Miten osaisin olla kantamatta huolta asioista, jotka eivät kuulu minulle?

Olen huomannut, että minulla on joskus tapana olla huolissani asioista, jotka eivät oikeastaan kuulu minulle mitenkään. Nyt taas jälleen kerran päässä pyörii toisen ihmisen asiat, vaikka mitään oikeaa syytä huoleen ei edes ole. Nyt on kyse nuoresta, joka ehkä on ihan pihalla tunne-elämässään ja joka on todella epävarma itsestään. Ja minä kannan näistä asioista suurta huolta. Mutta oikeasti hänellä on hyvät vanhemmat, koulu sujuu erinomaisesti ja hän on monesta asiasta elämässään onnellinen. Miksi murehdin nuoren asioista, kun hän ei itse niistä murehdi? Ja miten osaisin olla huolehtimatta? Antakaa jotain neuvoja, sillä mulla on mennyt asioiden vatvominen jo ihan liiallisuuksiin.