Miksi tahdoit suuren omakotitalon?

Ei tarvittu enää isoa kun lapset kasvoi.

Kaksikerroksinen 200neliötä, ei ole ikävä!!! Tsiisus mikä työleiri se oli.

Mikä on "iso" talo? Meillä on 130 neliön okt kahdelle hengelle, mutta meille tämä on melkeinpä liian pieni. Etätyöaikana plussaa on ollut isot omat toimistot kummallekin ja jotkut tutut kateellisina kyselee, mihin tarviitte noita neliöitä, kun teitä on vain kaksi. Mahtuisihan tähän nykystandardein 2-4 lapsen perhekin, mutta ei tämä silti iso ole. Ehkä n. 200 neliötä olisi sopiva kahdelle, saisi riittävät harraste yms tilat.

Ostin 120m2 yhdessä tasossa. Sopiva minulle. Riittävästi tilaa, mutta ei turhia kuutioita lämmitettävänä.

Meillä oli 168 kahdessa kerroksessa ja nyt kun rakennettiin, tehtiin 130 yhteen tasoon. Meitä vaan kolme perheessä, mutta vaikka olisi toinenkin lapsi, en olisi halunnut yhtään neliötä lisää.

Mitä isompi talo, sitä enemmän siivottavaa ja kovemmat kulut. Joka neliön kohdalla kannattaa miettiä mitä lisäarvoa se tuo elämään.

Jos pienessä tilassa levittää jonkun projektin, oli se sitten kirppistavaroiden läpikäynti, lasten junarata, ompelu- tai muu harrastusjuttu, omenoiden säilöminen, pidempään reissuun pakkaaminen tai retkeilytarvikkeiden kuivatus, kämppä näyttää välittömästi ihan kaaokselta ja ei mahdu olemaan. Jos tilaa on, mahtuu elämään vaikka olisi kesken joku homma jota ei kerralla ehdi tehdä loppuun. Riippuu siis hyvin paljon harrastuksista ja elämäntavasta paljonko tilaa tarvitsee, jos ei juurikaan tee kotona mitään niin tietysti vähempikin riittää.

Me ollaan käyty katsomassa tosi montaa taloa, ja ollaan todettu että nelihenkiselle perheelle, jossa 1-2 etätöitä tekevää aikuista, 130 neliötä on minimikoko. Sitä pienemmät on väistämättä ahtaita. 170 alkaa tuntua jo turhankin isolle, tulee hukkatilaa. 135-150 varmaan optimi. Jos perhe olisi isompi niin joku 10-15 neliötä per lapsi tarvitsisi lisää.

300-500m2 on sopiva neljälle hengelle.

Koska olen melkein aina vaan kotona.

Kunhan vaan on selkeä paikka isolle telkullaeja  isolle sohvalle.

Kaksikerroksinen karkottaa  monet ostajat ja työläämpi siivota.

Hyvä pohja tosin helpottaa siivouksessakin, ei haittaa jos  neliöitä paljonkin.

Meitä oli kaksi lasta, kaksi koiraa ja minä tein kotona töitä.

Halusin tilan työnteolle, lapsille kunnollisen leikkihuoneen, vierashuoneen, kunnollisen ison pöydän ruokailuun, erillisen keittiön.

Ison pohjan helsinkiläisittäin, 1 300 neliötä kokonaan aidattuna.

Kyllä talo on palvellut meitä hyvin. 19-vuotiaalle on nyt lohkaistu "oma siipi" omalla sisäänkäynnillä.

Ja tää oli luojanlykky etäkouluaikana, kaikki mahtui opiskelemaan ja työskentelemään.

30 jatkaa, että tosiaan mahtuu myös projekteja olemaan kesken. Nytkin Tori-myynti pyörii erillään ja minun iso peittokäsityöni on yhdellä pöydällä.

Vierailija kirjoitti:

Meitä on täällä 9, joten iso talo oli looginen vaihtoehto.

Oletko kuullut ehkäisystä? Niitä saa esim. Kondomien ja pillereiden muodossa. Suosittelen tutustumaan.

Me muutettiin juuri kaksikerroksisesta yksikerroksiseen. Uusi on neliöiltään pienempi mutta huoneluvultaan suurempi. Kaksikerroksinen oli kiva kun lapset asuivat vielä kotona. Kun makkarit on yläkerrassa, säilyy kaikilla oma rauha paremmin.

Nyt yksikerroksinen on parempi.

Korona-aika on saanut aikaan ainakin työtilan kasvaneen tarpeen, joten nyt meillä on kummallakin oma työhuone.

Tilaa on monen mielestä varmasti meille liikaa (makkareita 4, joista 2 pienintä siis työhuonekäytössä), mutta kyllä näille kaikille käyttöä on.

Pienempi talo tuntuisi kyllä nyt liian pieneltä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä on "iso" talo? Meillä on 130 neliön okt kahdelle hengelle, mutta meille tämä on melkeinpä liian pieni. Etätyöaikana plussaa on ollut isot omat toimistot kummallekin ja jotkut tutut kateellisina kyselee, mihin tarviitte noita neliöitä, kun teitä on vain kaksi. Mahtuisihan tähän nykystandardein 2-4 lapsen perhekin, mutta ei tämä silti iso ole. Ehkä n. 200 neliötä olisi sopiva kahdelle, saisi riittävät harraste yms tilat.

130 on pieni.

Olen asunut 80-neliöisessä omakotitalossa ja nyt 244-neliöisessä.

Isompi on paljon helpompi siivota, koska kaikelle on paikkansa ja tilaa ja kaikki on väljästi.

Meil on kolmessa kerrokses vpajan talo.Tykkään puuhastelua.Perussiistii tosi /siistii aina.Pihatyöt,ja puuhommat.Toinen mis työaikaa asuu,helpompi tietty kausityöt.Mut ne menee,sitten kun tulee aika ei jaksa mietittävä muuta.Ei tulis mieleenkään asua missään muualla kuin omakotitalossa,siihen tuhat syytä.Oma elämä kaikella tapaa.

Meillä on talo, jossa on yläkerrassa kolme makkaria, halli, kylpyhuone, vessa, keittiö ja valtava olohuone.

Alakerrassa on iso eteinen, josta tulee portaat tänne ylös .

Sen lisäksi siellä on askarteluhuone (joka on työhuone), pyykkihuone ja saunasiipi eli takkahuone ja vierashuone, sauna, pesuhuone ja vessa. Saunasiipeen on oma ulko-ovi.

Alakerrassa on hieman matalampi huonekorkeus.

Tämä on ihan unelma. "asumme" yläkerrassa, alakerta on sitten aputilaa. Saunasiipi tuntuu kuin mökille menisi ja siellä on teinitkin ihan rauhassa.

Lasten kanssa ehdottomasti kaksikerroksinen tai ainakin niin, että teinien makkarit on eri puolella taloa kuin vanhempien.

Jos pienempään päädytte, älkää ainakaan sitä virhettä tehkö että olkkari ja keittiö on samaa tilaa.

Tilaa ei yleisesti ottaen ole liikaa, ja jos rakennus tehdään nykyisillä määräyksillä niin lämmityskustannuksista on turha murehtia. Kahta kerrosta harkitsisin vielä, koska se **tuttaa jos tulee jotakin kremppaa.

Vierailija kirjoitti:

250m, kartanoita kun harvemmin on pieniä. 

Tuo on väentuvan koko, kartanossa on äärettömän harvoin alle 300 neliötä ellei sitten päärakennus ole tuhoutunut ja tilalle rakennettu uusi.