Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

lukioilta ja AMK:lta pois 270M€

Vierailija
03.11.2014 |

niistetään suomalaisten opetuksesta jättisumma (270M€) ... mutta tungetaan rahaa ulkomaille (kehitysapu 1100M€) ja hallitsemattomaan maahanmuuttoon (3000M€)...  

 

Jättiriita muhimassa koulutuksen miljoonasäästöistä
Opetusministeriössä valmistellaan lukion ja ammattioppilaitosten rahoituksen leikkauksia: säästöt ovat 270 miljoonaa euroa. Opettajat pelkäävät, että uudistuksesta tulee samanlainen floppi kuin sotesta.

http://yle.fi/uutiset/jattiriita_muhimassa_koulutuksen_miljoonasaastoista/7592122

Lakiesityksellä on kiire, koska kaikkien opetuksen järjestäjien on haettava uutta lupaa jo tammikuussa. Nyt sorvataan kriteerejä, joilla luvan voi saada. 

– Valtiovalta on sanonut, että kyse on vain koulutuksen järjestäjien vähentämisestä. Mutta miten vähentäminen onnistuu, ellei opetustiloja ja opettajia vähentämällä, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Myös ammattiin opiskelevien omaa etujärjestöä leikkaukset hirvittävät. Ammattioppilaistosten välimatkat ovat jo nyt pitkät esimerkiksi Lapissa ja Pohjanmaalla.

– Suurin ongelma on se, että hallituksen esitys pakottaa nuoria muuttamaan kauas pois kotoa. Kyse on ensimmäistä ammattiaan hankkivista 16-19 -vuotiaista, sanoo SAKKI ry:n puheenjohtaja Aleksej Fedotov.

"Tehostamista - ei leikkaamista"

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) kiistää sekä opettajien että opiskelijoiden väitteet. Hänen mukaansa nyt haetaan tehokkuutta hallinnon karsimisesta - ei yksiköiden lakkauttamista.  

– Jokainen kunta ei enää yksin vastaa enää yksittäisestä koulusta. Työtä tehdään entistä enemmän yhdessä. Jokainen nuori pääsee käymään koulua siellä missä ennenkin, opetusministeri Kiuru sanoo.  

Opettajien etujärjestö OAJ ei luota opetusministeriön vakuutteluihin. Näin suuria leikkauksia ei saada aikaan hallintoa yhdistämällä. 5-6 prosentin säästökuuri näkyy pian.       

–Se tarkoittaisi noin puolentoista vuoden ajan joka viikko yhden lukion tai ammattioppilaitoksen lopettamaista. Joka kolmas lukio tai ammattioppilaisto pitäisi lopettaa., sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

"Sekava esitys"

Asiantuntijat moittivat lain valmistelua hätäiseksi. Lain vaikutuksia ei pohdittu tarpeeksi. Lakiluonnos on harvinaisen sekavasti kirjoitettu.

Saadaanko tällä tavalla hyvä laki vai tuleeko tästä uusi sote?

–Tästä ei sillä tavalla tulee uusi sote, meillä on tästä hallituksessa yksimielisyys, sanoo opetusministeri Krista Kiuru.

Hallitus sopi koulujen varojen leikkauksista rakennepäätösten yhteydessä. Leikkaukset ovat osa kuntien tehtävien karsimista. Kaikkiaan kuntien tehtäviä on tarkoitus vähentää miljardilla eurolla. 

Kiire on kova: Lakiesitys on nyt vielä lausuntokierroksella. Hallituksen esitys on saatava eduskuntaan joulukuun 4. päivään mennessä, että se saataisiin käsiteltyä tämän hallituksen aikana.

 

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

AMK ei ole ammattikoulu..

Vierailija
2/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hienoa, suomalaiselta koulutukselta vaan rahat pois!!!!    

Kuka tekee tällaisia päätöksiä?????  

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 09:13"]

AMK ei ole ammattikoulu..

