Lue keskustelun säännöt.
Hankkiiko joku oikeasti esim. Toisen lapsen siksi, että joku sanoo niistä olevan seuraa toisilleen?
Kommentit (10)
En tee omia päätöksiä muiden puheiden pohjalta mutta lapsillani on 2 vuoden ikäero ja he on tosi läheiset edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kissan olen hankkinut tuolla perusteella.
Broidin kanssa lähinnä tapeltiin monta vuotta, nyt aikuisena on ihan kiva että on olemassa. Monta kertaa äidin mielestä varmasti olisi ollut parempi, että oltaisi oltu vähemmän "seuraa" toisilleen lapsuudessa.
En. Halusin kaksi lasta.
Toivoin, että heistä olisi seuraa toisilleen. Aika vähän on, ovat hyvin erilaisia ihmisiä keskenään, mutta jonkin verran kyllä.
Perheemme myös tuntuu vaillinaiselta, kun toinen lapsi on poissa kotoa.
Kyllä. 3 lasta, 3v8kk 1. Ja 3. välinen ikäero. On ollut seuraa toisilleen, ovat tapelleet keskenään ja leikkineet keskenään. Nyt aikuisia ja läheisiä keskenään. Loistoratkaisu ja suosittelen. Kenen kanssa olisi parempi tapella kuin oman sisaruksen? Siinä ovat oppineet elämän pelisääntöjä, jakamaan keskenään, tapelleet ja sopineet. Kyllä monella ainokaisella lapsella on vaikeaa, kun pitäisi olla yksin kotona muutama tunti tai esim. kun ei lapsi haluaisi lähteä kauppareissulle, mutta yksin jääminen kotiinkaan ei tunnu hyvältä. Lapset lähtivät pesästä ja nyt on oikein mukavaa, kun ei ole iltatähteä täällä. Pahinta mitä tiedän, olisi isot ikäerot ja piiiitkä pikkulapsiaika.
Kyllä. Hankin toisen lapsen, koska halusin esikoiselle rinnallakulkijan elämään. Jos vaikka on sitä mieltä myöhemmin, että olin maailman huonoin vanhempi, niin ainakin on joku, jonka kanssa jakaa asia. Sisarus on suuri lahja. Usein elämän pisin ihmissuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä nyt toisten puheiden takia lisääntynyt. Sisaruksilla ikäeroa 1v 4kk. Paljon leikkivät yhdessä, mutta muistavat myös nahistella. Monesti puhuttu, kuinka paljon heistä on seuraa oikeasti toisilleen. Monissa uusissa tilanteissa he ovat toisistaan hakeneet myös turvaa. Meille ainakin loistava ikäero.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Hankin toisen lapsen, koska halusin esikoiselle rinnallakulkijan elämään. Jos vaikka on sitä mieltä myöhemmin, että olin maailman huonoin vanhempi, niin ainakin on joku, jonka kanssa jakaa asia. Sisarus on suuri lahja. Usein elämän pisin ihmissuhde.
Minun parasystäväni on n. 2 vuotta vanhempi isosisko. Ei ole päiviä etteikö oltaisi tekemisissä. Myös meidän suht saman ikäiset lapset ovat läheisiä keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. 3 lasta, 3v8kk 1. Ja 3. välinen ikäero. On ollut seuraa toisilleen, ovat tapelleet keskenään ja leikkineet keskenään. Nyt aikuisia ja läheisiä keskenään. Loistoratkaisu ja suosittelen. Kenen kanssa olisi parempi tapella kuin oman sisaruksen? Siinä ovat oppineet elämän pelisääntöjä, jakamaan keskenään, tapelleet ja sopineet. Kyllä monella ainokaisella lapsella on vaikeaa, kun pitäisi olla yksin kotona muutama tunti tai esim. kun ei lapsi haluaisi lähteä kauppareissulle, mutta yksin jääminen kotiinkaan ei tunnu hyvältä. Lapset lähtivät pesästä ja nyt on oikein mukavaa, kun ei ole iltatähteä täällä. Pahinta mitä tiedän, olisi isot ikäerot ja piiiitkä pikkulapsiaika.
Sinulla on omituisia käsityksiä ainokaisesta lapsista, toisaalta myös monilapsisista perheistä. Oma puoliso oli lähinnä helpottunut kun muutti pois kotoa ja pääsi eroon vanhimman lapsen roolista, seuraavat kaksi olivat syntyneet 2 vuoden välein ja silti vanhin lapsi joutui heistä vastuuseen.
Joku sanoi, että parasta, mitä voi lapselle antaa, on sisarus.
Näin jotkut kuvittelevat. En itse voinut sietää täysin eriluonteista pikkusiskoa ja pikkuveljeä ollenkaan. Introverttinä tarvitsin jo silloin valtavasti omaa rauhaa.