Lue keskustelun säännöt.
Jättäisittekö heti vai mitä pitäisi tehdä?
15.09.2021 |
Elikkäs uusi mieheni erosi avovaimonsa kanssa keväällä, mies jätti. Halusi kokeilla suhdetta kanssani ja hyvin on mennyt, ollaan käsittääkseni molemmat oltu todella ihastuneita useamman kuukauden.
Mies ei ole näyttänyt mitään merkkejä katumuksesta tai että ikävöisi eksää. Nyt kuitenkin yhtäkkiä eilen illalla telkkaa katsoessa oli vaisu ja asiasta kysyessäni itkien kertoi ettei ymmärrä mikä häntä on alkanut vaivata kun eksä tullut yhtäkkiä mieleen ja katuu sitä miten rumasti ja yllättäen tämän jätti.
Voiko mies tulla katumapäälle eron suhteen noin puoli vuotta myöhemmin vai onko tämä normaalia harmitusta kun tunteet asian ympäriltä käsitelty ja mies vaan katuu tapaansa jolla hoiti eron?
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittelee eroa vasta nyt.
Hmm.
Onko mun järkevää jäädä katsomaan tätä käsittelyä?Olet siis olevinasi parisuhteessa, ja jätät tukematta kumppaniasi heti ensimmäisessä tarpeessa?
Noo, onhan se rumasti tehty uuttakin kohtaan aloittaa suhde ennen kuin on yli entisestä. - ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nää on niin moneen kertaan kirjoitettu.
Keksi parempaa.
Aina joku epäilee provoksi. Kyseessä kyllä ihan oikea tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero ei missään nimessä ollut sillä kuukaudella surtu, vaikka siltä olisi aluksi tuntunutkin, jos ovat olleet vuosia sitoutuneessa suhteessa (vielä vähemmän jos lapsia, yhteinen koti yms).
Asuivat avoliitossa, kihloissa ja mies oli kosinut naista viime jouluna. Naimisiin oli tarkoitus mennä ensi vuonna.
Eli miestä pelotti perheen perustaminen (=vapauden menetys) ja halusi kokeilla vielä siipiään. Nyt tajusi, ettei se vapaus olekkaan kummoistam kun kumminkin exänsä kanssa olivat rakastavaisia.
En nyt lähtisi noin karkeaa analyysia yhdestä itkusta tekemään. Ja ovathan he myös apn kanssa rakastavaiset?
Ihastuminen on ihan eri asia kuin rakastaminen.
Niin en sitten tiedä, mitä pitäisi ajatella. Miehen mukaan hänen romanttinen rakkautensa kuoli pois, rakasti kuulemma kyllä muuten ja välitti.
Minua kohtaan taas kokee romanttisia tunteita.Mies siis koki edellisen suhteen tylsäksi ja kaipasi jotain uuta ja jännittävää. On ihan normaalia ihastua muihinkin ihmisiin pitkän suhteen aikana, mutta ne ihastumisen tunteet tuppaavat sitten kuitenkin haalenemaan. Ehkä mies on vasta nyt alkanut tajuamaan, mitä onkaan menettänyt, kun jätti eksänsä. Kyllähän sellainen tuppaa itkettämään.
Ei se aiempi suhde välttämättä oo ollut yhtään nykyistä parempi. Se just on kypymättömmyyttä haikailla pois siitä suhteesta, jossa nyt on. Haikailipa sitten exää tai uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittelee eroa vasta nyt.
Hmm.
Onko mun järkevää jäädä katsomaan tätä käsittelyä?Olet siis olevinasi parisuhteessa, ja jätät tukematta kumppaniasi heti ensimmäisessä tarpeessa?
Noo, onhan se rumasti tehty uuttakin kohtaan aloittaa suhde ennen kuin on yli entisestä. - ei ap
Vielä rumempaa on aloittaa suhde varatun kanssa. Tai aloittaa uusi suhde päällekkäin edellisen suhteen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero ei missään nimessä ollut sillä kuukaudella surtu, vaikka siltä olisi aluksi tuntunutkin, jos ovat olleet vuosia sitoutuneessa suhteessa (vielä vähemmän jos lapsia, yhteinen koti yms).
Asuivat avoliitossa, kihloissa ja mies oli kosinut naista viime jouluna. Naimisiin oli tarkoitus mennä ensi vuonna.
