä koskevan asiakirjapyynnön. Pyyntö on käsiteltävä julkisuuslain mukaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 14:06"]
Riippuu niin paljon alasta. Olen opiskellut kahta hyvin poikkeavaa alaa, en viitsi niitä nimetä, koska samalla kombolla ei moni ole mennyt ja täällä tiedän käyvän alani opiskelijoita.. Toinen ala vaati tiedon omaksumista soveltamisen tasolla. Kirjat piti sisäistää, mutta vitosen vastaukseen vaadittiin omaa pohtimista ja asian käsittelyä useammasta näkökulmasta. Tämä oli minun alaani, joten keskiarvo oli lähellä vitosta. Toinen alani taas mielletään haastavaksi ja tentteihin tulee yli tuhatsivuisia kirjoja, jotka sinun tulisk hallita kannesta kanteen. Kysymykset ovat yyvin yksityiskohtaisia, etkä pärjää päättelyllä, vaan kylmällä kovalla faktalla. Vitosia meistä saa ehkä seitsemän prosenttia, itse olen keskikaaritia, sillä olen äärimmäinse huono ulkoaopettelussa (vinkkejä otetaan vastaan!)
[/quote] No varmaan useammat ovat äärimmäisen huonoja ulkoaopettelussa, mikä on kylläkin äärimmäisen tyhmää. Kyllähän sinä työssäsi niitä asioita käyt monen monta kertaa läpi, katsot sieltä kirjasta ja pikkuhiljaa opit. Tuntuu vaan, että ulkoaopettelu on tieteenalan perinne, eikä siitä millään haluta luopua. Monien alojen sisällä on järjettömyyksiä, joita alan sisällä olevat eivät itse osaa tai eivät halua nähdä. Ei osata mennä ns. alan ulkopuolelle tarkastelemaan asioita. En nyt tarkoita etteikö niitä asioita olleenkaan tarviisi osata/opetella ulkoa, kun käyttö työelämässä on kuitenkin se, että sun on tiedettävä tässä ja nyt VAAN lähinnä sitä miten ne opetellaan ulkoa. 1000 s ulkoaopeteltavaa on oikeasti aivoille mahdottomuus.
Onkohan niillä numeroilla niinkään merkitystä siinä työnhaussa? Itselläni ei ole tietoa asiasta, mutta jospa sinä tietäisit paremmin ja silta kannalta miettisit mikä on tarpeellista.
ap
[quote author="Vierailija" time="14.11.2014 klo 09:31"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 14:06"]
Riippuu niin paljon alasta. Olen opiskellut kahta hyvin poikkeavaa alaa, en viitsi niitä nimetä, koska samalla kombolla ei moni ole mennyt ja täällä tiedän käyvän alani opiskelijoita.. Toinen ala vaati tiedon omaksumista soveltamisen tasolla. Kirjat piti sisäistää, mutta vitosen vastaukseen vaadittiin omaa pohtimista ja asian käsittelyä useammasta näkökulmasta. Tämä oli minun alaani, joten keskiarvo oli lähellä vitosta. Toinen alani taas mielletään haastavaksi ja tentteihin tulee yli tuhatsivuisia kirjoja, jotka sinun tulisk hallita kannesta kanteen. Kysymykset ovat yyvin yksityiskohtaisia, etkä pärjää päättelyllä, vaan kylmällä kovalla faktalla. Vitosia meistä saa ehkä seitsemän prosenttia, itse olen keskikaaritia, sillä olen äärimmäinse huono ulkoaopettelussa (vinkkejä otetaan vastaan!)
[/quote] No varmaan useammat ovat äärimmäisen huonoja ulkoaopettelussa, mikä on kylläkin äärimmäisen tyhmää. Kyllähän sinä työssäsi niitä asioita käyt monen monta kertaa läpi, katsot sieltä kirjasta ja pikkuhiljaa opit. Tuntuu vaan, että ulkoaopettelu on tieteenalan perinne, eikä siitä millään haluta luopua. Monien alojen sisällä on järjettömyyksiä, joita alan sisällä olevat eivät itse osaa tai eivät halua nähdä. Ei osata mennä ns. alan ulkopuolelle tarkastelemaan asioita. En nyt tarkoita etteikö niitä asioita olleenkaan tarviisi osata/opetella ulkoa, kun käyttö työelämässä on kuitenkin se, että sun on tiedettävä tässä ja nyt VAAN lähinnä sitä miten ne opetellaan ulkoa. 1000 s ulkoaopeteltavaa on oikeasti aivoille mahdottomuus.
Onkohan niillä numeroilla niinkään merkitystä siinä työnhaussa? Itselläni ei ole tietoa asiasta, mutta jospa sinä tietäisit paremmin ja silta kannalta miettisit mikä on tarpeellista.
ap
[/quote]
siis ulkoaopettelu on äärimmäisen tyhmää, ei se että ihmiset ovat siinä huonja.
ap
Riippuu kirjasta, alasta ja tenttaattorin kysymyksistä. Meillä kirjallisuuskysymykset on laadittu siten, että usein on tenttiin vain yksi kysymys ja tämä kysymys tietystä luvusta, eli jos olet juuri sen luvun skipannut niin huonostihan siinä käy.
Lisäksi tenttaattorit eroavat toisistaan - osa on hyvinkin tiukkoja ja näkevät kyllä, ettei asioita ole tajuttu tai kirjoitettu vastaus perustu kirjaan, osalle voi taas säveltää hyvinkin paljon enemmän.