Tottuuko siihen, että vanhemmilla on suosikkilapsensa
Ja itse et kuulu niihin? Minua se loukkaa kerta toisensa jälkeen, vaikka olen pyrkinyt ajattelrmaan, ettei sillä olisi väliä. Muita?
Kommentit (4)
En tiedä. Olen 25 enkä ole vielä tottunut.
En ole tottunut. Itsehän olen 29-vuotias. En tiedä tottuuko siihen myöhemminkään. Mutta yritän olla ajattelematta asiaa, ja toisaalta, eipä ne vanhemmat itsekään aktiivisesti pidä minuun yhteyttä, niin miksi minäkään heihin. Jos ovat yksinäisiä vanhuksina, niin voi voi.
Ei totu. 42v olen, ja yhäkin tuntuu pahalta, että en ole se suosikkilapsi. Kestän nämä tunteeni vielä jotenkuten, mutta erityisen pahalta tuntuu lasten puolesta. Siskon lapset kun ovat isälleni (eli ukille) kaikki kaikessa, ja meidän lapset vähän "no jaa" lapsenlapsia. Jos tästä jotakin positiivista haen, niin opinpahan ainakin sen, että tahdon itse olla äärimmäisen tasapuolinen omille lapsillemme, sekä joskus mahdollisesti tuleville lapsenlapsillemme äärimmäisen tasapuolinen myös. Tahdon itse olla ihana ja rakastava mummo, viettää aikaa lastenlasteni kanssa niin arkena kuin juhlissakin :)
Ei totu. Pahalta tuntui tänään isänpäivänä.