Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Epävakaa personallisuushäiriö lähipiirissä. Voiko saada apua?
25.09.2021 |
Tätä sanoo tieto; Yksilö voi kärsiä myös suhteettomasta vihaisuudesta sekä vaikeudesta säädellä sen ilmaisua. Tätä voi laukaista erityisesti kokemus huolenpidon menettämisestä, toisen välinpitämättömyydestä tai laiminlyönnistä. Viha voi ilmetä sarkasmina, pitkäkestoisena katkeruutena tai sanallisina hyökkäyksinä. Joskus se voi yltyä suoranaiseksi raivoksi ja purkautua toiminnaksi, kuten esineiden heittelemiseksi tai tappelemiseksi.
Voimakkaiden tunnetilojen ja psyykkisen stressin yhteydessä yksilö voi kokea myös epäluuloisuutta tai epäluottamusta muita kohtaan. Hän voi esimerkiksi kokea muiden kääntyneen vihamielisesti häntä vastaan tai epäillä heidän seuraavan tai vainoavan häntä. Ilmeisesti myös aistihairahdukset ovat suhteellisen tavallisia. Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivillä tällaiset epätodelliset kokemukset ja harhaluulot ilmenevät nimenomaan psyykkisen stressin hetkinä
Näin tuttu toimii, mutta mitään vikaa ei ole hänessä. Voiko saada tuohon persoonaan apuja lääkkeillä vai miten? Apujahan tuollaiset ihmiset eivät itse hae. Onko vain parempi pysyä kaikkien kaukana.
Kommentit (41)
Voi saada apua, mutta se vaatii ihmiseltä itseltään voimakasta halua muuttua ja kykyä sitoutua, pitkäksi aikaa. Se halu voi löytyä siinä vaiheessa, kun ihmissuhde toisensa jälkeen päättyy siihen, että vastapuoli sanoo "nyt riittää" ja lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä minä ihmisiä, eivät näe toisissa koskaan mitään hyvää. Oma huono käytös on sallittua, mutta kukaan toinen ei saa sanoa mitään, ei edes hyvää, kun se koetaan jo vääräksi näiden persoonien ollessa kyseessä. Eivät siis näe kuin itsensä ja siinä ei ole ikinä mitään vikaa, joten itselle eivät tee mitään.
Minä minä ihmiset? Onko susta minä minä ihan vakiintunut psykiatrinen termi. Tosi tyhmältä kuulostaa, vähän kateellisten panettelulta. Mistä pitäisi puhua, juoruta muista? Jos juoruat muista, toki suuttuu ja vastaat seurauksista.
Kuulostaa ikävältä kirjoitti:
Ette vaan tule toimeen. Voi myös olla että
- haluat nähdä hänet tietyssä valossa
- töksäyttelet ikäviä kommenttia tyhmyyttäs
- säälittävää
- holhoat
- teet itte diagnooseja toisesta
- haluat tuhota toisen
- itselläsi ei ole elämää
- oot kateellinen
- oot vaan tyhmäJos ei koko ajan ole tuollainen
Silloin katso peiliin jos sinun syytä tuo! Pidä näkyy mahassa. Ihmisillä voi olla ongelmia ja traumoja. Ei se silti epävakaakaaksi tee. Tunteiden ilmaisua on ihan normaalia. Olet varmaan aika ärsyttävä tyyppi. Tai jotain...Entäs jos jätät rauhaan. Lopeta ahistelu!
Ärsyttävä tyyppi?
Mun ex on ihan diagnosoitu epävakaa. Oli kovin mustasukkainen ja epäili jatkuvasti pettämisestä. Kyllä, ihmisellä voi olla ongelmia ja traumoja, mutta niihin pitäisi hakea apua eikä purkaa lähimpiin ihmisiin. Mua kohtaan oli väkivaltainen, koska tunteet hänellä meni yli eikä pystynyt hillitsemään kun epäili. Parhaimmillaan sain avokämmenestä "koska ärsytin". Tuolloin olin illan joutunut kuuntelemaan huorittelua ja todistelemaan hänen epäilyksiään vääräksi. Jankkasi samaa asiaa enkä jaksanut enää toistaa itseäni joten olin hiljaa. Tuon tulkitsi sit ärsyttämiseksi. Yritti myös mm kuristaa ja mulla mm murtui kylkiluu ja sain aivotärähdyksen. Väkivallasta syytti ensin vain mua, sen jälkeen kauhistui omia tekojaan ja alkoi säälimään itseään ja yleensä tässä vaiheessa uhkaili itsemurhalla. Kavereilleen tietenkin oli mitä hurmaavan, kuten muakin kohtaan alussa.