[/quote]

lyhennevirhe on toki lyhennepoliisille tärkeämpää kuin se että suomalaisten koulutukselta viedään 270M€   

 

Vierailija
4/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vittu mitä paskaa. Kuka nää päätökset tekee

Vierailija
5/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

AMK:ssa talouden kuristuminen näkyy jo opetuksessa. Lähiopetusta vähennetään, kursseja yhdistetty ja kasvatettu sellaisiksi ettei opettajillakaan ole enää kivaa kun eivät pysty annetussa ajassa opettamaan kurssiin kuuluvia asioita. Ainakin vuosi on mennyt joka kurssilla niin, että alussa todetaan kurssiin kuuluvan se ja se aihpiiri, mutta nämä ja nämä jätetään käymättä kun ei ehdi "luette sitten kotona".

Sitten ihmetellään kun AMKista tulee pääasiassa ihan paskaa ja avutonta väkeä ulos. Tärkeintä sada valmistuneita eikä laadulla mitäään väliä.Yhtä hyvin koko kouluasteen voisi lopettaa, ei se ketään palvele.

Vierailija
6/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

...ja paljonkohan esim. se pakkoruotsi maksaa per vuosi? Mistään syvemmistä rakenteista ei saada pihistettyä, joten napsitaanpas siitä itse toiminnasta?

Noh, politiikka ei ole milloinkaan perustunut järkisyille vaan vaakakupissa painavat lyhyen tähtäimen säästöt, äänestäjien mielipiteet ja oma brändi poliitikkona.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 09:55"]

...ja paljonkohan esim. se pakkoruotsi maksaa per vuosi? Mistään syvemmistä rakenteista ei saada pihistettyä, joten napsitaanpas siitä itse toiminnasta?

Noh, politiikka ei ole milloinkaan perustunut järkisyille vaan vaakakupissa painavat lyhyen tähtäimen säästöt, äänestäjien mielipiteet ja oma brändi poliitikkona.

[/quote]

Ainoa kohde, josta Suomessa ei ole vielä milloinkaan tingitty, on Suomen keinotekoinen kaksikielisyys. Suomessa ylläpidetään kaikilla aloilla kaksoishallintojärjestelmää 5 %:n kielivähemmistön vuoksi.

Kun Ruotsi ja Ahvenanmaa ovat selvittäeet sitä, miksi suomenkielistä koulua, yliopistoa, hoitolaitosta jne. on mahdotonta perustaa, syyksi on esitetty laskelmat, jotka osoittavat, että suomenkieliset palvelut tulisivat maksamaan niin paljon, että yhteiskuntajärjestelmä ei pystyisi niitä kantamaan. Sen sijaan Suomessa ei ole virallisesti edes laskettu, kuinka paljon kaksikielisyys maksaa.

Sosiaali- ja koulutuspalveluiden lisäksi esimerkiksi YLEssä ruotsinkielinen toiminta saa noin 17 % koko YLE:n budjetista.

Vuonna 2005 YLEn ruotsinkielisen TV- ja radiotoiminnan osuus YLEn kustannuksista oli 16,7 %. Ahvenanmaa ei maksa TV-lupamaksua Suomeen. Näin ollen muut kuin ruotsinkieliset maksavat YLEn ruotsinkielisestä toiminnasta noin 2/3 osaa. FST:n lähetyksistä suuri osa on mm. ulkomaista fiktiota eli päällekkäistä ohjelmaa Ruotsin TV:n kanssa. Lisäksi suomenkielisillä kanavilla tulevat ohjelmat voidaan tekstittää ruotsiksi YLEn teksti-TV:ssä. Ruotsinkielisillä on oikeus omaan TV-kanavaan, mutta menoeriä olisi syytä tarkistaa. Yksi vaihtoehto olisi myös tehdä FST:stä kaikkien Suomen vähemmistöjen yhteinen TV-kanava.