Eli miestä pelotti perheen perustaminen (=vapauden menetys) ja halusi kokeilla vielä siipiään. Nyt tajusi, ettei se vapaus olekkaan kummoistam kun kumminkin exänsä kanssa olivat rakastavaisia.
En nyt lähtisi noin karkeaa analyysia yhdestä itkusta tekemään. Ja ovathan he myös apn kanssa rakastavaiset?
Ihastuminen on ihan eri asia kuin rakastaminen.
Niin en sitten tiedä, mitä pitäisi ajatella. Miehen mukaan hänen romanttinen rakkautensa kuoli pois, rakasti kuulemma kyllä muuten ja välitti.
Minua kohtaan taas kokee romanttisia tunteita.Mies siis koki edellisen suhteen tylsäksi ja kaipasi jotain uuta ja jännittävää. On ihan normaalia ihastua muihinkin ihmisiin pitkän suhteen aikana, mutta ne ihastumisen tunteet tuppaavat sitten kuitenkin haalenemaan. Ehkä mies on vasta nyt alkanut tajuamaan, mitä onkaan menettänyt, kun jätti eksänsä. Kyllähän sellainen tuppaa itkettämään.
Ei se aiempi suhde välttämättä oo ollut yhtään nykyistä parempi. Se just on kypymättömmyyttä haikailla pois siitä suhteesta, jossa nyt on. Haikailipa sitten exää tai uutta.
Ja jos yhtään on uskomista ap:n juttuihin, niin molemmathan on tosi kypsymättömiä, niin mies kuin ap:kin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No miten sen oot saannu silleen sen myös menettää. Apn mies varmaa päättyy exän kanssa takasin tai uusi nainen kohta mukana ennen kuin edes apsta eroaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klassista miehen erokäytöstä. Erotaan ja siitä äkkiä uuteen suhteeseen. Iloitaan ja lässytetään uuden kumppanin kanssa. Joitain kuukausia myöhemmin vasta alkaa aidosti käsitellä eroa ja ymmärtää, mitä tuli tehtyä. Yleensä vielä alkavat haikailla eksän perään.
Nainen jätettynä osapuolena itkee, suree, käsittelee ja hyväksyy, sitten siirtyy eteenpäin. Ja tässä vaiheessa ihmettelee kovasti niitä eksältä yhtäkkiä tulevia viestejä.
No tilannehan ei vaikuta sitten minun kannaltani kovin hyvältä 😔
-AP
Kuules ap, tähän ketjuun tulee nyt kommennteja petetyiltä, jätetyiltä ja voimaantuneilta, joista on kiva ajatella, että ex katuu ja itkee ja pitää heitä nyt parempana. Se on vaan semmosta voimafantasiaa. Sä tuskin oot miehen exää huonompi tämän silmissä. Suru sillä on surematta kyllä ja voit itse miettiä, haluatko pysyä suhteessa, kun niin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero ei missään nimessä ollut sillä kuukaudella surtu, vaikka siltä olisi aluksi tuntunutkin, jos ovat olleet vuosia sitoutuneessa suhteessa (vielä vähemmän jos lapsia, yhteinen koti yms).
Asuivat avoliitossa, kihloissa ja mies oli kosinut naista viime jouluna. Naimisiin oli tarkoitus mennä ensi vuonna.
Eli miestä pelotti perheen perustaminen (=vapauden menetys) ja halusi kokeilla vielä siipiään. Nyt tajusi, ettei se vapaus olekkaan kummoistam kun kumminkin exänsä kanssa olivat rakastavaisia.
En nyt lähtisi noin karkeaa analyysia yhdestä itkusta tekemään. Ja ovathan he myös apn kanssa rakastavaiset?
Ihastuminen on ihan eri asia kuin rakastaminen.
Niin en sitten tiedä, mitä pitäisi ajatella. Miehen mukaan hänen romanttinen rakkautensa kuoli pois, rakasti kuulemma kyllä muuten ja välitti.
Minua kohtaan taas kokee romanttisia tunteita.Mies siis koki edellisen suhteen tylsäksi ja kaipasi jotain uuta ja jännittävää. On ihan normaalia ihastua muihinkin ihmisiin pitkän suhteen aikana, mutta ne ihastumisen tunteet tuppaavat sitten kuitenkin haalenemaan. Ehkä mies on vasta nyt alkanut tajuamaan, mitä onkaan menettänyt, kun jätti eksänsä. Kyllähän sellainen tuppaa itkettämään.