En usko, että kaikki epävakaat on ihan näin pahoja jos sitoutuvat hoitoon ja aktiivisesti hakevat apua.
Tää soitti ambulanssin itselleen sen jälkeen kun oli pahoinpidellyt mut ja kävi osastolla. Takaisin tullessaan kk suht tasaista ja sama meno jatkui. Ei jaksa sitoutua hoitoon.
En lähtisi enää tuohon rumbaan, se on yhtä helvettiä eikä ikinä voi aamulla tietää mitä iltaan mennessä tapahtuu.
Kuulostaa tyhmältä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä minä ihmisiä, eivät näe toisissa koskaan mitään hyvää. Oma huono käytös on sallittua, mutta kukaan toinen ei saa sanoa mitään, ei edes hyvää, kun se koetaan jo vääräksi näiden persoonien ollessa kyseessä. Eivät siis näe kuin itsensä ja siinä ei ole ikinä mitään vikaa, joten itselle eivät tee mitään.
Minä minä ihmiset? Onko susta minä minä ihan vakiintunut psykiatrinen termi. Tosi tyhmältä kuulostaa, vähän kateellisten panettelulta. Mistä pitäisi puhua, juoruta muista? Jos juoruat muista, toki suuttuu ja vastaat seurauksista.
"Suuttuu ja vastaat seurauksista" 🙄
Kuinka monta kertaa kuulinkaan sen että provosoin ja epävakaan suuttuminen ja väkivalta oli sen takia mun oma vika. Itse ei oteta mitään vastuuta omasta käyttäytymisestä ja tunnesäätelystä.
Oikeasti noiden ihmisten kanssa ei vaan pysty tekemään oikein. Sama sanooko kyllä vai ei, epävakaa löytää sieltä kyllä sen mistä voi suuttua kun haluaa uskoa siihen että kaikki on häntä vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ikävältä kirjoitti:
Ette vaan tule toimeen. Voi myös olla että
- haluat nähdä hänet tietyssä valossa
- töksäyttelet ikäviä kommenttia tyhmyyttäs
- säälittävää
- holhoat
- teet itte diagnooseja toisesta
- haluat tuhota toisen
- itselläsi ei ole elämää
- oot kateellinen
- oot vaan tyhmäJos ei koko ajan ole tuollainen
Silloin katso peiliin jos sinun syytä tuo! Pidä näkyy mahassa. Ihmisillä voi olla ongelmia ja traumoja. Ei se silti epävakaakaaksi tee. Tunteiden ilmaisua on ihan normaalia. Olet varmaan aika ärsyttävä tyyppi. Tai jotain...Entäs jos jätät rauhaan. Lopeta ahistelu!
Ärsyttävä tyyppi?
Mun ex on ihan diagnosoitu epävakaa. Oli kovin mustasukkainen ja epäili jatkuvasti pettämisestä. Kyllä, ihmisellä voi olla ongelmia ja traumoja, mutta niihin pitäisi hakea apua eikä purkaa lähimpiin ihmisiin. Mua kohtaan oli väkivaltainen, koska tunteet hänellä meni yli eikä pystynyt hillitsemään kun epäili. Parhaimmillaan sain avokämmenestä "koska ärsytin". Tuolloin olin illan joutunut kuuntelemaan huorittelua ja todistelemaan hänen epäilyksiään vääräksi. Jankkasi samaa asiaa enkä jaksanut enää toistaa itseäni joten olin hiljaa. Tuon tulkitsi sit ärsyttämiseksi. Yritti myös mm kuristaa ja mulla mm murtui kylkiluu ja sain aivotärähdyksen. Väkivallasta syytti ensin vain mua, sen jälkeen kauhistui omia tekojaan ja alkoi säälimään itseään ja yleensä tässä vaiheessa uhkaili itsemurhalla. Kavereilleen tietenkin oli mitä hurmaavan, kuten muakin kohtaan alussa.
En usko, että kaikki epävakaat on ihan näin pahoja jos sitoutuvat hoitoon ja aktiivisesti hakevat apua.
