Puolison uskottomuuden vaikutus itsetuntoon

Mitä minä paskalla kun ei ole peltoakaan.

Entäpä se, kun puoliso lähtee toisen matkaan?

Kyllä se sattui. Tosin tiesin jo ennen naimisiinmenoa, että mies pitää vähän erityylisistä naisista, mitä itse olen. 

Ei noista koskaan tule toimivaa peliä, poikki vaan kerrasta ja paremmille poluille.

Eikös se ole vain sen merkki, että priimatavaraa, kun kelpaa muillekin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se sattui. Tosin tiesin jo ennen naimisiinmenoa, että mies pitää vähän erityylisistä naisista, mitä itse olen. 

Miksi sitten menitte naimisiin?

Ei kannata mennä naimisiin, jos tietää pettämisen heti kättelyssä.

Kenkää vaan ja äkkiä! 

Joo, kolahti miehen pettäminen niin pahasti itsetuntoon että pakkasin kamani ja lähdin 30 vuotta kestäneestä avioliitosta. Syitä oli kyllä muitakin, mutta että loukataan toista noin pahasti niin...

sellaiseen suhteeseen ei kannata jäädä jos toinen tai toinen on ollut uskoton, ei se palaudu entiselleen koskaan. Lusikat jakoon ja eri suuntiin, ajan ja elämän hukkaamista koko ajan.

Itse en ole vielä päässyt suhteeseen missä minua ei olisi petetty ja se on johtanut siihen että en luota ihmisiin. Loppujen lopuksi kaikki valehtelevat

Samaa sanon kuin muutkin, ukko vaihtoon ja äkkiä. Pettää varmasti uudelleen. Kokemuksesta tiedän.

Ja mitä tulee itsetuntoon: minulla kesti ainakin kauan kyetä katsomaan hempeilyä telkkarista. Inhosin itseäni ja koin olevani maailman rumin ja ällöttävin ihminen. Mutta nyt reilut kymmenen vuotta myöhemmin olen itsevarmempi kuin koskaan. Olen opiskellut uuden tutkinnon ja suorittanut muutakin opintoja eli olen kehittänyt itseäni konkreettisestikin. Päätin, etten anna yhden idiootin viedä minulta oikeutta olla ylpeä itsestäni ja rakastaa itseäni.

Mutta se vaati aikaa ja armollisuutta itseäni kohtaan. Älä ole itsellesi ankara ja usko, että ihan varmasti tulee vielä parempi päivä.

Ihan tyytyväinen lopulta olin, että mies aloitti sivusuhteen. Antoi sysäyksen erota suhteesta, jossa mies oli kohdellut minua lompakkona ja talouskoneena, jonka syytä olivat kaikki miehen elämän ongelmat.

Kun aloin irrottautuessani suhteesta saada elämäniloni takaisin, sain myönteistä huomiota muilta miehiltä enemmän kuin olisin ikinä voinut kuvitella.

Niin. Sen vuoksi sitä erotaan. Varsinkin jos et saa selvää onko lintu vai kala. Muualla itsetunto paranee.

Mies petti ja eli kaksoiselämää toisen naisen kanssa kunnes jätti minut 12 vuoden liiton jälkeen. Edellisenä iltana vielä leperteli kuinka rakastaa ja suunnitteli muka yhteistä matkaa jne. Ei ollut mitään riitoja, seksi sujui.. Olihan se ero ja pettäminen aivan hirveä järkytys. Puolisen vuotta märisin elämääni itsesäälissä ja sitten päätin etten anna ex-miehen vaikuttaa enää elämääni. Kaksi vuotta olin yksin ja treffailin jonkun verran. Alussa oli hieman vaikea luottaa miehiin mutta ajattelin aina että en voi antaa yhden miehen pilata kaikkien mainetta. Tapasin nykyisen mieheni eikä meillä ole ollut mitään ongelmia luottamuksen tai mustasukkaisuuden kanssa.

Tuntuu, että yhtään äijää en enää halua lähelle itseäni. Varmasti jokunen helmikin joukossa on, mutta ei minua varten. Pitää kokoilla itseään, mutta jotenkin on vaikea päästä siinä alkuun.

Ap