Ei se aiempi suhde välttämättä oo ollut yhtään nykyistä parempi. Se just on kypymättömmyyttä haikailla pois siitä suhteesta, jossa nyt on. Haikailipa sitten exää tai uutta.
Ja jos yhtään on uskomista ap:n juttuihin, niin molemmathan on tosi kypsymättömiä, niin mies kuin ap:kin.
Millä lailla kypsymättömiä? Minä 38, mies 41.
No ikä ei kyllä kerro koskaan oletko aikuinen vaikka olisit 50 vuotias. Tavoista ja miten asiat hoidat huomaa oletko kypsymätön etkä hoida asioita kuin aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Thelonewanderer kirjoitti:
No ikä ei kyllä kerro koskaan oletko aikuinen vaikka olisit 50 vuotias. Tavoista ja miten asiat hoidat huomaa oletko kypsymätön etkä hoida asioita kuin aikuinen.
Miten asia olisi pitänyt hoitaa?
Miehen olla väkisin yksin vaikka vuosi ja surra asiaa? Vaikka molemmat halusimme olla yhdessä
Vierailija kirjoitti:
Thelonewanderer kirjoitti:
No ikä ei kyllä kerro koskaan oletko aikuinen vaikka olisit 50 vuotias. Tavoista ja miten asiat hoidat huomaa oletko kypsymätön etkä hoida asioita kuin aikuinen.
Miten asia olisi pitänyt hoitaa?
Miehen olla väkisin yksin vaikka vuosi ja surra asiaa? Vaikka molemmat halusimme olla yhdessä
No tää oli ennustettavissa, että mies alkaa surra. 4-kymppisen elämänkokemuksella ei ois pitänyt tulla yllätyksenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ero ei missään nimessä ollut sillä kuukaudella surtu, vaikka siltä olisi aluksi tuntunutkin, jos ovat olleet vuosia sitoutuneessa suhteessa (vielä vähemmän jos lapsia, yhteinen koti yms).
Asuivat avoliitossa, kihloissa ja mies oli kosinut naista viime jouluna. Naimisiin oli tarkoitus mennä ensi vuonna.
Eli miestä pelotti perheen perustaminen (=vapauden menetys) ja halusi kokeilla vielä siipiään. Nyt tajusi, ettei se vapaus olekkaan kummoistam kun kumminkin exänsä kanssa olivat rakastavaisia.
En nyt lähtisi noin karkeaa analyysia yhdestä itkusta tekemään. Ja ovathan he myös apn kanssa rakastavaiset?
Ihastuminen on ihan eri asia kuin rakastaminen.
Niin en sitten tiedä, mitä pitäisi ajatella. Miehen mukaan hänen romanttinen rakkautensa kuoli pois, rakasti kuulemma kyllä muuten ja välitti.
Minua kohtaan taas kokee romanttisia tunteita.Mies siis koki edellisen suhteen tylsäksi ja kaipasi jotain uuta ja jännittävää. On ihan normaalia ihastua muihinkin ihmisiin pitkän suhteen aikana, mutta ne ihastumisen tunteet tuppaavat sitten kuitenkin haalenemaan. Ehkä mies on vasta nyt alkanut tajuamaan, mitä onkaan menettänyt, kun jätti eksänsä. Kyllähän sellainen tuppaa itkettämään.
Ei se aiempi suhde välttämättä oo ollut yhtään nykyistä parempi. Se just on kypymättömmyyttä haikailla pois siitä suhteesta, jossa nyt on. Haikailipa sitten exää tai uutta.
Ja jos yhtään on uskomista ap:n juttuihin, niin molemmathan on tosi kypsymättömiä, niin mies kuin ap:kin.
Millä lailla kypsymättömiä? Minä 38, mies 41.
Mietipä hetki itse tuota tilannettasi ja kaikkea tässä sanomaasi. Ehkä jo tuo vastauksesikin riittää kertomaan, että kypsymätön olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Thelonewanderer kirjoitti:
No ikä ei kyllä kerro koskaan oletko aikuinen vaikka olisit 50 vuotias. Tavoista ja miten asiat hoidat huomaa oletko kypsymätön etkä hoida asioita kuin aikuinen.