"Valtio tulee taloudellisesti kuntia vastaan kaksikielisten palveluiden tarjoamisessa sekä yleisessä valtionosuudessa että peruskoulutoimen valtionosuudessa. Kaksikieliset kunnat saavat 10 prosentin korotuksen yleisessä valtionosuudessa palvelujen järjestämiseen molemmilla kielillä. Peruskoulutoimessa kaksikieliset kunnat saavat jokaista ruotsinkielistä oppilasta kohden 10 prosentin korotuksen. Kaksikielisille kunnille sekä suomen- että ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen onkin vuositasolla iso menoerä, eivätkä korotukset valtionosuuksissa riitä kattamaan kuluja." 

Vierailija
8/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikka pidänkin ammattikorkeakouluja ihan huuhaana, ammattikouluista tehtiin yhtäkkiä korkeakouluja, en hyväksy koulutuksesta leikkaamista.

Panostaisivat vaikka peruskoulussa oikeasti lahjakkaisiin, eikä mitään autonasentaja tai joku sairaanhoitaja on  yhtäkkiä akateeminen korkeakoulututkinto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Poistettaisiin nyt alkajaisiksi subjektiivinen hoitopaikan panttausoikeus perheiltä, joilla vähintään toinen vanhempi on kotona eikä muuta syytä hoitoon pääsemiselle ole. Sillä maksaa jo kouluille yhtä ja toista tarpeellista tulevina vuosina.

 

Rahaa säästyisi jo ihan sillä, jos ihmiset tajuaisivat olla haaskaamatta yhteiskunnan varoja turhuuteen. Kun näin ei tehdä, pitää tehdä pakon kautta ja säätää ikäviä lakeja.

Vierailija
10/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toisaalta ulkomaiset opiskelijoiden aiheuttamat kulut ovat nekin tabu, vaikka olisi täysin kohtuullista, että ulkomaiset opiskelijat maksaisivat itse koulutuksen aiheuttamat kulut. Ei ole olemassa mitään korvamerkittyä määrärahaa ulkomaalaisille opiskelijoille, vaan jokainen opiskelija, joka ei ole suomalainen, vie paitsi suomalaisen nuoren opiskelupaikan, myös rasittaa oppilaitoksen taloutta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

AMK: 80 % naisista ja vain 60 % miehistä vaivautuu valmistumaan.

Ihan turhaa haaskata rahaa tuollaisiin amiskorkeisiin.

Vierailija
12/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aamu-uutisissa opetusministeri K. Kiuru yritti selitellä, että ei ole tarkoitus lakkauttaa lukioita ja ammattikouluja, vaan leikata hallinnosta. Kuinka suuri säästö tulee, jos esim. lukion rehtori säästetään pois? Tuli kyllä mieleen, että ei ministeri ole ollenkaan kartalla. Johan aikaisemmin puhuttiin, että alle 500 oppilaan koulut ovat liian pieniä ja pitäisi lakkauttaa. Jos hallintoa yhdistetään vaikka niin, että kouluja johdetaan maakuntakeskuksesta käsin, niin muutamassa vuodessa pikkupaikkakuntien koulut kuolevat oman mahdottoman asemansa takia. Työttömiä tulee muutaman vuoden sisällä, sanokaan minun sanoneen! Onneksi olen jo päässyt "jatkuvalle lomalle". Entisiä kollegoita käy sääliksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä koulut pitää olla siellä missä on oppilaatkin. Ei vain ole enää verovaroja pitää puoli tyhjää kouluja joka niemen notkossa. Onhan nytkin ammatteja joita voi opiskella vain yhdellä paikkakunnalla.

Vierailija
14/14 |
03.11.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.11.2014 klo 09:55"]

...ja paljonkohan esim. se pakkoruotsi maksaa per vuosi? Mistään syvemmistä rakenteista ei saada pihistettyä, joten napsitaanpas siitä itse toiminnasta?

Noh, politiikka ei ole milloinkaan perustunut järkisyille vaan vaakakupissa painavat lyhyen tähtäimen säästöt, äänestäjien mielipiteet ja oma brändi poliitikkona.

[/quote]

paljonko oman uskonnon opetus maksaa per vuosi?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme viisi