Lue keskustelun säännöt.
Rohkaiskaa mua eroamaan!
29.10.2014 |
Meillä liitto vetelee viimeisiään, mutta joku pitää mua vielä tässä. En rakasta miestäni enää, hän petti minua työkaverinsa kanssa 7 kkn ajan ja nyt on viimeiset 2 vuotta vannonut ettei koskaan enää ja ei halua erota. Anteeksi en pysty koskaan antamaan, tuohon aikaan liittyy niin kamalia valeita että niitä en voi vain unohtaa.
Mä tiedän, että alussa olisi varmasti outo olo ilman miestä 22 vuoden yhdessäolon jälkeen, mutta tiedän myös että siitä selviää. Tarvitsen jotain persuksille potkimista, että saisin aikaiseksi lähteä. Meillä on kaksi teini-ikäistä lasta. Rahallisestikin selviän oikein hyvin sen jälkeen kun talo saadaan myytyä.
Kertokaa mulle miks kannattaisi lähteä. Mikä sai teidät tekemään lopullisen päätöksen ja mikä uudessa elämässä on parasta?
Kommentit (4)
Olen vielä nuori, ja minulla ei ole pitkästä suhteesta eroamisesta kokemusta. Mieleeni tuli kuitenkin, että voisitko ajatella tämän niin, että nyt alkaa sinun aikakautesi? Sinun ei tarvitse huomioida puolisoa, kun esim haluat matkalle, ja kun ihastut johonkin voit antaa palaa. Et ole selitysvelvollinen muille (paitsi lapsille tietysti jonkin verran). Nyt voit tehdä kaikkea niitä, mitä et tekisi parisuhteessa/miehesi kanssa!
Lapsetkin ovat jo teini-ikäisiä, joten samanlaista kaitsentaa eivät tarvi kuin pienemmät lapset. Vaikka toki esim mahdollisen uuden suhteen kanssa pitää antaa lapsille ensin suruaikaa vanhempien erosta, ja he tarvitsevat muutenkin alkuun erityistä tukea. Mutta vuoden-parin sisään jo helpottaa, kunhan teette miehen kanssa yhteistyötä lasten suhteen, ettekä unohda heidän tuen tarvetta. Kyllä se siitä! Sinä olet onnesi ansainnut :) Muista harrastaa ja pitää ystäviin yhteyttä, niin jaksat pahimman erovaiheen yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä rohkaisua sinä omaan elämään tarvitset? Eikö tuo riitä että petti 2 vuotta sitten etkä SINÄ luota enää. Pointti minusta ei ole pettäminen vaan se että sinä et anna anteeksi. Olet ITSE jo vienyt pari vuotta itseltäsi ja voisit jo elää uudessa toimivassa liitossa arkea jossa pinkit lasit voisi jo riisua.
Eläisit nyt jo sitä elämääsi eteenpäin etkä junnaisi mitä vuosia sitten tapahtui.
Eikö kenelläkään ole mitään rohkaisevia tarinoita kerrottavana?