Miten asia olisi pitänyt hoitaa?
Miehen olla väkisin yksin vaikka vuosi ja surra asiaa? Vaikka molemmat halusimme olla yhdessäNo tää oli ennustettavissa, että mies alkaa surra. 4-kymppisen elämänkokemuksella ei ois pitänyt tulla yllätyksenä.
Itse juuri ajattelin että mies on sen verran vanhempi jo että miettii tekemisensä loppuun asti ja hänen tekonsa vastaisivat tunteitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klassista miehen erokäytöstä. Erotaan ja siitä äkkiä uuteen suhteeseen. Iloitaan ja lässytetään uuden kumppanin kanssa. Joitain kuukausia myöhemmin vasta alkaa aidosti käsitellä eroa ja ymmärtää, mitä tuli tehtyä. Yleensä vielä alkavat haikailla eksän perään.
Nainen jätettynä osapuolena itkee, suree, käsittelee ja hyväksyy, sitten siirtyy eteenpäin. Ja tässä vaiheessa ihmettelee kovasti niitä eksältä yhtäkkiä tulevia viestejä.
No tilannehan ei vaikuta sitten minun kannaltani kovin hyvältä 😔
-AP
Kuules ap, tähän ketjuun tulee nyt kommennteja petetyiltä, jätetyiltä ja voimaantuneilta, joista on kiva ajatella, että ex katuu ja itkee ja pitää heitä nyt parempana. Se on vaan semmosta voimafantasiaa. Sä tuskin oot miehen exää huonompi tämän silmissä. Suru sillä on surematta kyllä ja voit itse miettiä, haluatko pysyä suhteessa, kun niin on.
Jos totta puhutaan, niin mehän täällä ei voida tietää, mikä on fantasiaa ja mikä ei. Sen tietää vaan se mies itse. Ja eri asia taas on, sanooko hän ap:lle totuuden vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Thelonewanderer kirjoitti:
No ikä ei kyllä kerro koskaan oletko aikuinen vaikka olisit 50 vuotias. Tavoista ja miten asiat hoidat huomaa oletko kypsymätön etkä hoida asioita kuin aikuinen.
Miten asia olisi pitänyt hoitaa?
Miehen olla väkisin yksin vaikka vuosi ja surra asiaa? Vaikka molemmat halusimme olla yhdessäNo tää oli ennustettavissa, että mies alkaa surra. 4-kymppisen elämänkokemuksella ei ois pitänyt tulla yllätyksenä.
Itse juuri ajattelin että mies on sen verran vanhempi jo että miettii tekemisensä loppuun asti ja hänen tekonsa vastaisivat tunteitaan.
Se fyysinen ikähän ei kerro tai takaa mitään tuollaista. Kuulostat ihan teiniltä...
Mies kävi kokeilemassa jtn uutta ja nyt on että haluaakin vanhan takaisin. Mennyt jo rutiiniksi arki ja mies haikailee vanhaan takaisin että oli parempi tai että tämä ei ollutkaan mitä toivoi. Mistä me tiedämme, miehen kanssa sun pitäisi mennä puhumaan eikä olla vauva fissä.
Kysy mieheltä suoraan. Eri asia vastaako suoraan vai kiertääkö.
Thelonewanderer kirjoitti:
Mies kävi kokeilemassa jtn uutta ja nyt on että haluaakin vanhan takaisin. Mennyt jo rutiiniksi arki ja mies haikailee vanhaan takaisin että oli parempi tai että tämä ei ollutkaan mitä toivoi. Mistä me tiedämme, miehen kanssa sun pitäisi mennä puhumaan eikä olla vauva fissä.
Ei meillä ole elämä vielä arkistunut tai rutinoitunut. Ei edes asuta yhdessä vielä, nähdään melkein päivittäin toistemme luona ja viestitelläön aktiivisesti.
No ei rutiininomainen tarkoita että pitäähän asua yhdessä että se olisi rutiinia. Parempi kun menet vaan sille puhumaan. Alkaa jo tuntumaan ihan kuin ikä olisi 18v eikä 38v sinulla.
Nää on niin moneen kertaan kirjoitettu.
Keksi parempaa.