Miksi jotkut vanhemmat eivät hyväksy sitä, että aikuiselle lapselle hänen oma puolisonsa on läheisin ihminen?

Enpä ole törmännyt moiseen.

Kai anoppikin on läheisempi vanhempiensa kanssa kuin oman puolisonsa? Muutenhan hän on epälooginen!

Miten niin omii? Kerro esimerkkejä?

Vierailija kirjoitti:

Miten niin omii? Kerro esimerkkejä?

Antaa ymmärtää että lapsuudenperhe olisi mieheni todellinen perhe. Kyselee usein koska mies tulee kotiin kun tarkoittaa kylässä käymistä. Antaa ymmärtää että hän tuntisi mieheni paremmin kuin minä. Jne.

ap

Sanopa muuta.

Toivotaan, että sinä sitten toimit asiallisesti, etkä riko lapsesi perhettä.

En ole koskaan törmännyt tuollaiseen, mutta varmasti ärsyttää. Miehenhän pitää itse asettaa rajat äidilleen ja katkaista napanuora, muuten teillä voi olla vaikeaa. Jos anoppi alkaa talloa varpaille ja pahasti ja poikansa ei tee asialle mitään niin vaihtaisin miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin omii? Kerro esimerkkejä?

Antaa ymmärtää että lapsuudenperhe olisi mieheni todellinen perhe. Kyselee usein koska mies tulee kotiin kun tarkoittaa kylässä käymistä. Antaa ymmärtää että hän tuntisi mieheni paremmin kuin minä. Jne.

ap

  En kai se niin mene, että kun poikani seurustelee, asuu kumppaninsa kanssa minun pitää äitinä hänet unohtaa. Toki annan tilaa, mutta olen aina äiti, äitinä tukemassa ja auttamsaa.

Naiset vaihtuu, äiti pysyy.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan törmännyt tuollaiseen, mutta varmasti ärsyttää. Miehenhän pitää itse asettaa rajat äidilleen ja katkaista napanuora, muuten teillä voi olla vaikeaa. Jos anoppi alkaa talloa varpaille ja pahasti ja poikansa ei tee asialle mitään niin vaihtaisin miestä.

Tähän lisään vielä, että itse olen läheisissä väleissä vanhempieni kanssa ja he varmaankin tuntevat minut parhaiten, mutta se on erilaista kuin läheisyys mieheni kanssa. Mieheni tuntee minut puolisona ja naisena. Eihän vanhempani voi koskaan sillä tavalla tuntea minua niin kuin mieheni ei voi koskaan tuntea minua niin kuin vanhempani tuntevat minut myös heidän lapsenaan. Mutta aikuisen lapsen vanhempienhan pitää ymmärtää, että se aikuinen lapsi elää omaa elämäänsä, johon he eivät voi tuppautua. Normaalisti vanhemmat ymmärtävät tämän.

Jos miehesi ei ajattele noin, tuossa ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Vaan onko niin, ettei mies ole vetänyt selkeitä rajoja äidilleen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin omii? Kerro esimerkkejä?

Antaa ymmärtää että lapsuudenperhe olisi mieheni todellinen perhe. Kyselee usein koska mies tulee kotiin kun tarkoittaa kylässä käymistä. Antaa ymmärtää että hän tuntisi mieheni paremmin kuin minä. Jne.

ap

  En kai se niin mene, että kun poikani seurustelee, asuu kumppaninsa kanssa minun pitää äitinä hänet unohtaa. Toki annan tilaa, mutta olen aina äiti, äitinä tukemassa ja auttamsaa.

Naiset vaihtuu, äiti pysyy.

Tuolla asenteella taatusti vaihtuukin ja usein. Se vaan menee niin, että yleensä vanhemmista aika jättää ennen kuin puolisosta. Aika yksin jää aikuinen lapsi, jolle perhe on vanhemmat.