Tää soitti ambulanssin itselleen sen jälkeen kun oli pahoinpidellyt mut ja kävi osastolla. Takaisin tullessaan kk suht tasaista ja sama meno jatkui. Ei jaksa sitoutua hoitoon.En lähtisi enää tuohon rumbaan, se on yhtä helvettiä eikä ikinä voi aamulla tietää mitä iltaan mennessä tapahtuu.
Paras tapa auttaa tuollaista ihmistä on katkaista ihmisuhde. Tuo kuvauksesi exästäsi kuulosti todella tutulta, olin nimittäin samanlainen kumppani nuorena aikuisena. Apua sain vasta vuosien terapiasta, ja sen lisäksi piti tehdä paljon ajatustyötä ja harjoitella hankalia tilanteita tosielämässä.
Tällä hetkellä tilanne on rauhallinen ja minulla on ihana, tasainen parisuhde. Elän silti pelossa, että jos elämäntilanteessa tapahtuisi jotakin yllättävää, saattaisi vanha epävakaus ottaa taas yliotteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja joskus hänen kokemuksensa ovat ihan todellisiakin.
Vainon kohteeksi joutuminen voi tosiaan sairastuttaa. Eikö olekin kummallista. Ole sinäkin normaali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vainon kohteeksi joutuminen voi tosiaan sairastuttaa. Eikö olekin kummallista. Ole sinäkin normaali.
Eli epäväkaat kokevat olevansa vainottuja. Niinhän sitä aina kuvitellaan. Kuvittelevat kaikista pahaa ja itse ollaan niin hyviä. Kaikki vainoaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa
Epävakaat ihmiset eivät koskaan näe vikaa itsessä, vaikka tarpeen olisi. Syyllistetään aina toisia ihmisiä, aina. Ikuisesti ovat vain oman ekon vankeja. Tuttavissa löytyy muutamakin näitä, en tiedä miten ovat niin kiivaita luonteita. Kait kuuluu johonkin aivotoimintaan sekin. Olen kyllä kiinnostunut aiheesta yleensäkin ja opiskelen aihetta, aika alussa kylläkin. Näkyväksi jää, mitä oppi tuo eteen vielä. Ainakin on koulutusmateriaalia lähellä ja tietoa menneistä vuosista heidän osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokemuksen kautta vasta kirjoitti:
Niin. On sitten turvakodit täynnä niitä joita ihan oikeasti vainotaan. Sehän on niin että lääkäri ei tiedä ihmisen elämän tilanne kun menet apua hakemaan. Ihmisiä vainotaan ja uhkaillaan ihan oikeasti oikeassa elämässä. Ei voi sanoa vaino harhaikseksi ketään jota on uhkailtu ja esim.joku seurannut tai vainonnut kuten uskonnoissa tehdään. Väkivaltaa pari suhteessa kokeneet pakenee usein tai uskonnolla uhatuksi tulleet. Sitten on joku hyväksi käyttäjä joka voi seurata raiskaaja tms.asuntoihin on tunkeutunut varkaisiin sekä miehiä että naisia. Huumejengit etsii varastettavaa asunnoista ihan tavallisia esineitä vaatteita. Ei kaikkia voi nimitellä myös lääkärit samoin kuin vaihdevuosiin ei mies lääkäri tiedä mitä se edes on eikä määrää lääkettä mutta vanhempi naislääkäri jo ymmärtää. Eli kokemuksen kautta. Voit antaa vertaistukea vain jos on kokemusta asiasta. Onko sinun puoliso uhkaillut sinua ja uhannut tappaa jos ei ole niin muilla voi olla. Ei voi tuomita toisia kun ei tiedä mitä on tapahtunut.
Mitä ihmiset kuvittelevat hyötyvänsä siitä, että puolustavat vainoa? Ihan huvin vuoksi siitä tehtiin rikos vai voisiko olla, että on vainottuja? Ihmiset menevät mukaan rikollisuuteen eivätkä edes tiedä, mihin ovat sotkeutuneet tai millaisia asioita edistävät. Sitten vasta säikähdetään, kun heillä on omatkin lapset samassa pyörityksessä selän takana.
Vierailija kirjoitti:
Gang stalking?
Hyvin mahdollista, vaikka voi tuossa tapauksessa olla kyse tietysti muustakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on lähipiirissä kaksi (toinen hoidossa, toinen ei) ja mulla on nuorena aikuisena ollut epävakaan diagnoosi. Epävakaa persoonallisuushäiriö reagoi hyvin psykoterapiaan. Sanoisin että hoidossa oleva epävakaa lähipiirissä on siedettävissä kun pitää omista rajoistaan kiinni, mutta hoitamattoman kanssa täytyy pitää riittävä etäisyys tai ottaa tietoinen riski no epävakaan käytöksen sietämisestä.