En minä omi omaa lastani, olen tyytyväinen ja iloinen että on löytänyt hyvän puolison, mutta onhan se nyt kohtuutonta että oma lapsi ei välitä enää ollenkaan omista vanhemmistaan kun löytää puolison. Tietysti se oma puoliso on tärkein mutta vois nyt jotain arvoa vanhemmilleenkin antaa. Enkä vaadi yhteydenpitoa joka kuukausi, itse asiassa en koskaan vaadi, vain toivon.

Me aloitettiin seurustelemaan, kun olin 16-vuotias, mies 19. Kun täytin 34-vuotta haluttiin olla jouluaatto omassa kotona ja tehdä omat ruoat niin siitäkös anoppi suuttui ja sain miniänä kunnon haukut.

Anoppi oli myös vihainen, jos lapsi sairastui norovirukseen tai oli korkea kuume eikä päästy heille kylään. Olisi pitänyt käydä joka viikko heillä kylässä ja olla monta tuntia. Kyläilyt oli meidän perheen arvostelemista.

Loppujen lopuksi meni välit eikä olla käyty moneen vuoteen enää ollenkaan.

Kyse on nyt siitä miten miehesi oppii vetämään rajat. Hän on aikuinen ja hänen tehtävänsä on - ei

sinun - selvittää vanhemmilleen - että ei ole enää n.k. ydinperhe heidän kanssaan vaan sinun. Vaadi sitä mieheltäsi!

Miehen ollessa sairaalassa anoppi mietti, että sairaalasta varmaan ilmoittavat hänelle jos miehen tila muuttuu. Olimme naimisissa ja meillä oli kaksi lasta. Ei anoppi varmaan tullut ajatelleeksi, että tuskin hänen miehensäkään äiti on se lähiomainen vaan anoppi itse aviopuolisona on lähiomainen. - ei Ap

Vierailija kirjoitti:

Kyse on nyt siitä miten miehesi oppii vetämään rajat. Hän on aikuinen ja hänen tehtävänsä on - ei

sinun - selvittää vanhemmilleen - että ei ole enää n.k. ydinperhe heidän kanssaan vaan sinun. Vaadi sitä mieheltäsi!

Miten raja konkreettisesti vedetään?

Nosto

Sanopa muuta. Mun miehen äiti pyytää vähintään joka toinen lauantai poikansa luokseen. Ruokkii ja passaa iltaan asti. Ja jatkuvasti keksii kaikenlaista mitä haluaa mihin tarvitaan poikansa tekemään esim uuden laiturin, uuden sohvan, huvimajan etc. Meillä olisi täällä omakin elämä ja ruuhkavuodet lapsineen puhumattakaan omakotitalon töistä mutta mies ei pysty sanomaan äidilleen ei ja äitihän pyytää jatkuvasti... Tämä vaikuttaa todella paljon meidän perheen ja meidän elämään ja hyvinvointiin. Pelkään että lopulta tulee ero tämän vuoksi kun vaatimukset kasvaa vuosi vuodelta.

Vierailija kirjoitti:

Miehen ollessa sairaalassa anoppi mietti, että sairaalasta varmaan ilmoittavat hänelle jos miehen tila muuttuu. Olimme naimisissa ja meillä oli kaksi lasta. Ei anoppi varmaan tullut ajatelleeksi, että tuskin hänen miehensäkään äiti on se lähiomainen vaan anoppi itse aviopuolisona on lähiomainen. - ei Ap

Minun mieheni joutui kerran onnettomuuteen ja äitinsä loukkaantui, kun asiasta ilmoitettiin minulle eikä hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on nyt siitä miten miehesi oppii vetämään rajat. Hän on aikuinen ja hänen tehtävänsä on - ei

sinun - selvittää vanhemmilleen - että ei ole enää n.k. ydinperhe heidän kanssaan vaan sinun. Vaadi sitä mieheltäsi!

Miten raja konkreettisesti vedetään?

Tähän kaipaisin vastausta. Miten teidän puolisot ovat vetäneet rajan? Miten se ilmenee?

Lapsuudenperhe on suku. Ydinperhe on puoliso ja mahdolliset lapset. Anoppeja on, jotka haluaa omistaa lapsensa eikä pysty päästämään irti pojastaan.