Juu kaukana. Ahdistunut ja stressissä oleva voi myös olla äreä, huutoisa. Tai väsynyt. Ympäristön ongelmat tai vaikeudet. Ellei ole syynä alkoholi, aineet, hormonitasapaino etc. Enpä lähtisi tekemään ihmisistä diagnooseja randomisti. Vaikka kaipa niitä on aspergereitä ja muita, osa kivoja, osa ärtyisiä. Annetaan ihmisten elää rauhassa, ei vaivata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoa epävakailla ehdottomasti on. Olen itse ollut sellainen. Lapsuudessa oli seks. hyväksikäyttöä. Pitkä psykoterapia uskovalla terapeutilla, joka oli rakastava, mutta napakka toimi. Ja läheisten esirukous. Itse raivosi, itkin, tappelin, ajoin liian kovaa jne. Nyt tasapainoinen avioliitto, mieluinen työ sairaanhoitajana, oma koira ja harrastuksia. Epävakaa on sietämätön, mutta hänen oma olonsa on vielä vaikeampi. Tarvitsee rakkautta, toivoa ja rajoja. Älkää luovuttako!
Vierailija kirjoitti:
Todella kaukana pysyminen tärkeintä. Sukulainen toiminut vuosia vuosia noin ja oli pakko muutama vuosi sitten koko perhe jättää sivuun, kun ei mitään hyvää koskaan tullut.
Höpö höpö. Omista voimista täytyy huolehtia, mutta oikealla suhtautumisella epävakaaseen ihmiseen voi tehdä ihmeitä. Nähkää se ihminen siellä välillä älyttömän käytöksen takana ja rakastakaa. Epävakaa voi myös olla maailman ihanin ihminen, jonka kanssa pääsee ihan eri lailla asioiden syvyyksiin kuin normi-ihmisten kanssa.
Epävakaa voi maniavaiheessaan kuvitella muuttavansa maailman haluamakseen. Ei siedä kenenkään puhuvan järkeä. Some antaa povan kaikupohjan näille sekopäille.
Älkäälkä yrittäkö tehdä epävakaan ihmisen elämästä "normaalia" vaan sellaista, jossa epävakaus haittaa mahdollisimman vähän.
Vierailija kirjoitti:
Epävakaat ihmiset eivät koskaan näe vikaa itsessä, vaikka tarpeen olisi. Syyllistetään aina toisia ihmisiä, aina. Ikuisesti ovat vain oman ekon vankeja. Tuttavissa löytyy muutamakin näitä, en tiedä miten ovat niin kiivaita luonteita. Kait kuuluu johonkin aivotoimintaan sekin. Olen kyllä kiinnostunut aiheesta yleensäkin ja opiskelen aihetta, aika alussa kylläkin. Näkyväksi jää, mitä oppi tuo eteen vielä. Ainakin on koulutusmateriaalia lähellä ja tietoa menneistä vuosista heidän osalta.
Näkeepäs. Mun mies sanoo suoraan,e ttä näkee itsessään vikoja, ja vihaa itseään. Hän käy myös terapiassa. Epävakaa persoona
Vierailija kirjoitti:
Epävakaa voi maniavaiheessaan kuvitella muuttavansa maailman haluamakseen. Ei siedä kenenkään puhuvan järkeä. Some antaa povan kaikupohjan näille sekopäille.
Noinko kovaa syö ettei ukolle saada maksutonta piikaa joka suostuisi käymään viinillä ja lääkkeillä?
Alue: Aihe vapaa
Mulla on diagnoosi kumottu ja elän ihan normaalia hyvää elämää nykyään, ikää nyt 34 vuotta. Väkivaltainen lapsuudenkoti ja vuosien koulukiusaamista oli taustalla, vaatii myös synnynäisen biologisen herkkyyden nykytietämyksen mukaan. Olin ns. quiet borderline, ja sanoisin että keskivaikea tapaus. Yritin itsemurhaa 25-vuotiaana, jäin onneksi henkiin ja sain vihdoinkin oikean diagnoosin ja pirun hyvällä tuurilla hyvän terapeutin/kelan tukeman psykoterapian.